Kun Alexander Stubb nyt suhteellisen odotetusti päätti ryhtyä Kokoomuksen puheenjohtaja(ehdokkaa)ksi, hänellä on vain hävittävää. Toki hallituksen viimeinen kehysriihipäätös on jo tehty, samoin Sote-uudistus, joten Stubb välttyy pätkäpääministerinä likaamasta käsiään kaikkein raskauttavimmissa synneissä. Nähtäväksi jää, pysyykö teflonkuori siistinä 8-9 kuukauden ajan.
Janne Vapaavuori tässä melkein käy sääliksi. Vaikka Stubbista ei voi olla pitämättä, siltikin on vaikea välttää vaikutelmaa, että johonkin hän tähtää. Pääministeriys on väline johonkin, mutta mihin? Komissaariksi tie lienee toistaiseksi tukossa, jos paikka on ainakin viran - siis pääministerin - nykyisen haltijan oman käsityksen mukaan korvamerkitty Kataiselle. Ehkä Stubb yrittää pääministerinä laventaa julkisuuskuvaansa, jotta hän kelpaisi presidentiksi joskus tulevaisuudessa, muidenkin kuin kaupunkilaisten, menestyjien ja porvareiden.
Nyt onkin mielenkiintoista nähdä, mitä on Stubbin sosiaalipolitiikka, Stubbin ympäristöpolitiikka tai Stubbin koulutuspolitiikka. Niitä ei toistaiseksi olla nähty, Stubbin areenat ovat tähän saakka vähän laajemmat kuin kotoisat hiekkalaatikkomme.
Kokoomus sentään valitsee itse keulakuvansa, Stubb ei voi huudattaa itseään yleisellä kansanäänestyksellä. Ei Vapiksella kuitenkaan ole oikein mitään mahdollisuuksia, puhumattakaan kenestäkään muusta. Sirpa Pietikäisen näkisin kisassa kernaasti, mutta hänellä lienee muutakin tekemistä.
Niin, Vapaavuoresta vielä. Vielä kun olin helsinkiläinen, arvostin häntä siitä, että hän oli avoimesti helsinkiläinen. Yleensähän helsinkiläisyys on politiikassa kirosana, Helsinki kun ei ole maakunta vaan kaikkien maakuntien antiteesi. Maalaistuneenakin osaan arvostaa Vapaavuorta kosiskelemattomuudesta, mikäli tunteeton teknokratismi nyt on meriitti mikään. Vapaavuorelle pääministeriyteen sopeutuminen olisi sikäli käynyt helpommin, että hänelle se olisi ollut uran looginen huipentuma, hänen ei olisi tarvinnut siinäkään roolissa mielistellä ketään eikä välittää siitä, että hänen hahmonsa on maalaisille vaikea pureskella.
Yksinäisajattelijan ääneen ajatteluja. Aineiston muuntaminen ilman lupaa on kielletty. Suorat lainaukset ja aineiston jakaminen on siis sallittua. Suurin osa kirjoituksistani löytyy linkkilistan ylimpänä olevasta vanhasta blogistani. Olen itse ja yksin vastuussa blogissani esittämistäni mielipiteistä, jotka edustavat vain minua, eivät edustamiani organisaatioita. En ole vastuussa kenenkään lukijan sisäluku- enkä sisäislukijataidoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti