Rehellisyyttä valtiovarainministerin tapaan

Oikeistopuolue Kokoomuksen oikean laidan toivo Susanna Koski - jota ei kai kuitenkaan saa sanoa äärioikeistolaiseksi näillä spekseillä - tylyttäessään monisairasta pitkäaikaistyötöntä televisiossa sai puoluejohtaja Petteri Orpon nuhteet. Orpon mukaan hän ei itse olisi "käyttänyt näitä sanavalintoja".

Tämä freudilainen lipsahdus paljastaa Kokoomuksen linjan. Köyhät kyykkyyn, ota vuoteesi ja kävele, kunhan vaan pitää nämä ajatuksensa omana tietonaan. Orpon lausahdus oli samantyyppistä julkista "harjaamista" kuin mitä Perussuomalaisissa on ollut Timo Soinin aikana tapana harrastaa vielä silloin kun he yrittivät esittää hallituskelpoista ja samanaikaisesti kansanpuoluetta.

Tällä harjaamisella osoitetaan kaksoisstandardi. Ei nyt näin muka ole sopivaa sanoa, mutta kuitenkin Susanna Koski vain porskuttaa. Pitkäaikaistyöttömät monisairaat eivät kuulu Kosken - ja Kokoomuksen - kohderyhmään, joten heistä viis.

Susanna Koskea ei siis vaiennettu, vain toruttiin siitä että hän lipsautti ääneen sen mitä moni kokoomuslainen ajattelee. Miten sitten mahtaa käydä Orpon alaisen ministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäelle, joka osoitti että Sote-uudistuksen Kokoomuksen lempilapsen - johon se on itsensä hirttänyt - eli valinnanvapauden säästövaikutus on puhdas nolla. Sen verran lojaali hänkin on esimiehelleen, että tappioista hän vaikenee, mutta joka tapauksessa säästöjä ei ole luvassa.

Tähän saakka Orpo on vaiennut kuoliaaksi alaisensa selvityksen, joka osoittaa Sote-rakennelman lahouden. Tämä on peräti kummallista valtionhoitajapuolueeksi jo 90-luvun alkupuolen lamasta itsensä naamioituneelta porukalta, joka leimaa kaikki muut - etenkin vasemmistopuolueet - asioita omanväristensä lasien läpi politisoiviksi. Itsehän Kokoomus on väittänyt tekevänsä ainoana vastuullista politiikkaa huolehtiessaan yhteisistä (vero)varoista vastuullisesti (tästä kannattaa lukea Kennet Haraldin erinomainen artikkeli Pekka Sulkusen ja Jukka Törrösen toimittamasta teoksesta Semioottisen sosiologian näkökulmia).

Nähtäväksi siis jää, tämä Kokoomuksen vastuullisuus. Nähtäväksi myös jää, työskenteleekö siellä Valtiovarainministeriössä sellaisia viranhaltijoita, joiden asiantuntemukseen Orpo uskaltaa yhtään luottaa, jos ei valtiosihteerin työpanos kelpaa.

Niin, siitä valinnanvapaudesta vielä sananen. Kai sekin on valinnanvapautta, valita Terveystalon ja Terveystalon välillä.

Hesarin jutun Martti Hetemäen selvityksestä voi lukea klikkaamalla bloggauksen otsikkoa.

Pihatyöt odottavat Susannaa

- Missä tahansa liikkuu ja katsoo ympärilleen, niin voi nähdä tekemätöntä työtä, mitä joku voisi tehdä. Riittää, kun istuu autoon tai junaan ja katsoo metsään, kansanedustaja Susanna Koski (kok) sanoi Ylen A-talkissa torstaina.

- Ai risusavottaa? Lauri Ihalainen (sd) kysyi Koskelta.

- Ei nyt ehkä siinä klassisessa mielessä, Koski vastasi.

Paitsi että olisi sitäkin tarjolla. Juuri äskettäin tasasin puutarhasaksilla pensasaitaa ja kadunpuoleista sireeniaitaa. Ei olisi niitäkään tarvinnut tehdä, jos Susanna olisi tullut talkoisiin. Koska hallituspuolueissa tähdennetään talkoohenkeä eikä pidetä työtä palkkauksen, saati minimipalkan arvoisena - mitä hänen ystävänsä ja taistelutoverinsa Li Andersson äskettäin ehdotti - en voi luvata Susannalle asiallista palkkaa. 

- Onhan siellä metsää hoidettavana vaikka millä mitalla. Metsänhoito on ihan kunniallista työtä, Koski totesi.

Metsät ovat yksi esimerkki, mutta missä tahansa liikkuu, niin tekemätöntä työtä löytyy kyllä, sitä ei vain aina huomata. Ei nyt kirjaimellisesti tarvitse metsään lähteä, vaan kaupungeissa on tekemätöntä työtä vaikka millä mitalla. Metsissä on paljon syötäviksikin kelpaavia asioita.

Ei tosiaan olisi tarvinnut mennä merta edemmäs kalaan. Ei tarvitse edes lähteä rämpimään metsään, mikäli sieltä autosta metsää näkyy puilta, kun autosta metsä voi näyttää - pusikolta. Jossa sielläkin olisi näppärälle ihmiselle ja puutarhasaksille töitä. Parempi onkin usein jättää metsä rauhaan ja hoitamatta, niin luonnon kuin ihmistenkin kannalta, ja keskittyä pihanhoitoon. Pihaltammekin löytyy syötäväksi kelpaavia asioita: Susanna saisi syödä vapaasti luontoisetuna harventamansa salaatit ja maahan pudonneet omput. Rikkaruohoja olisi myös paljon kitkettävänä, niin että pääsisivät perennamme oikeuksiinsa. Kaffet lupaisin vielä keittää Susannalle.


Susanna Kosken (kok.) kursivoidut sitaatit ovat Iltalehdestä, ja jutun pääsee lukemaan klikkaamalla otsikkoa.

Miksi työttömiä syyllistetään?

Miksi työttömiä syyllistetään työhaluttomiksi ja laiskoksi, vaikka 400 000 työtöntä lienee yhtä hankala tunkea 30 000 työpaikkaan kuin kamelia neulansilmään, eikä laskelmissa ole edes huomioitu sitä, että ne työpaikat menevät yleensä jo töissä oleville?

Taustalla taitaa olla projektiota, jossa omistava luokka projisoi syyllisyydentunnettaan epäonnistuneesta työllistämisestä johonkin muuhun. Ja kehenkäs muuhun kuin työttömiin, jotka ruojat eivät kannakaan mukanaan omia työpaikkojaan vähän niinkuin spitaalinen omaa sänkyään. Tarkoitus taitaa olla myös saada katse kohdistumaan johonkin muuhun kuin siihen, että liikevoitto ei menekään työllistämistä edistäviin investointeihin, vaan esimerkiksi johdon palkkioihin.

Siitä, että katse on tarkoitus kääntää johonkin muuhun kuin omistavan luokan epäonnistumiseen tai puuttuvaan tahtoon työllistämisessä, kertoo ainakin se, että omistavaa luokkaa Suomessa edustavan puolueen mielestä työnteon on aina oltava kannattavaa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että työttömyyden on oltava kannattamattomampaa kuin työnteon. Eikä työnteko ole kannattavaa, omistaminen on, mistä on osoituksena se, että pääomatuloja verotetaan meillä ansiotuloja vähemmän.

Samainen pääoman edustaja sanoo uskovansa yksilöön, painottaen sen vapaita valintoja. Oletuksena toki on, että yksilöt kykenevät tekemään "oikeita" valintoja, tai haluavat. Jos joku vapaasti valitseva yksilö päätyy siihen laskelmaan, että työn tekeminen ei kannatakaan, tällöin vapaan valinnan teoria on pelastettava jollakin. Tässä tapauksessa muuten vapaata yksilönvalintaa painottava Kokoomus, jolle yhteiskunta usein näyttäytyy esteinä yksilönvalinnalle, tarvitseekin yhteiskuntaa. Työnteon on oltava moraalisesti velvoittavaa, vaikkei se olisikaan yksilöllisesti kannattavaa, sillä väärät yksilönvalinnat romuttavat systeemin.

Kaikki ovat siis vapaita valitsemaan, oikein. Jos kuitenkin sattuu sellainen näköharha, että tuleekin väärä valinta, niin sitten pitää kaivaa iso paha mörkö eli yhteiskunta kaapista.

Sain idean kirjoitukseen Li Anderssonin ja Susanna Kosken dialogikirjasta Punavihreä, sinivalkoinen - keskustelukirjeitä (Minerva Kustannus 2014).

Kokoomusnuoret romuttaisivat Suomen koulutusjärjestelmän

Kokoomusnuorten uusimmassa aivopierussa opintotuen tuloraja poistettaisiin kokonaan ja opintotuesta tehtäisiin lainapohjainen, Pääpiereskelijä Susanna Kosken mukaan tässä järjestelmässä opiskelija ikään kuin lainaisi itseltään.

Yleensä opiskeluaikojen pitkittymisestä ollaan oltu huolissaan, koska meillä maisteri on usein lähemmäs kolmikymppinen ja ehtii vaikuttamaan työmarkkinoilla vain reilut 30 vuotta. Lisäksi meillä on usein oltu huolissaan siitä, että meidän maisterimme eivät ole samalla viivalla hakiessaan samoja töitä melkein minkä tahansa muunmaalaisten maistereiden kanssa, juuri samasta syystä, kun kolmikymppinen ei nyt oikein enää käy nöyrästä kyvystä.

Kokkarikellokkaiden idea myös johtaa monien opiskelualojen vähittäiseen alasajautumiseen kun opiskelijoiden on ryhdyttävä optimoimaan, miltä alalta epätodennäköisimmin jää työttömäksi. Silläkin alalla voi olla töiden takia - jos niitä töitä saa muualta kuin Siwan kassalta, ja vielä kun joku kertoisi, miten se hyödyttää hakiessa esim. tiedehallinnon paikkoja? - pitkittyneen valmistumisen jälkeen jo aurinko laskenut.

Mitään mahdollisuutta Sekoomusnuoret eivät myöskään jätä perheen perustamiselle ennen kolmea kymmentä, jos nimittäin pitäisi sekä opiskella että työskennellä. Mistä ne veronmaksajat ja vanhusten pyllynpyyhkijät? Ai niin, verothan piti lopettaa ja vanhukset lop...

Sitä eivät myöskään ymmärrä, että heidän ehdotuksensa tulee hävittämään perustutkimuksen monelta alalta, ja seuraukset ovat arvaamattomat. Esimerkiksi terveydenhuoltomme romuttuisi. Mutta ei sen kai niin väliä. Vaan heikot sairastavat, ja Kokoomusnuorilla ei ole koskaan epäonnea.

Sitä en edes hirveä ajatella, mitä tapahtuu sille, joka esimerkiksi valittuaan väärän alan sattuu sekoamaan huomattuaan, että ei tää elämä romuttuneena lähihoitajana tai kyvyttömänä arkkitehtinä nyt niin makeaa ollutkaan. Ei varmaan valtio maksa lainoja heidän puolestaan pois, vaan heidän lastensa - jos he sellaisia ovat ehtineet hankkia - kontolle jäävät.

Suomella ei ole varaa Kokoomusnuoriin.

Kokoomusnuorten ehdotuksesta voi lukea lisää klikkaamalla bloggaukseni otsikkoa.