En haluaisi mustamaalata verovaroilla maksettuja ja siksi rakastamiani, kaikille yhteisten palveluiden laatua huonoksi, sillä tämä mustamaalaaminen osaltaan heikentää niiden mainetta, tehden niistä vähemmän houkuttelevia työpaikkoja. En voi kuitenkaan tulla mihinkään muuhun tulokseen terveyskeskuksien kohdalla kuin että niiden rappion takia on punavihreyteni vaarassa ja olisin miltei valmis palaamaan Kokoomukseen, minun veronmaksumoraalini kun alkaa kohta olla vaarassa.
Niin vähän apua terveyskeskuksista saa, niin että ne oikeastaan voisi lakkauttaa verovarojen haaskuuna. Tilannetta kuvaava laulu olisi mukaelma 80-luvun Sig-yhtyeen laulusta Meidän koulu palaa: "Tuokaa bensiiniä, meidän terveyskeskus palaa".
Kyllä arvauskeskuslääkäri sairaslomaa voi kirjoittaa, tai antaa pilleripurkkireseptin. Ja kirjoittavat sentään tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Mutta sitten kun tulet sinne flunssaisen vauvan kanssa, saat kyllä sentään ajan, sillä vauvoilla on oma ohituskaistansa. Toisin kuin työikäisillä, jotka kuulemani mukaan ainakin Helsingissä joutuvat odottamaan ei-kiireellistä aikaa useita viikkoja.
Sitten kun vauvaa on käyty näyttämässä terkkarissa, kehottavat tarkkailemaan tilannetta ja soittamaan uudestaan. Kyllähän he varmasti parhaansa yrittävät, mutta kun siitä ei ole mihinkään. Millä muulla ammattialalla sallittaisiin se, että korkeakoulutettu asiantuntija tarjoaa enmätiiää?
Vertailun vuoksi, kun pientä tytärtäni on pari kertaa viety yksityiseen palveluun, se on eronnut julkisesta palvelusta siinä, että paitsi ajan, myös avun on saanut heti. Viis silloin siitä, jos verorahat ulkoistuisivat Bahamasaarille.
Mikä neuvoksi? Pitäisikö terveyskeskusten työoloille tehdä jotain? Aloitettaisiinko palkkauksesta, julkisessa terveydenhuollossa katastrofaalisella tasolla olevan johtamisen remontoimisesta ja tietojärjestelmien kanssa leikkimisen vähentämisestä? Pitäisikö Sote-uudistuksessa kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että kun moni kunta on kaatanut työterveyshuoltonsa terveyskeskuksiin, tämä on ruuhkauttanut jo ennestäänkin aliresurssoidut terveyskeskukset?
Nykytilanteessa julkisen perusterveydenhuollon säilyttämistä on vaikea perustella, jos se on tuota mitä se on. Saman asian ajanevat palvelusetelit yksityiselle. Jos jo nyt mikroskooppinen verotukseni pudotettaisiin pakkasen puolelle ja vielä lisäksi Sipilän tulevassa yhteiskuntasopimuksessa päästäisiin sopuun jostain muusta kuin palkankorotusten nollaratkaisusta pienimmissä tuloluokissa, kantaisin euroni tästä eteenpäin suomalaisomisteiseen yksityiseen palveluun.
Kirjoittaja on punavihreänä itseään pitänyt isä ja HUS-työntekijä. Kirjoitus julkaistiin tämän aamun Uusimaassa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste harmaa talous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste harmaa talous. Näytä kaikki tekstit
tiistai 5. toukokuuta 2015
torstai 2. huhtikuuta 2015
Akava vääristelee Suomen verotusta
Keskusliittoni Akava pyrkii kokoomuslaisessa hengessä laskemaan tuloveroastetta tasaisesti kaikissa tuloluokissa. Tällä se sanoo tavoittelevansa parempaa työllisyysastetta, joka olisi sen mielestä vähintään 75%. Mitään täystyöllisyyden tavoittelusta he eivät puhu.
Tämä verotuksen tipauttaminen perustellaan, kuten aina, väittämällä Suomen kokonaisveroasteen olevan eurooppalaisessa katsannossa jotenkin erityisen suuren. Faktabaari-sivuston mukaan läntisten EU-maiden veroaste on kuitenkin vain 40,6 prosenttia (lähde: OECD:n tilastot), ei 50,2 prosenttia, kuten Akavan lähteet (Eurostat ja "oma laskelma") osoittaisivat.
On kummallista, että Akavassa ei tiedetä sitä, että Eurostat laskee esimerkiksi työeläkemaksut mukaan veroasteeseen.
Sitten, Akava jatkaa vertailuaan. Heidän vertailussaan Suomen kokonaisveroaste on 54,8 %, kun Faktabaarin mukaan se on vain 44,0%.
Akava valitsee lähteensä tarkoin. He haluavat saada verotuksen näyttämään suurelta, niin Euroopassa yleisestikin mutta Suomessa erityisesti. Tätä he kokoomuslaisittain pitävät maatamme nävertävänä tautina, joka pitää nujertaa.
Minä, Akavan jäsenjärjestön jäsen en allekirjoita Akavan laskelmia. Sen allekirjoitan, että on olemassa sellaista julkista rahoitusta, josta voisi leikata. Leikkaukset voitaisiin aloittaa esimerkiksi turhista yritystuista, ja konsulttipalveluiden ostamisesta, ja siinä olen Akavan linjoilla, että turhat ylivuodot pitäisi tilkitä tarttumalla harmaaseen talouteen ihan oikeasti. Tähän mennessä tähän ei ole riittänyt hallituksillamme mielenkiintoa. Aivan erityisen nihkeästi harmaan talouden kitkemiseen on tähän asti suhtautunut Kokoomus; onko rahaa piilossa?
Vielä Akavan kannanotossa todetaan, että
"Pienituloisten, kokopäiväisten palkansaajien ansiotuloverotus on Suomessa eurooppalaisittain kilpailukykyinen. Kuitenkin korkeiden ja kiristyvien rajaveroasteiden takia keskimääräistä paremmilla palkkatasoilla, erityisesti erityisasiantuntija- ja johtotehtävissä toimivilla palkansaajilla, ansiotuloverotuksen taso on selkeästi korkeampi kuin Länsi-Euroopassa yleensä. "
Niin se on, ainakin pienituloisten osalta. Minulla ei 2183 euron bruttotuloilla ole mainittavammin nurisemisen aihetta liian korkeissa veroissa. Minä olen pienituloinen, kokopäiväinen palkansaaja ja pienituloinen, kokopäiväinen Akavan jäsen. Akavan veropoliittinen ohjelma osoittaa, että he eivät välitä pienituloisista jäsenistään. Omassa veroprosentissani - jonka laskin juuri työmatkakulujen tarkistamisen myötä yhteentoista - ei nimittäin riitä ihan kauheasti laskunvaraa, ainakaan siinä määrin että alkaisin yht'äkkiä ihan hirveästi sijoittamaan esimerkiksi yksityisten, työllistävien palveluiden käyttöön (työllistävät ne julkisetkin palvelut). Akava näyttää olevan hyvätuloisten etujärjestö, joka pyllistää pienituloisille jäsenilleen, jotka ovat varmaankin näköharha.
Me emme kuitenkaan ole näköharha. Voimme ehkä olla epämiellyttävä totuus koulutuspolitiikan, opinnonohjauksen tai uraohjauksen epäonnistumisesta, mutta olemme kuitenkin olemassa. Esimerkiksi omalla työpaikallani on kaksi akateemista sihteeriä. Kaltaisillemme työssäkäynti on ylipäätään perusteltavissa työmatkavähennyksen avulla, ei verotustamme kuitenkaan olla miinusmerkkiseksi laittamassa, ei Akavan eikä kenenkään muunkaan toimesta. Kaltaisillemme toimivat, universaalit julkiset palvelut ovatkin elinehto.
Paitsi että me saamme niistä palvelua, myös työskentelemme niissä. Mitä Akava on tarjoamassa tilalle epäonnistuneille maistereille, huonoille jäsenilleen? Kortistoa lyhennetyllä ansiosidonnaisella, pidennetyllä karenssilla ja ehkä pakkotyöllä?
Akavan veropoliittisen ohjelman voi lukea klikkaamalla otsikkoa.
Tämä verotuksen tipauttaminen perustellaan, kuten aina, väittämällä Suomen kokonaisveroasteen olevan eurooppalaisessa katsannossa jotenkin erityisen suuren. Faktabaari-sivuston mukaan läntisten EU-maiden veroaste on kuitenkin vain 40,6 prosenttia (lähde: OECD:n tilastot), ei 50,2 prosenttia, kuten Akavan lähteet (Eurostat ja "oma laskelma") osoittaisivat.
On kummallista, että Akavassa ei tiedetä sitä, että Eurostat laskee esimerkiksi työeläkemaksut mukaan veroasteeseen.
Sitten, Akava jatkaa vertailuaan. Heidän vertailussaan Suomen kokonaisveroaste on 54,8 %, kun Faktabaarin mukaan se on vain 44,0%.
Akava valitsee lähteensä tarkoin. He haluavat saada verotuksen näyttämään suurelta, niin Euroopassa yleisestikin mutta Suomessa erityisesti. Tätä he kokoomuslaisittain pitävät maatamme nävertävänä tautina, joka pitää nujertaa.
Minä, Akavan jäsenjärjestön jäsen en allekirjoita Akavan laskelmia. Sen allekirjoitan, että on olemassa sellaista julkista rahoitusta, josta voisi leikata. Leikkaukset voitaisiin aloittaa esimerkiksi turhista yritystuista, ja konsulttipalveluiden ostamisesta, ja siinä olen Akavan linjoilla, että turhat ylivuodot pitäisi tilkitä tarttumalla harmaaseen talouteen ihan oikeasti. Tähän mennessä tähän ei ole riittänyt hallituksillamme mielenkiintoa. Aivan erityisen nihkeästi harmaan talouden kitkemiseen on tähän asti suhtautunut Kokoomus; onko rahaa piilossa?
Vielä Akavan kannanotossa todetaan, että
"Pienituloisten, kokopäiväisten palkansaajien ansiotuloverotus on Suomessa eurooppalaisittain kilpailukykyinen. Kuitenkin korkeiden ja kiristyvien rajaveroasteiden takia keskimääräistä paremmilla palkkatasoilla, erityisesti erityisasiantuntija- ja johtotehtävissä toimivilla palkansaajilla, ansiotuloverotuksen taso on selkeästi korkeampi kuin Länsi-Euroopassa yleensä. "
Niin se on, ainakin pienituloisten osalta. Minulla ei 2183 euron bruttotuloilla ole mainittavammin nurisemisen aihetta liian korkeissa veroissa. Minä olen pienituloinen, kokopäiväinen palkansaaja ja pienituloinen, kokopäiväinen Akavan jäsen. Akavan veropoliittinen ohjelma osoittaa, että he eivät välitä pienituloisista jäsenistään. Omassa veroprosentissani - jonka laskin juuri työmatkakulujen tarkistamisen myötä yhteentoista - ei nimittäin riitä ihan kauheasti laskunvaraa, ainakaan siinä määrin että alkaisin yht'äkkiä ihan hirveästi sijoittamaan esimerkiksi yksityisten, työllistävien palveluiden käyttöön (työllistävät ne julkisetkin palvelut). Akava näyttää olevan hyvätuloisten etujärjestö, joka pyllistää pienituloisille jäsenilleen, jotka ovat varmaankin näköharha.
Me emme kuitenkaan ole näköharha. Voimme ehkä olla epämiellyttävä totuus koulutuspolitiikan, opinnonohjauksen tai uraohjauksen epäonnistumisesta, mutta olemme kuitenkin olemassa. Esimerkiksi omalla työpaikallani on kaksi akateemista sihteeriä. Kaltaisillemme työssäkäynti on ylipäätään perusteltavissa työmatkavähennyksen avulla, ei verotustamme kuitenkaan olla miinusmerkkiseksi laittamassa, ei Akavan eikä kenenkään muunkaan toimesta. Kaltaisillemme toimivat, universaalit julkiset palvelut ovatkin elinehto.
Paitsi että me saamme niistä palvelua, myös työskentelemme niissä. Mitä Akava on tarjoamassa tilalle epäonnistuneille maistereille, huonoille jäsenilleen? Kortistoa lyhennetyllä ansiosidonnaisella, pidennetyllä karenssilla ja ehkä pakkotyöllä?
Akavan veropoliittisen ohjelman voi lukea klikkaamalla otsikkoa.
tiistai 16. joulukuuta 2014
Onko EK vallannut Akavan?
Keskusjärjestöni hallitusohjelmatavoitteissa on paljon hyvää, mutta seassa siellä täällä sellaisia painotuksia, että kuulostaa kuin Elinkeinoelämän keskusliitto olisi päässyt hakkeroimaan. Ohessa muutamia huomioita ohjelmasta.
"Julkinen talous tasapainoon ja verotuskannustavaksi" kuulostaa otsikkotasolla kuin se olisi päässyt EK:n käsistä. Kun kohdan avaa, löytyy sieltä maininta kannustinloukkujen purkamisesta. Toivon, että se ei tarkoita vastikkeellista sosiaaliturvaa. Haittaverojen nostaminen kuulostaa muuten myös hyvältä, paitsi että ne ovat tasaveroja, ja muutenkin ohjelma aikoo pienentää palkkatulon progressiota.
Sitten: "Työssäkäyvän mahdollisuuksia järjestää alentuneen toimintakyvyn omaavan omaisen hoitoa parannetaan erityisellä omaishoitovähennyksellä verotuksessa. Vähennyksellä korvataan ostettua hoito- ja hoivatyötä, joka tehdään ikääntyneiden vanhempien, vaikeasti sairaiden lasten tai puolison hyväksi. " Ilmeisesti ei ole vaihtoehto tukea omaishoitoa siten, että tämän hoito- ja hoivatyön suorittaisi omainen itse?
Kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen taas on suoraan EK:n tai Juha Sipilän ohjelmasta. Tiedetään, että kuntatalous on rutisemassa yli 500 tehtävän takia. Kuitenkin pitäisi tietää, miten ja kuka ne hoitaa, jos tehtäviä otetaan pois kunnilta. Valtio? Yhdistykset? Henkilöt? Annetaan vain olla? Tarvitaan tarkempi analyysi, kohta kohdalta.
Harmaan talouden torjumisohjelmasta tykkäsin. Toivoisin vielä, että Akava kiinnittäisi huomiota veronkiertoon osana harmaata taloutta; tällaisella veronkierrolla tarkoitan pääomaveroa ja voittojen ulkoistamista veroparatiiseihin, mitä tapahtuu esimerkiksi yksityisissä hoiva-alojen yrityksissä.
Tästäkin tykkäsin: "Käynnistetään selvitys työaikalain toimivuudesta asiantuntijatyössä. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa keinoja, joiden avulla kaikki työ- tai virkasuhteessa tehtävä asiantuntijatyö tulee samanarvoiseen asemaan, siihen katsomatta, missä ja milloin työ fyysisesti tehdään". Tämä kirjaus ei vain ole riittävä. Kaikki akateemiset eivät työskentele asiantuntijatyössä, miten ikinä se määritelläänkin. Kääntääkö Akava selkänsä esimerkiksi akateemisille osastonsihteereille, joita tiedän olevan muitakin kuin minä?
Tämä on yksiselitteisesti hyvä: "Säädetään irtisanoutumismahdollisuus yli kuusi kuukautta kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin, jotta työntekijällä on parempi mahdollisuus rakentaa eheää työuraa ja tarvittaessa vaihtaa työpaikkaa. ", mutta tästä en ole ihan yhtä varma: "Työsuhteen määritelmää laajennetaan myös niihin, jotka työskentelevät toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa. ". Itsekin tämäntyyppisessä tilanteessa olleena, toki oli minulle kaikin tavoin kannattavampaa työskennellä freelance-verokortilla kuin freelance-toiminimi(pseudo)yrittäjänä. Mutta epäilen vaan, että pseudoyrittäjyyden vaihtoehtona olisi ollut työttömyys.
En ole varma, mitä tämä tarkoittaa: "Valmistellaan palkkaohjelma, joka parantaa koulutettujen, naisvaltaisilla aloilla työskentelevien naisten palkkausta. ". Mitä tarkoittaa "koulutettu" tässä katsannossa? Akateemisesti koulutetuilla miehillä ja naisilla palkkaerot syntynevät lähinnä naisten miehiä vähemmistä ikälisistä, mikä taas johtuu lastenhoidosta, ja tähän totta kai pitää puuttua. Sitten on ilmiselvää, että jotkut korkeakoulutetut alat - ajatellaanpa kirjastovirkailijoita ja varhaiskasvattajia - ovat palkkakuopassa, ja nämä tuppaavat olemaan naisvaltaisia aloja. Epäilen vaan, että Akava ei pidä tässä katsannossa mukana esimerkiksi AMK-koulutettuja sairaanhoitajia.
Kun Akava haluaa, että "Uudistuksessa parannetaan yksityisen sektorin mahdollisuuksia tulla mukaan julkisen järjestämisvastuun alaiseksi tuottajaksi, jolloin asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja raha seuraa potilasta vaikuttavammin kuin nykyjärjestelmässä.", samalla valitettavasti edistetään voittojen valumista Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä suuri osa yksityisistä (hoito)palveluiden antajista on ylikansallisissa käsissä ja/tai tulouttaa voittonsa veroparatiiseihin.
Sosiaaliturvasta: "Painopiste siirretään pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioidaan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa." Tämä on hyvä. Vaikeimmin työllistyvien pitkäaikaistyöttömien eläkkeellepääsyä tulee samalla parantaa, jotta on resursseja, joita siirtää. Sitten: " Erityisesti tulee tarkastella omaehtoisen kouluttautumisen vaikutusta työttömyysetuuteen. Järjestelmässä tulee karsia elementit, jotka turhaan aiheuttavat etuuden menetyksen tilanteissa, joissa vakuutettu pyrkii kouluttautumalla parantamaan työmarkkina-asemaansa." Tämä on hyvä, bueno.
Entä sitten Akavan omin ala, korkeakoulupolitiikka? "Korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajennetaan antamalla korkeakouluille oikeus periä lukukausimaksuja EU-ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta ". Ei, ei. Tämä tarkoittaisi sitä, että tänne ei saataisi haviteltuja pohjoisamerikkalaisia tai itäaasialaisia it-tai tiedeosaajia, mutta ei myöskään afrikkalaisia tulevia hoivapalvelutyöntekijöitä.
Se ohjelmassa on hyvää, että siinä tunnustetaan yrittäjyyden lisääntyvä työllistämisvaikutus. Ohjelman mukaan "Pienyrittäjän työttömyysturva saatetaan lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa madalletaan. Työttömyysturvaa kehitetään niissä työsuhteen muodoissa, joissa työntekijä on välillä palkansaaja ja välillä itsenäinen yrittäjä, jotta sosiaaliturva ei katkea aseman muuttuessa. Yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa ja yhteyttä uudistetaan muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan.", ja tämä kaikki onkin kannatettavaa. Positiivista ohjelmassa on myös cleantech-painotus, joka saisi olla painokkaampikin.
Yleisenä huomiona Akavalle: toivoisin, että he tekisivät itselleen selväksi, katsovatko he edustavansa akateemisia aloja vai akateemisesti koulutettuja ihmisiä, joista suinkaan kaikki eivät työskentele perinteisillä akateemisilla aloilla. Heitä on yrittäjinä, hoitajina, sihteereinä, omaishoitajina, työttöminäkin. Tämä ero ei ole aivan tullut selväksi, eikä tule tässäkään.
"Julkinen talous tasapainoon ja verotuskannustavaksi" kuulostaa otsikkotasolla kuin se olisi päässyt EK:n käsistä. Kun kohdan avaa, löytyy sieltä maininta kannustinloukkujen purkamisesta. Toivon, että se ei tarkoita vastikkeellista sosiaaliturvaa. Haittaverojen nostaminen kuulostaa muuten myös hyvältä, paitsi että ne ovat tasaveroja, ja muutenkin ohjelma aikoo pienentää palkkatulon progressiota.
Sitten: "Työssäkäyvän mahdollisuuksia järjestää alentuneen toimintakyvyn omaavan omaisen hoitoa parannetaan erityisellä omaishoitovähennyksellä verotuksessa. Vähennyksellä korvataan ostettua hoito- ja hoivatyötä, joka tehdään ikääntyneiden vanhempien, vaikeasti sairaiden lasten tai puolison hyväksi. " Ilmeisesti ei ole vaihtoehto tukea omaishoitoa siten, että tämän hoito- ja hoivatyön suorittaisi omainen itse?
Kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen taas on suoraan EK:n tai Juha Sipilän ohjelmasta. Tiedetään, että kuntatalous on rutisemassa yli 500 tehtävän takia. Kuitenkin pitäisi tietää, miten ja kuka ne hoitaa, jos tehtäviä otetaan pois kunnilta. Valtio? Yhdistykset? Henkilöt? Annetaan vain olla? Tarvitaan tarkempi analyysi, kohta kohdalta.
Harmaan talouden torjumisohjelmasta tykkäsin. Toivoisin vielä, että Akava kiinnittäisi huomiota veronkiertoon osana harmaata taloutta; tällaisella veronkierrolla tarkoitan pääomaveroa ja voittojen ulkoistamista veroparatiiseihin, mitä tapahtuu esimerkiksi yksityisissä hoiva-alojen yrityksissä.
Tästäkin tykkäsin: "Käynnistetään selvitys työaikalain toimivuudesta asiantuntijatyössä. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa keinoja, joiden avulla kaikki työ- tai virkasuhteessa tehtävä asiantuntijatyö tulee samanarvoiseen asemaan, siihen katsomatta, missä ja milloin työ fyysisesti tehdään". Tämä kirjaus ei vain ole riittävä. Kaikki akateemiset eivät työskentele asiantuntijatyössä, miten ikinä se määritelläänkin. Kääntääkö Akava selkänsä esimerkiksi akateemisille osastonsihteereille, joita tiedän olevan muitakin kuin minä?
Tämä on yksiselitteisesti hyvä: "Säädetään irtisanoutumismahdollisuus yli kuusi kuukautta kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin, jotta työntekijällä on parempi mahdollisuus rakentaa eheää työuraa ja tarvittaessa vaihtaa työpaikkaa. ", mutta tästä en ole ihan yhtä varma: "Työsuhteen määritelmää laajennetaan myös niihin, jotka työskentelevät toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa. ". Itsekin tämäntyyppisessä tilanteessa olleena, toki oli minulle kaikin tavoin kannattavampaa työskennellä freelance-verokortilla kuin freelance-toiminimi(pseudo)yrittäjänä. Mutta epäilen vaan, että pseudoyrittäjyyden vaihtoehtona olisi ollut työttömyys.
En ole varma, mitä tämä tarkoittaa: "Valmistellaan palkkaohjelma, joka parantaa koulutettujen, naisvaltaisilla aloilla työskentelevien naisten palkkausta. ". Mitä tarkoittaa "koulutettu" tässä katsannossa? Akateemisesti koulutetuilla miehillä ja naisilla palkkaerot syntynevät lähinnä naisten miehiä vähemmistä ikälisistä, mikä taas johtuu lastenhoidosta, ja tähän totta kai pitää puuttua. Sitten on ilmiselvää, että jotkut korkeakoulutetut alat - ajatellaanpa kirjastovirkailijoita ja varhaiskasvattajia - ovat palkkakuopassa, ja nämä tuppaavat olemaan naisvaltaisia aloja. Epäilen vaan, että Akava ei pidä tässä katsannossa mukana esimerkiksi AMK-koulutettuja sairaanhoitajia.
Kun Akava haluaa, että "Uudistuksessa parannetaan yksityisen sektorin mahdollisuuksia tulla mukaan julkisen järjestämisvastuun alaiseksi tuottajaksi, jolloin asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja raha seuraa potilasta vaikuttavammin kuin nykyjärjestelmässä.", samalla valitettavasti edistetään voittojen valumista Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä suuri osa yksityisistä (hoito)palveluiden antajista on ylikansallisissa käsissä ja/tai tulouttaa voittonsa veroparatiiseihin.
Sosiaaliturvasta: "Painopiste siirretään pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioidaan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa." Tämä on hyvä. Vaikeimmin työllistyvien pitkäaikaistyöttömien eläkkeellepääsyä tulee samalla parantaa, jotta on resursseja, joita siirtää. Sitten: " Erityisesti tulee tarkastella omaehtoisen kouluttautumisen vaikutusta työttömyysetuuteen. Järjestelmässä tulee karsia elementit, jotka turhaan aiheuttavat etuuden menetyksen tilanteissa, joissa vakuutettu pyrkii kouluttautumalla parantamaan työmarkkina-asemaansa." Tämä on hyvä, bueno.
Entä sitten Akavan omin ala, korkeakoulupolitiikka? "Korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajennetaan antamalla korkeakouluille oikeus periä lukukausimaksuja EU-ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta ". Ei, ei. Tämä tarkoittaisi sitä, että tänne ei saataisi haviteltuja pohjoisamerikkalaisia tai itäaasialaisia it-tai tiedeosaajia, mutta ei myöskään afrikkalaisia tulevia hoivapalvelutyöntekijöitä.
Se ohjelmassa on hyvää, että siinä tunnustetaan yrittäjyyden lisääntyvä työllistämisvaikutus. Ohjelman mukaan "Pienyrittäjän työttömyysturva saatetaan lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa madalletaan. Työttömyysturvaa kehitetään niissä työsuhteen muodoissa, joissa työntekijä on välillä palkansaaja ja välillä itsenäinen yrittäjä, jotta sosiaaliturva ei katkea aseman muuttuessa. Yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa ja yhteyttä uudistetaan muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan.", ja tämä kaikki onkin kannatettavaa. Positiivista ohjelmassa on myös cleantech-painotus, joka saisi olla painokkaampikin.
Yleisenä huomiona Akavalle: toivoisin, että he tekisivät itselleen selväksi, katsovatko he edustavansa akateemisia aloja vai akateemisesti koulutettuja ihmisiä, joista suinkaan kaikki eivät työskentele perinteisillä akateemisilla aloilla. Heitä on yrittäjinä, hoitajina, sihteereinä, omaishoitajina, työttöminäkin. Tämä ero ei ole aivan tullut selväksi, eikä tule tässäkään.
perjantai 7. maaliskuuta 2014
Miksi äänestän Nannaa
Olen ollut Johanna "Nanna" Sumuvuoren tukiryhmässä yksissä eduskuntavaaleissa. Viime vaaleissa seisoin Outi Alanko-Kahiluodon takana, mutta nämä ovat nyt Nannan vaalit. Miksi?
Outia tarvitaan vielä Brysseliäkin kipeämmin Eduskunnassa, jatkamaan väsymätöntä työtään työllistämisen, tutkimuksen, apurahansaajien ja nuorten puolesta. Nanna on aidosti kansainvälinen uuden ajan vaikuttaja, rauhanomaisen kriisienhallinnan asiantuntija. Minulla on kotonani hänen kirjansakin aiheesta. Viime ajat hän on syventänyt kansainvälisten suhteiden tuntemustansa hankkimalla aihepiirin teoreettista ymmärrystä Oxfordissa. Nanna ei kuitenkaan ole teoreetikko, vaan käytännön toimija mitä vahvimmassa määrin, rauhanaktivisti, ylioppilaskunta-aktivisti ja ennen kaikkea säkenöivä keskustelija ja verkostoituja.
Nannasta muistan sosiologian fuksibileet jostakin vuosituhannen alkupuolelta. Kun ymmärsin, että hänkin jo edustaa "vanhoja", minun oli pakko tehdä päätelmä, että minä olen liian vanha enää käymään niissä karkeloissa edes emerituksena. Arto Aniluotoa ei lasketa, hän on samanaikaisesti emeritus, muumio, jokapaikan höylä sekä elävä monumentti, ikuinen virallinen nuori mies.
Nannan kanssa sai (ja saa) aina eloisia, viihdyttäviä ja hauskoja keskusteluita. Nanna on Uutisvuodon historian paras vieras, joka ei ainoastaan antanut ohjelman vakiokasvoille vastusta, saati tyytynyt peesailemaan heitä, mutta osoitti kykynsä nauraa itselleen lanseeraamalla myötähäpeän logon niin vastaansanomattomasti että jopa sellainen henkilö kuin minä, jolta puuttuu lähes tyystin myötähäpeän tuntemisen taito, ymmärsi asian Nannan piirustuksesta.
Nanna kutimineen oli mitä hauskinta seuraa Lappeenrannan puoluekokouksessa 2012. Jos hänet valitaan Brysseliin, hänen kutimiaan tuskin nähdään vähään aikaan puoluekokouksissa, saati hänen ja Tiia Vanhatapion dj-kaksikkoa puoluekokouksien jatkoilla, mutta kyllä me kai sen nipin napin kestämme. Minä ainakin, eihän minuakaan perhesyistä näkyne puoluekokouksissa vähään aikaan, ainakaan seuraavassa.
Nannan vaalimainos eduskuntavaaleissa 2007 öisessä Meilahdessa.
Nannan lisäksi voisin kyllä äänestää näissä vaaleissa melkein ketä hyvänsä muutakin vihreää. Oras Tynkkysen asiantuntemusta EU:n yhteisen ilmastopolitiikan muodostamisessa tarvitaan kipeästi, ja Heidi Hautalan kokemuksellekin olisi vielä käyttöä. Outin kärkiteema harmaata taloutta vastaan taisteleminen vaatii myös kipeästi nykyistä enemmän panostusta, ja Maria Ohisalo nousevana poliitikkona ansaitsisi myös ääneni, paitsi sosiologina, myös tasa-arvotaistelijana, hyvinvointivaltion, sukupuolten ja sukupolvien välisen tasa-arvon puolesta.
Outia tarvitaan vielä Brysseliäkin kipeämmin Eduskunnassa, jatkamaan väsymätöntä työtään työllistämisen, tutkimuksen, apurahansaajien ja nuorten puolesta. Nanna on aidosti kansainvälinen uuden ajan vaikuttaja, rauhanomaisen kriisienhallinnan asiantuntija. Minulla on kotonani hänen kirjansakin aiheesta. Viime ajat hän on syventänyt kansainvälisten suhteiden tuntemustansa hankkimalla aihepiirin teoreettista ymmärrystä Oxfordissa. Nanna ei kuitenkaan ole teoreetikko, vaan käytännön toimija mitä vahvimmassa määrin, rauhanaktivisti, ylioppilaskunta-aktivisti ja ennen kaikkea säkenöivä keskustelija ja verkostoituja.
Nannasta muistan sosiologian fuksibileet jostakin vuosituhannen alkupuolelta. Kun ymmärsin, että hänkin jo edustaa "vanhoja", minun oli pakko tehdä päätelmä, että minä olen liian vanha enää käymään niissä karkeloissa edes emerituksena. Arto Aniluotoa ei lasketa, hän on samanaikaisesti emeritus, muumio, jokapaikan höylä sekä elävä monumentti, ikuinen virallinen nuori mies.
Nannan kanssa sai (ja saa) aina eloisia, viihdyttäviä ja hauskoja keskusteluita. Nanna on Uutisvuodon historian paras vieras, joka ei ainoastaan antanut ohjelman vakiokasvoille vastusta, saati tyytynyt peesailemaan heitä, mutta osoitti kykynsä nauraa itselleen lanseeraamalla myötähäpeän logon niin vastaansanomattomasti että jopa sellainen henkilö kuin minä, jolta puuttuu lähes tyystin myötähäpeän tuntemisen taito, ymmärsi asian Nannan piirustuksesta.
Nanna kutimineen oli mitä hauskinta seuraa Lappeenrannan puoluekokouksessa 2012. Jos hänet valitaan Brysseliin, hänen kutimiaan tuskin nähdään vähään aikaan puoluekokouksissa, saati hänen ja Tiia Vanhatapion dj-kaksikkoa puoluekokouksien jatkoilla, mutta kyllä me kai sen nipin napin kestämme. Minä ainakin, eihän minuakaan perhesyistä näkyne puoluekokouksissa vähään aikaan, ainakaan seuraavassa.
Nannan lisäksi voisin kyllä äänestää näissä vaaleissa melkein ketä hyvänsä muutakin vihreää. Oras Tynkkysen asiantuntemusta EU:n yhteisen ilmastopolitiikan muodostamisessa tarvitaan kipeästi, ja Heidi Hautalan kokemuksellekin olisi vielä käyttöä. Outin kärkiteema harmaata taloutta vastaan taisteleminen vaatii myös kipeästi nykyistä enemmän panostusta, ja Maria Ohisalo nousevana poliitikkona ansaitsisi myös ääneni, paitsi sosiologina, myös tasa-arvotaistelijana, hyvinvointivaltion, sukupuolten ja sukupolvien välisen tasa-arvon puolesta.
torstai 23. tammikuuta 2014
Keikkatyö ei kannata
Julkaisen klassikkotekstini toukokuulta 2011 uudestaan, jo uskoen, että 300 euron ansaitsemisraja olisi tehnyt ansiosidonnaista nauttiville satunnaiset ansiot entistä kannattavammiksi eikä vain kannattavammiksi vaan mahdollisemmiksi. Nyt kun tämä 300 tienaamiskatto on ollut voimassa vain muutaman viikon, vaikuttaa siltä, että asiaa ei olla vielä sisäistetty TE-toimistoissa, ja kannustinloukusta ei edelleenkään olla päästy. Seuraan tilannetta...
Tein muutamia päiviä tarvittaessa töihinkutsuttavana opettajansijaisena tässä kevään aikana ollessani työtön parantaakseni taloudellista tilannettani, kehittääkseni itseäni ja ehkä vähän kasvavaa nuorisoakin siinä sivussa. Paitsi että ei työ ole ihan helppoa, ei sen vastaanottamistakaan ole tehty aivan helpoksi.
Työtön työnhakija voisi taustastaan riippumatta päivittää mol.fi:n sivulle ammatikseen "ennustaja". Ennustajankykyä nimittäin häneltä kysytään paitsi monessa työhaastattelussa, joissa työnantaja katsoo tarvitsevansa työnhakijalta ennusteen siitä, sattuuko viidentoista vuoden päästä aurinko kiertämään maata vai vastoinpäin, myös siinä tapauksessa kun työnhakija erehtyy ilmoittautumaan käytettäväksi keikkatyöläiseksi.
Nimittäin jo siinä vaiheessa kun työtön lupautuu vastaanottamaan keikkatyötä ja siis pelastamaan äkillistä sijaista tarvitsevan työnantajan, puhumattakaan tämän "asiakkaista" - esimerkiksi koululaisista - hänestä tulee lainsuojaton. Hän saa luvan odottaa soviteltua päivärahaa karenssissa niin kauan kuin siitä hyväkkäästä, joka on erehtynyt jäämään äkilliselle sairaslomalle, on saatu virkavapaapäätös, minkä jälkeen keikkatyöläiselle voidaan maksaa palkka, minkä jälkeen hänelle voidaan postittaa palkkatodistus.
Nyt keikkatyöttömän pitäisi pystyä ennustamaan, kuinka monta työpäivää keikkatöitä tehdään, mitä siitä maksetaan ja vielä saada palkkatodistuskin etukäteen. Tässä on sellainen pieni mutta, että en tiedä yhtään työnantajaa, joka antaisi palkkatodistuksen työstä, jota ei olla vielä maksettu saatikka tehty.
Jos työttömällä ei mainittavammin ole likviditeettiä, häneltä voipi jäädä vuokrat maksamatta. Ei hänen syömänkään pidä, jos hänellä ei ole pääsyä jalokätisen ystävän jääkaapille.
Pahaa pelkään, että työttömät eivät ole ammattiliittojensa ihan a-luokan jäseniä. Niin pahasti ne ovat unohtaneet sen, miten työn ja työttömyyden muuttuvat statuspäivitykset voi yhdistää. Ammattiliittoihin kuuluvien työttömien saavutettu etu, ansiopäiväraha muuttuu helposti saamattomaksi eduksi sen jälkeen kun rehellinen keikkatyötön ilmoittaa vaikka yhdestäkin siivoustunnista.
Kyllä, harmaaseen talouteen pitää tarttua kovalla kädellä. Tästä olen ihan samaa mieltä joka ainoan poliittisen puolueen kanssa. Ja sillä toisella kädellä pitää kaikki työ tehdä ihan oikeasti kannattavaksi ja rehellisesti ilmoitettavaksi. Siis myös sen tekeminen, ei vain teettäminen. Myös keikkatyö on työtä.
Tein muutamia päiviä tarvittaessa töihinkutsuttavana opettajansijaisena tässä kevään aikana ollessani työtön parantaakseni taloudellista tilannettani, kehittääkseni itseäni ja ehkä vähän kasvavaa nuorisoakin siinä sivussa. Paitsi että ei työ ole ihan helppoa, ei sen vastaanottamistakaan ole tehty aivan helpoksi.
Työtön työnhakija voisi taustastaan riippumatta päivittää mol.fi:n sivulle ammatikseen "ennustaja". Ennustajankykyä nimittäin häneltä kysytään paitsi monessa työhaastattelussa, joissa työnantaja katsoo tarvitsevansa työnhakijalta ennusteen siitä, sattuuko viidentoista vuoden päästä aurinko kiertämään maata vai vastoinpäin, myös siinä tapauksessa kun työnhakija erehtyy ilmoittautumaan käytettäväksi keikkatyöläiseksi.
Nimittäin jo siinä vaiheessa kun työtön lupautuu vastaanottamaan keikkatyötä ja siis pelastamaan äkillistä sijaista tarvitsevan työnantajan, puhumattakaan tämän "asiakkaista" - esimerkiksi koululaisista - hänestä tulee lainsuojaton. Hän saa luvan odottaa soviteltua päivärahaa karenssissa niin kauan kuin siitä hyväkkäästä, joka on erehtynyt jäämään äkilliselle sairaslomalle, on saatu virkavapaapäätös, minkä jälkeen keikkatyöläiselle voidaan maksaa palkka, minkä jälkeen hänelle voidaan postittaa palkkatodistus.
Nyt keikkatyöttömän pitäisi pystyä ennustamaan, kuinka monta työpäivää keikkatöitä tehdään, mitä siitä maksetaan ja vielä saada palkkatodistuskin etukäteen. Tässä on sellainen pieni mutta, että en tiedä yhtään työnantajaa, joka antaisi palkkatodistuksen työstä, jota ei olla vielä maksettu saatikka tehty.
Jos työttömällä ei mainittavammin ole likviditeettiä, häneltä voipi jäädä vuokrat maksamatta. Ei hänen syömänkään pidä, jos hänellä ei ole pääsyä jalokätisen ystävän jääkaapille.
Pahaa pelkään, että työttömät eivät ole ammattiliittojensa ihan a-luokan jäseniä. Niin pahasti ne ovat unohtaneet sen, miten työn ja työttömyyden muuttuvat statuspäivitykset voi yhdistää. Ammattiliittoihin kuuluvien työttömien saavutettu etu, ansiopäiväraha muuttuu helposti saamattomaksi eduksi sen jälkeen kun rehellinen keikkatyötön ilmoittaa vaikka yhdestäkin siivoustunnista.
Kyllä, harmaaseen talouteen pitää tarttua kovalla kädellä. Tästä olen ihan samaa mieltä joka ainoan poliittisen puolueen kanssa. Ja sillä toisella kädellä pitää kaikki työ tehdä ihan oikeasti kannattavaksi ja rehellisesti ilmoitettavaksi. Siis myös sen tekeminen, ei vain teettäminen. Myös keikkatyö on työtä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)