Keskustelussa siitä, voiko poliisi pitää pään peittävää huivia, tarkoittaen maahanmuuttajataustaisia, islaminuskoisia naisia, en usko, että huivin pitämistä voidaan pitää aktiivisen subjektin
osoittamana hyväksynnän merkkinä, vaan osoituksena sisäistetystä
alistetuksi tulemisesta.
Toiseksikin: on islamia ja islamia, aivan samoin kun on kristinuskoa ja kristinuskoa. Ei huivin
pitämisestä voi johtaa raipparangaistusta, vaikka jotkut sellaisia
haluaisivatkin jaella. Uskonnot
eivät ole monoliitteja, pyhät kirjoitukset ovat ristiriitaisia ja
niinkuin ne luetaan. Uskonnot eivät vaadi käyttämään mitään tiettyä vaatekappaletta, vaan tulkinnat uskonnosta
vaativat. Uskonnolla vain perustellaan auktoriteettien päätöksiä. Ei ole yhtä kristinuskoa ja yhtä islaminuskoa, vain tulkintoja.
Jos huivin kieltoa perustellaan sillä, että julkinen tila ja julkiset virat pitäisi saada tunnustusvapaiksi ja sellaisina neutraaleiksi, ettei vain ärsytettäisi jotakuta, tämän voi rinnastaa jokakeväiseen Suvivirsi-keskusteluun.
Suvivirrestä luopuminen tarkoittaisi sitä, että suvaitsemattomimmille
ja fanaattisimmille annettaisiin periksi. Sellaista signaalia ei pidä
antaa.
Moni suomalainen nainen pukeutuu aivan vapaaehtoisesti etnissävytteisiin
vaatteisiin tai koruihin, koska tykkää niistä. Miksi huivi olisi sen
kummempi? Ymmärrän, että tässä pelätään, että huivi viestii jotakin,
mutta kyllä vaatteilla, koruilla, hiuksilla ja tatuoinneillakin voidaan
viestiä tyylejä, ja nimenomaan tietoisesti. Ja viestitäänkin. Onko siinä sitten eroa,
kuinka tietoisesti tätä viestimistä harjoittaa? Onko tietoinen
viestiminen on, ei-tietoinen ei? Onko toisiin uskontoinen kuuluva
viestiminen ei-tietoista (ja ehkä tämän vuoksi jotenkin
epäinformoidumpaa)?
Vielä kymmenisen vuotta sitten, poliisimiehillä oli käytössä koodi, jonka mukaan poliisille ei sovi parta, paitsi jos hän on vähän varttuneempi vanhempi konstaapeli. Nyt tämä koodisto on varsin äkillisesti murtunut: aika paljon näkee parrakkaita konstaapeleja, nuorehkojakin. Yhteiskunta ja sen koodisto muuttuu, miksi poliisin ammatin pitäisi olla tästä jokin irrallinen saareke? Eikö se, että poliisi(kin) ilmentää moninaisuutta, herätä vähemmistöjenkin luottamusta: ehkä huiviin pukeutuneen naisen saattaa olla helpompi lähestyä huiviin pukeutunutta naista.
Poliisin virkapuvun vaakuna symboloi Suomea. Eikö Suomi voi olla moniarvoinen ja -kulttuurinen?
Yksinäisajattelijan ääneen ajatteluja. Aineiston muuntaminen ilman lupaa on kielletty. Suorat lainaukset ja aineiston jakaminen on siis sallittua. Suurin osa kirjoituksistani löytyy linkkilistan ylimpänä olevasta vanhasta blogistani. Olen itse ja yksin vastuussa blogissani esittämistäni mielipiteistä, jotka edustavat vain minua, eivät edustamiani organisaatioita. En ole vastuussa kenenkään lukijan sisäluku- enkä sisäislukijataidoista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti