lauantai 28. syyskuuta 2019

Huonoa ja hyvää veronmaksajien kukkarolla käyntiä

Kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok.) mielipidekirjoitukseen Uusimaassa maanantaina 23.9. tulee todellakin suhtautua mielipidekirjoituksena hänen syyttäessään nykyhallitusta keskiluokkaisten palkansaajien verorasituksen lisäämisestä. Ilmeisesti Vestmanille kelpaa erinomaisesti edellisen hallituksen aikaansaama työnantajamaksujen siirto palkansaajille, joka on syypäänä tähän Vestmanin mainitsemaan lievään palkansaajien (nk. keskituloisten, pienituloisten käteen jäävä rahamäärä itse asiassa hieman kasvaa, mutta he eivät ole Kokoomuksen äänestäjiä joten ei heistä väliä) lisääntyvään maksutaakkaan.

Jos keskiluokalla jääkin muutamia euroja käteen vähemmän, se on Vestmanin edustaman poliittisen ryhmittymän syytä. Valtiovarainministerinä viime hallituksessa oli nimittäin Petteri Orpo, Kokoomus. Koen velvollisuudekseni muistuttaa tästä huonomuistista kansanedustajaa. Tai sitten kyse on ideologisesta valinnasta, jollaisia Kokoomus ei omien sanojensa mukaan tee, jos kerran on olemassa parempia ja huonompia veronmaksajan kukkarolla käyntejä: verotus, jolla rahoitetaan myös kokoomuslaisten kuluttamia liikenneväyliä ja koulutuspalveluita on huono ja työnantajamaksujen lykkääminen pieni- mutta myös keskituloisille palkansaajille taas on hyvä syy heikentää palkansaajien ostovoimaa ja kulutuskysyntää.

Oikeastihan Kokoomuksessa on kannatusta tasaverolle tai pikemminkin verotuksettomuudelle, mutta Vestmanilla on sentään sen verran poliittista hoksnokkaa että sitä hän ei kehtaa sanoa. Jos nimittäin haluaa myös sen alemman keskiluokan äänet, Sari Sairaanhoitajahan on hypännyt kelkasta jo ajat sitten muun naisvaltaisen julkisen sektorin tavoin (yllättävää sinänsä, että Vestman kehtaa myöntää keskiluokan olemassaolon, sillä tavallisestihan Kokoomus kieltää yhteiskuntaluokkien olemassaolon).

Kirjoitus julkaistiin Uusimaa-lehdessä lauantaina 28.9.

perjantai 6. syyskuuta 2019

Peräkärrypyöräilijä on lainsuojaton

Pyöräilijöihin kohdistuu ainakin somepalstojen perusteella suunnatonta inhoa siinä määrin, että jotkut ovat tyytyneet ristimään pyöräilevät ihmiset lyhyesti vain "kalsareiksi". Kyllä minäkin etäisesti tunnistan tämän heimon, joiden tieltä yritän väistyä mahdollisimman nopeasti, vaikka poljenkin ympärivuotisesti. Minulle pyöräily on toissijaisesti hyötyliikuntaa ja ensisijaisesti lähi- ja syöttöliikennettä, siis liikennettä.

Ehkä joitakin harmittaa se, että nämä yleensä miespuoliset pyöräilijät ehtivät heitä itseään (autolla eteneviä) nopeammin alle 10 kilometrin matkalla, samalla tavallaan nöyryyttäen heidät. Vähän paremmin sanallistettu pyörävihan syy on joidenkin pyöräilijöiden liikennesääntöjen tietämättömyys. Ehkä pyöräilijöillekin voisi järjestää kursseja liikennesäännöistä, mutta se ei ole pyöräilijän vika, että hän nyt vaan ei joka paikassa pysty noudattamaan niitä sääntöjä tekemättä joka tapauksessa väärin.

En ole katsellut toista kotikaupunkiani Helsinkiä sillä silmällä, koska siellä olen sellainen verkkainen sooloukkopyöräilijä, mutta ainakin Porvoossa kuvan esittämä asetelma on normi. Tämä sattuu olemaan Kevätkummuntieltä. Keskikorokkeen leveys tapaa vaihdella sellaisen 1 ja 2 metrin välillä. Usein se on alle 1,5 metriä leveä. Jos pyöräilijän pitää aina väistää autotien ylittävällä pyörätien jatkeella autoja, minne tässä voi väistää sellainen pyöräilijä, jonka ajoneuvo on yli puolitoista metriä pitkä?

Sitä nimittäin jokainen aikuistenpyörä on, puhumattakaan sellaisista yhdistelmäajoneuvoista kuin tavara-, laatikko- ja peräkärrypyöristä, joiden pituus herkästi lähentelee pikkuauton 3-4 metrin pituutta. Jos pyöräilijä onkin ensin katsonut vasemmalle todeten ettei autoja näköpiirissä ehtien keskikorokkeelle, johon hän sitten joutuu pysähtymään koska oikealta tulee toinen auto, minne peräkärrypyöräilijä sitten väistää jos vasemmalta tuleekin auto silloin kun hän odottaa sen oikealta vasemmalle ajavan auton menemistä? Pitääkö tässä kohtaa mennä poikittain, ja pitääkö tämä toimittaa silloinkin kun tuon keskikorokkeen joutuu jakamaan kävelijän tai toisen pyöräilijän kanssa? Vai onko tarkoitus että peräkärrypyöräilijä voi ajaa vain pimeän aikaan, jolloin autoliikenne lähes loistaa poissaolollaan (mutta on silloin usein vaarallisen paljon ylinopeaa, niinkuin se ainakin Kevätkummuntiellä vaarallisen usein on?)

Jos minä talutan pyörääni keskikorokkeella varustetun kadun yli, en yleensä ehdi kuin keskikorokkeelle jolloin aiheutan kaksinkertaisen potentiaalisen vaaratilanteen molemmilta puolilta tulevien autojen kanssa. Niin että turha on pyöräilijöitä syyttää, jos he näissä tilanteissa pyrkivät oikomaan liikennesääntöjä ja ajamaan samalla vauhdilla kerralla koko kadun yli, vaikka oikeasti pitäisi pysähtyä odottelemaan ja kaikkein oikeimmin, taluttaa. Vai onko tarkoitettu niin että peräkärry- tai laatikkopyörällä ei ole mitään asiaa liikenteeseen?