Kun uskontoministeri Räsänen on huolissaan siitä, että tulevassa lukiouudistuksessa uskontotuntien määrä on vähentymässä, hänen ei tarvitse olla huolissaan, sillä yhteiskuntaopille ollaan varattu lisätunteja. Toki vieraiden kulttuurien ymmärtämisessä auttaa näiden uskontojen ymmärtäminen, mutta ei se ole Räsäsen huolenaiheena.
Esimerkiksi Syyriaa terrorisoiva Isis on yhteiskunnallinen ilmiö ensisijaisesti, eikä tarvitse olla marxilainen ymmärtääkseen, että uskonto on - tässä tapauksessa - päällysrakenne. Sama pätee törppömedioiden yleisesti jakamaan huoleen militantista islamista, joka on syrjäytymisen heijastumaa. Uskonto ei siis ole syrjäytymisen syy, vaan uskonnollisuuden saamat radikaalit ilmenemismuodot sen heijastumia.
Uskonto voi olla selittävä tekijä ja motivaattori ihmisten toiminnalle, mutta ei perimmäinen syy. Uskonto on yksi kulttuurinen ilmenemismuoto, mutta vain yksi, ja kulttuuri on yksi yhteiskunnallisista instituutioista, mutta vain yksi; tosin siihen kuuluvat myös kyseiselle yhteiskunnalle tyypilliset normit ja uskomukset, joita on paljon muitakin kuin uskonnollisia, vaikka uskonnolliset normit onkin usein sisäistetty ja yleistetty maallistuneiksi normeiksi. Hyvä esimerkki tästä on protestanttinen etiikka.
Peräänkuuluttaisin siis lukutaitoa syiden ja seurauksien erottamiseksi, aloittaen uskontoministeristä. Aivan kuten yhteiskunta ei ole osa jalkapalloa - paitsi Brasiliassa, ei se myöskään ole osa uskontoa, ei edes Afganistanissa, Israelissa tai Iranissa. Sielläkin ihmiset elävät, rakastavat ja tekevät työtä yhteiskunnallis-poliittisten järjestelmien vaihtuessa.
Uutisen lukiouudistuksesta voi lukea klikkaamalla otsikkoa.
