Onko paras maahanmuuttaja kuollut maahanmuuttaja?

Facebook-ryhmässä Puhetta työstä, työttömyydestä ja toimeentulosta käyty keskustelu osoitti taas sen, että susi on ihmiselle susi. Onneksi eivät suinkaan kaikki, eikä tämä sitäpaitsi ole reilua susia kohtaan. Siitä, että jotkut vähäosaisiksi itsensä mieltävät eivät muuten keksi ylentää itseään kuin muita alentamalla, kävi osoitukseksi se reaktio, mitä seurasi kun sinne ryhmään jaettiin Omnian maahanmuuttajille räätälöidyn työllistymiskoulutuksen mainos. Oli kuin tikku oltaisi nakattu muurahaispesään.

Kurssi siis valmistaa maahanmuuttajia varastotyöntekijöiksi ja hyllyttäjiksi, eikä tässä vielä kaikki: mainoksessa luvattiin että kurssilta saa myös työpaikan. Tämähän ei tietenkään kaikille sovi, koska se on törkeää suomalaisten syrjintää. Meillä kun on tätä työttömyyttä omastakin takaa. Mainitsiko joku sotaveteraanit?

Joillekin ei sitten käy yhtään mikään. Työtön maahanmuuttaja elää meidän siivellämme, ja tietenkin saa vielä ne lastenvaunutkin. Parempi on että kantaisi lapset käsissään. Sitten kun saa työtä, tämäkään ei käy, koska sitten varmaan vie täältä vaimotkin, siis suomalaisilta. Eikä työssäkäyvää mamua voikaan enää käyttää syntipukkina.

Jos tämä ei ole muukalaisvihamielisyyttä, mikä on? Jos työtön eikä työssäkäyvä maahanmuuttaja ei käy, varmaankin ainoa hyvä maahanmuuttaja on kuollut maahanmuuttaja.

Ihminen on ihmiselle susi, itselleenkin. Susilaumaa vastaan taistellessa on ihan turha selventää positiivisen erityiskohtelun merkityksestä. Otetaanpa analogia esimerkiksi koulun erityisopetuksen kanssa. En ole nähnyt vielä kenenkään valittavan siitä, että joku saa tukiopetusta - tai sitä se silloin oli - tai eriytettyä opetusta. Luulisi olevan kaikkien etu, että kaikki pidetään mukana niin että erityispanos satsataan hitaampiin, sillä näinhän nämä hitaimmat myös vähiten hidastavat niiden parhaiden opiskelua, jos vaihtoehtona olisi sama katederiopetus kaikille, jolloin edettäisiin hitaimman tahtia. Jos sama henkilöstöresurssi taas laitettaisiin parhaisiin, tuloksena olisi kasapäin jo lapsesta syrjäytyneitä.

Tästä on kyse myös tällaisissa kursseissa. On kaikkien etu, että mahdollisimman moni pääsee työmarkkinoille. Kunhan vaan pidetään työehtosopimuksista ja muista määräyksistä kiinni, eikä tällaista käytetä oikotienä alemman kastin työmarkkinoiden luomiseksi, sillä siitä ei hyötyisi myöskään se varastotyöntekijäksi hakeva syntyperäinen meikämanne.

Näihin kursseihin on usein kytketty myös suomen opetusta. Toivottavasti se edes hieman auttaa työmarkkinoidemme piilorasismiin. Tiedän, että esimerkiksi eräässä siivousfirmassa ainakin niinä aikoina kun itse työskentelin siellä, vaadittiin sujuvaa suomen kielen taitoa (olisikohan ruotsikaan kelvannut). Tämä perusteltiin sillä, että osaisivat lukea pesuainepullojen etikettejä, mutta joku työnjohtaja valisti minua, että kyllä tämä on siksi, että ulkomaalaiset varastavat.

Suomen opetusta kyllä tarvitsisi moni muukalaiskammoinenkin, voisivat sitten saada paremmin töitä. Vaikka, en minä ottaisi omiin ennakkoluuloihinsa katkeroitunutta, kaikki mahdollisia syyttävää töihin.

Miksi kouluaamuja ei voi siirtää myöhemmäksi

Jukka Relanderin Facebook-seinällä käytiin mielenkiintoista ja polveilevaa keskustelua siitä, pitäisikö koulupäivien aloitusta siirtää kahdeksasta yhdeksään tai jopa kymmeneen, kun aamuheräämiset ovat monille koulukkaille niin vaikeita. No, niinhän ne voivat olla, mutta kun koko yhteiskunta on viritetty toimimaan kello 8-16, ja koulun alkamisen siirtämisellä olisi kauaskantoisia seurauksia muihinkin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Mikäs siinä, jos näin muutkin saisivat lisää niitä kallisarvoisia nukkumistunteja, mutta ei toisten - yleensä vähän isompien eli koululaisten - tarve yökukkumiseen ole mikään sellainen subjektiivinen oikeus, jonka takia esimerkiksi päiväkotipäiviä pitää siirtää kestämään jopa iltaseitsemään. Vaikkei omassa perheessä olisikaan niitä päiväkotilapsia, niin esimerkiksi niillä opettajilla voi olla.

Jos vain päätettäisiin siirtää kouluaamujen aloitusta, tällä olisi seurauksia myös työehtosopimuksiin, ei sillä että ne olisivat jotenkin pyhiä ja koskemattomia. Niin kauan kuin kuusituntisesta työstä ei saa kahdeksantuntisen työn palkkaa, sieltä helikopteriperspektiivistä on hyvä kehottaa pienituloisia downshiftaamaan. Se olisi sama kuin pyytäisi spitaalista ottamaan vuoteensa ja kävelemään, ja jos väittää, että elämä on silleen liberaalisti valintoja, niin se varmaan onkin. Kun sitä vaan voi valita esimerkiksi sairastuvansa tai joutuvansa työttömäksi. Helppo se on huippuosaajan väittää, että toiset ovat alihinnoitelleet oman työpanoksensa kun heille ei kuusituntinen työpäivä riitäkään perheen elatukseen. Jos yhtään tuntee työehtosopimusjärjestelmää, silloin tietää, ettei kvtes tunnusta itsensä hinnoittelemista.

Joku ehtikin jo sanomaan, että voihan koululaiset laittaa iltapäiväkerhon sijasta aamupäiväkerhoon niin ettei ekaluokkalaisten tarvitse viettää aamutuntejaan yksin. Ei kaikilta voi edellyttää sitä, että he osaavat itse pukeutua äidin tai isin ennen töihinlähtöään valmiiksi tuolinsarjalle jättämiin vaatteisiin, syödä jääkaappiin jätetyn aamupalan, kuunnella vähän Mikis Theodorakista ja silittää kissaa. Jotenkin sinne aamupäiväkerhoonkin pitäisi päästä, Tietenkin voihan kieltäkin muuttaa alkamalla kutsua esimerkiksi jo aamuseitsemää aamupäiväksi, ja aamukerhoa aamupäiväkerhoksi, ja sitten sukkelasti aleta kutsumaan kotona yksin netin kautta pelaamista jossakin virtuaaliyhteisössä vaikkapa langattomaksi ja seinättömäksi iltapäiväkerhoksi; sitäpaitsi niillä iltapäiväkerho-ohjaajillakin on usein lapsia, jotka sitten tulisi viedä jonnekin ehkä jo aamuseitsemäksi. Miksi koululaisten aamut nauttivat suurempaa koskemattomuutta kuin iltapäiväkerho-ohjaajien lapsien?