EK:n ja rasistien epäpyhä allianssi

Sinänsä mainio some-kampanja "Mun tulot ei (väärin taivutettu, mur!) riittäisi perheenyhdistämiseen" on joutunut trollien valtaamaksi. Nämä trollit eivät erota netto- ja bruttotuloja, ja omia ja toisten tuloja toisistaan.

"Seinähullut suvakit perustaneet protestisivun. Tarvitaan sinunkin mielipitettä sinne. °Käy kurkkaamassa."

Nämä trollit näkevät kaikkialla suvakkien salaliittoja, joissa kaksin käsin vedetään muslimeita Suomeen. Ja taustatukea näille antavat porvarit, joiden mielestä syntyperäiset, jotka eivät yllä niihin kriteereihin, joita nuivat ovat maahanmuuttajille asettaneet, ovat näköharha. Heidän maailmassaan vain yhden lajin nettosaajat riittäisivät.

Voi sitten olla, että minä itse näen salaliittoja. Näen sellaisen salaliiton, jossa porvarit ovat tarjonneet ruikutuspuheensa rasistien aseeksi. Nyt nuivistokin valittaa, että bruttotuloiltaan perheenyhdistämisrajan alittava suomalainen ruikuttaa, jos hän toivoo vaaditun 2600 nettotulorajan ylittäviltä empatiaa ja suhteellisuudentajua. Kai se sitten on ruikutusta, jos enemmistö toivoisi Laura Rädyn kaltaisten vieraantuneiden tuntevan paremmin niiden ihmisten todellisuutta, josta on päättämässä.

Jos rasistien mielestä maahanmuuttajat käyvät suomalaisten taskuilla, niin mitä sitten on sanottava verosuunnittelua harrastavista ökyporvareista? Laillistettuja varkaita, jotka aiemmin pienen ihmisen asialla olleet rasistit hyväksyvät, tai ainakin sulkevat tältä varkaudelta silmänsä, he kun ovat rasistien agendalle hyödyllisiä.

Molemmat hyötyvät toisistaan. Rasistit antavat ilmaiseksi käyttöönsä porvarihallitukselle yhden lisäargumentin säästää verovaroja, ja porvarit taas ovat luovuttaneet rasistien käyttöön ruikutuspuheensa. EK siis tarvitsee tässä yhteiskunnallisessa todellisuudessa liittolaisikseen rasisteja, ja rasistit saavat puheelleen lisää pontta porvareilta.

Minun tuloni eivät riittäisi perheeseen

Facebookissa on mainio some-kampanja, jossa jaetaan kokemuksia siitä, mitkä ne ihan tavallisten suomalaisten tulot oikein ovat, onko realistista ja kohtuullista edellyttää maahanmuuttajilta mediaanituloja korkeampia tuloja meikäläisillä työmarkkinoilla ja mitä ylipäätään on se tavallisen suomalaisen realistinen arki, josta hallituksella ei näytä olevan mitään käsitystä (Laura Rädyn mukaanhan ei ylipäätään pitänyt olla mahdollista, että kukaan ansaitsisi vähemmän kuin perheidenyhdistämiseen vaaditut 2600, bruttonakaan, saati nettona). Alla oma panokseni kampanjaan: 

Olen 45-vuotias valtiotieteiden maisteri, joka on työskennellyt mm. yrittäjänä, tutkijana, virkamiehenä ja kansalaisjärjestöissä ja jonka tulot ovat maisteriksi valmistumisen jälkeisenä aikana (1998 -) yhteensä vajaan 11 kuukauden aikana ylittäneet vaaditut 2600 euroa kuukaudessa, bruttona. Viimeiset 5 vuotta nettopalkkani on pyörinyt 1700 euron tietämillä. Tätä taustaa vasten olen yhteiskunnan loinen, jolla ei loogisesti ajatellen pitäisi olla oikeutta perheeseen, ellen olisi sattunut avioitumaan kaksi kertaa itseäni huomattavasti parempituloisen naisen kanssa.

Toim. huom. kampanja olisi kyllä mainio, mutta rasistit ovat vallanneet sen, sekoittaen brutot ja netot. 

Maahanmuuttajien ei haluta kotiutuvan

Tuoreen THL:n tutkimuksen mukaan vanhemmista ja sisaruksista erossa olemisella on selvä syy-yhteys maahanmuuttajien hyvinvointiin ja kotiutumiseen. Tämän ei pitäisi olla mikään yllätys. Pikemminkin maalaisjärjen itsestäänselvyys.

Mitä sitten on huono kotiutuminen? Se on itsensä irralliseksi tuntemista, ei-mihinkään-kuulumista. Seurauksena on tutkimuksessakin mainittuja masennus- ja ahdistusoireita, joita vastaan samassa maassa asuvat perheenjäsenet toimisivat suojakilpenä, toisaalta myös apuna uudessa ympäristössä tarvittavien taitojen opettelussa.

Hallituksen maahanmuuttopolitiikka, jossa perheiden yhdistämistä vaikeutetaan monille kantasuomalaisillekin kohtuuttomilla tulovaatimuksilla, aiheuttaa mielenterveysoireita, joista seuraa kustannuksia yhteiskunnallemme. Tai sitten vaihtoehtoisesti juurettomuudentunteesta voi seurata vaikka radikalisoitumista, ihmisillä kun on tarve kuulua johonkin itseään isompaan, josta saada elämälleen jokin merkitys.

Edellämainitusta on mahdotonta tehdä mitään muuta johtopäätöstä kuin se, että hallituksen kaavailut vaikeuttaa perheidenyhdistämistä ovat tahallista ihmisten kiusaamista. Maahanmuuttajien ei halutakaan kotiutuvan, jotta syy kotiutumattomuudesta voitaisiin vierittää heille itselleen. Vielä Suomessa ole tapahtunut mitään gettoutumisilmiötä, mutta sellaista tällä maahanmuuttopolitiikalla suorastaan manataan esiin.

Hesarin jutun THL:n tutkimuksesta voi lukea klikkaamalla bloggaukseni otsikkoa.

Mieluummin isi kuin Isis

Hallituksen äskettäin antama esitys perheidenyhdistämisen vaikeuttamisesta on paitsi epäinhimillinen - kaikilla on oikeus perheeseen, lapsiin ja vanhempiin, myös käsittämättömän lyhytjänteinen ja typerä. Ensin arvostellaan, että ensimmäisen aallon mukana tuli etupäässä yksinäisiä miehiä, nyt niitä naisia ja lapsiakin olisi tulossa; alkuvuoden aikana Välimeren elossa ylittäneestä 173 000 hengestä 55% on naisia ja lapsia.

Yksinäiset miehet, nuoret eritoten, ovat riskiryhmä radikalisoitumiselle, ilmiö, josta hallituksen panttivangiksi ottaneet Perussuomalaisten nuiva siipi ovat olleet huolissaan. Jos olisivat huolissaan ja vielä järjissäänkin, silloin perheidenyhdistämistä kannattaisi nimenomaan tukea. Isinä oleminen on mitä parhain keino välttyä joutumasta Isikseen.