Helsinki vaikenee Kumpulanmäen liito-oravista

 Tuntemani luontoharrastaja ja liito-oravakartoittaja Laura Kuivalainen oli löytänyt reilu viikko sitten liito-oravanpapanoita Kumpulanmäestä Kustaa Vaasantien varrelta, alueelta, joka aiotaan rakennuttaa täyteen kerrostaloja. Suurin osa havainnoista sijoittui Kustaa Vaasantien bussipysäkin HSL3028 kohdalta yliopistokampuksen mäelle nousevan kaksihaaraisen polun varteen. 

Vasemmanpuoleisen polun lähettyvillä, ihan muutaman metrin päässä siitä kaakkoon on iso kuusi, joka erottuu maisemastaan. Sen koordinaatit ovat 6675940/387278. Kuusen juurella on joitakin papanoita, mutta enemmän niitä löytyy maastosta, etenkin suunnikkaanmuotoiselta alueelta, jonka kärjet muodostavat mainittu kuusi, kaksi kookasta koivua ja yksi honka. 

Lisää papanoita löytyy oikeanpuoleisen polun lähimaastosta, koillisessa polusta katsoen. Polkujen välissä kasvaa haavikkoa, ja haavat epäilemättä kelpaavat liitureille kasvukaudella ruokailupuiksi.

Ilmoitin nämä havainnot laajalle joukolle asianosaisia, joista toinen Helsingin virallisista liito-oravakartoittajista eli ostokartoittaja Esa Lammi (tämä homma on ulkoistettu Enviro Oy:lle) vastasi epäilevänsä, että liituri voisi hyvinkin pesiä lähellä polunhaaraa olevissa linnunpöntöissä. Tämä kävi minullakin mielessä. Papanoita on levinnyt sen verran laajalle, että kyse on ilman muuta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikasta, sellaisesta, joka on luontodirektiivissä suojeltava.

Sen lisäksi, että Kumpulanmäki on mitä ilmeisimmin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, se myös toimii Flooranpuiston liito-oravien dispersaalina. Flooranpuisto sijaitsee toisella puolella Kustaa Vaasantietä, ja ei ole liito-oravalle temppu eikä mikään liitää edes vilkkaasti liikennöidyn kadun ylitse. Liitosuunta on pääsääntöisesti Kumpulanmäeltä Flooranpuistoon, sillä Kumpulanmäki on kytkeytynyt muihin liito-orava-alueisiin, mutta Flooranpuisto olisi muuten eristyksissä muilta liitureiden alueilta, ellei olisi Kumpulanmäkeä. Toiseksikin, Kumpulanmäki on ylempänä kuin Flooranpuisto, joten sekin puoltaa sitä, että pääliitosuunta on Kumpulanmäeltä Flooranpuistoon. Liitomatka on Google Earthin perusteella nelisenkymmentä metriä. Flooranpuisto on allaolevassa kartassa vihreä alue, ja siellä olevan yhteyspuun koordinaatit ovat osapuilleen 6675851/387265 (kartasta paikannettu).

 

Alempi kuva esittää todennäköistä yhteyspuuta (oik.). Sen juurella on runsaasti liito-oravanpapanoita.

Paitsi Kumpulanmäellä, myös Flooranpuistossa on papanoita usean puun juurella, kuten oheiset laji.fi-portaalin havainnot osoittavat. Mielenkiintoista kyllä, toinen havainnoijista on ollut entinen Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Tuomas Lahti, joka on vienyt tietonsa mukanaan nykyiselle työnantajalleen Uudenmaan ELY-keskukseen. Tuomas was here aivan äskettäin. 

Helsingin kaupunki ei ole teettänyt kunnollista luontoselvitystä Kumpulanmäen alueelle, ja koko alue on jätetty pois Helsingin viimeisimmästä liito-oravakartoitusraportista. Tämä on merkillistä, jos kuitenkin on ollut Helsingin käyttämien "validioitujen" liito-oravakartoittajien tiedossa se, että liito-oravat käyttävät aluetta ja että kaikki viittaa siihen, että siellä on EU:n luontodirektiivillä suojeltu liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka. Kumpulanmäen kaavoitukseen ei olla edes haettu poikkeuslupaa ELY-keskuksesta, jollaista ei voitaisi myöntää, sillä on vähintäänkin Tuomas Lahden tiedossa, että alueella on liito-oravia.

Mitä ihmeen liito-oravanpapanoita? Kas tässä malliksi yksi Kumpulanmäeltä löytynyt, hieman jo kosteissa, nollan molemmilla puolilla edestakaisin sahaavissa sääoloissa vettynyt papana.

Haagan liikenneympyrä on elintärkeä Haagan liito-oraville

 Nyt kun Haagan liikenneympyräksi nimetyn, Haagan, Talin ja Pitäjänmäen välissä olevan Suomen isoimman liikenneympyrän kaava on lausuntokierroksella, on aika tähdentää sen merkitystä liito-oraville. Liito-orava on levinnyt Espoosta Helsinkiin, ja Talin ja Munkkivuoren metsät ovat tässä levittäytymisessä elintärkeässä asemassa. Liito-oravan levittäytyessä myös Haagaan, niiden todennäköisin ja ylivoimaisesti paras uusiutumisreitti on Talin kautta. Keskuspuistostakin on mahdollista tulla Haagan ammattikoulun vieritse, mutta Keskuspuistosta taas ei ole yhteyttä Espoon runsaammille liito-oravamaille; lisäksi Hämeenlinnantien ylittäminen on erittäin riskialtis yritys nuorellekin koiraalle. 

Yksi Helsingin tiheimpiä liito-oravakantoja lienee Pohjois-Haagassa; niin sanotun Pohjois-Haagan keskuspuiston alueella, alueella, joka rajautuu lännessä Vihdintiehen ja pohjoisessa Kaupintiehen. Kaupungin mielestä tämän alueen liito-oravakanta voisi uudistua myös liitämällä Vihdintien ylitse; tämä saattaa olla paikoitellen mahdollista, mutta Vihdintien länsipuoli on lähes kokonaisuudessaan teollisuus- ja toimitila-aluetta, jota liito-orava voi käyttää vain kauttakulkuun, ei elinympäristönä. Ja on hyvin epätodennäköistä, että liito-orava lähtisi ensin ylittämään Pitäjänmäentietä ja sitten toiveikkaana etsiskelemään yksittäisiä yhteyspuita, joiden avulla se jotenkin onnistuisi navigoimaan koko laajan Pitäjänmäen-Valimon teollisuusalueen lävitse. 

Edelläkerrottujen syiden vuoksi onkin tärkeää pitää huolta, että Haagan liito-oravien ensisijainen levittäytymisreitti pysyy käyttökelpoisena. Ja se reitti kulkee Haagan liikenneympyrän poikki. 

Tässä kuvassa näkyy liito-oravan dispersaali eli liikkumisreitti Riistavuoren ja Talin välillä. Vasemmalla ovat puut ovat Riistavuorta, keskellä on Haagan liikenneympyrä ja oikealla Pitäjänmäentien ja Vihdintien kainaloon jäävä metsikkö, jota on ehdotettu liito-oravien uudeksi dispersaaliksi. Sieltä matka Riistavuoreen on kuitenkin huomattavasti pidempi kuin liikenneympyrästä.

Toivon tämän kuvan tarkentavan vielä edellisen kuvan selostusta. Tämän kuvan oikeanpuoleiset Riistavuoren puut ovat ne samat puut, jotka ovat edellisessä kuvassa äärimmäisenä vasemmalla. Jos liito-oravien nyt käyttämä liikenneympyrän dispersaali kaadettaisiin kokonaan, silloin tämän kuvan vasemmanpuoleiset puut, jotka ovat Eliel Saarisentien ja Vihdintien alittavan tunnelin yhdistävän kevyen liikenteen väylän koillispuolella, olisivat todellisuudessa uudeksi, korvaavaksi dispersaaliksi suunnitellun CGI:n toimitalon edessä olevan metsikön Riistavuoren puoleiset yhteispuut. Tässä tapauksessa välimatkaksi muodostuisi ilman ainuttakaan yhteyspuuta niin pitkä, että se on tekemätön paikka.

Tässä kuvassa näkyy siis se metsä, jota on tarkoitettu liito-oravayhteyden läntisiksi yhteyspuiksi, CGI:n talon edessä. Ihan kuvan takavasemmalla kajastelee liikenneympyrä.

Tämä kuva on CGI:n metsikön eteläreunalta. Kuvan vasemmanpuoleiset puut ovat "GGI:n metsän" eteläisimmät puut, jotka sitten saisivat myös toimittaa yhteyspuiden virkaa Pitäjänmäentien toiselle puolelle. Tästä kohtaa Pitäjänmäentie on kyllä yliliidettävissä.

Tämä kuva on välittömästi Pitäjänmäentien eteläpuolelta. Tämän kuvan vasemmanpuoleiset puut ovat samoja kuin edellisen kuvan oikean reunan puut. Tämän kuvan oikeanpuoleiset puut kuuluvat niin kutsuttuun "Piimäenpuistoon", joka on käytännössä Vanhan Viertotien Talin urheilupuiston metsistä erottama osa. Se on K. Savolan mukaan erinomaista kääpäaluetta. Edessä kajastelee Huopalahdentien alittava tunneli.

Tässä kuvassa näkyy Vanha Viertotie. Tästä liito-oravat pääsevät kyllä ylitse, no problem. Vasemmalla niin sanottua Piimäenpuistoa.

Toinen katkos liito-oravien puustoisissa yhteyksissä on Talin urheilupuistossa, Tenniskeskuksen parkkipaikan kohdalla. Kuvan vasemman ja oikean laidan koivujen lyhyin välimatka on liitämällä noin 27 metriä. Ei temppu eikä mikään liito-oravalle, joka liitää 60-70 metriä, jos puusto on riittävän korkeata.

Sama kohta toisesta suunnasta. 

Enpä kuitenkaan tiedä, onko kenenkään mieleen tullut, että tämä Huopalahdentien ilmeisestikin "kaupunkibulevardin" alta kaadettava puurivistö olisi liito-oraville kaikkein suorin reitti liikkua Talin ja Haagan välillä, siis jos kyse on vain reitistä. Toki Piimäenpuiston ja Talin urheilupuiston pohjoisosien merkitys on myös mahdollisena, tutkimisen arvoisena elinympäristönä, eikä puiden merkitystä tietenkään voi typistää pelkiksi yhteyspuiksi.

Nämä joulun alla tekemäni tutkimukset siis toivon mukaan osoittavat selvästi Haagan liikenneympyrän keskeisen merkityksen Haagan liito-oravakannan uusiutumiselle. Sitä uusiutumista ei estä Talin tenniskeskuksen parkkipaikan 27 metrin puuton väli; sen sijaan sitä hankaloittaisi Huopalahdentien varren puiden kaataminen ja Haagan liikenneympyrän kaataminen niin, ettei lounais-koillissuunnassa jättäisi yhteyspuiden rivistöä. CGI:n metsiköstä matka Vihdintien toiselle puolelle on liian pitkä. Piimäenpuistolle tulee myös tehdä luontokartoitus, jonka osana liito-oravakartoitus.