Porvoolaisena, Helsingissä aika ajoin sukkuloivana ei niin huippuosaajana mutta kuitenkin, olen nauttinut Onnibus Oy:n lisääntyvän tarjonnan aikaansaamasta hintakilpailukyvystä, kun kuukausilipun hinta on romantanut 1/6 nettopalkastani 1/23 osaan nettopalkastani. Toki olisi pitänyt ymmärtää, että tällaisessa tarjouksessa on koira haudattuna. Tämä paljastuikin siinä vaiheessa kun koko toimialan romuksi kilpaillut Onnibus Oy kilpaili itsensä ulos markkinoilta, jotka se avasi.
Yksi Helsingistä Porvooseen muuttanut tuttavani joutui toteamaan, että hän joutuu etsimään itselleen uuden työn, kun Porvoosta Loviisaan kulkevien vuorojen tarjonta romahti puoleen, ja toiselta tuttavaltani katosi mahdollisuus kutsua Elimäessä asuvia (autottomia) vanhempiaan lapsenvahdeiksi.
Olisi kiinnostava kuulla Työ-ja elinkeinoministeriön horjuva mutta muutenkin jo vanhastaan säännönmukaisesti työnhakijan tappioksi horjahteleva tulkinta muuttuvista työssäkäyntialueen rajoista. Jos Porvoonkin peräänkuuluttama ns. "huippuosaaja" (jollaisia usein asuu korkeakoulukaupungeissa, joissa ei suhteellisen kattavan joukkoliikennetarjonnan takia tarvitse aina mitenkään välttämättä ajokorttia) sattuu törmäämään sellaiseen markkinatilanteeseen, jossa hän joutuu toteamaan työssäkäynnin muuttuvan mahdottomaksi joukkoliikenneyhteyden lakkauttamisen takia, kuka on tähän työttömyyteen syypää? Pitääkö ajokortittoman työttömän ajaa velaksi (ja kuka sitä velkaa myöntää paitsi sellainen paljon haukuttu pikavippifirma) ajokortti ja ostaa auto, vai pakata kimpsunsa ja muuttaa sellaiseen kaupunkiin, joka ei vielä ole sammuttanut valojaan ulkoistamalla koko joukkoliikennetoimensa kaupallisille toimijoille?
Michael Perukangas
Lähetin tämän kirjoituksen Uusimaa-lehden mielipidepalstalle, jossa se julkaistiin perjantaina 23.11.
Yksinäisajattelijan ääneen ajatteluja. Aineiston muuntaminen ilman lupaa on kielletty. Suorat lainaukset ja aineiston jakaminen on siis sallittua. Suurin osa kirjoituksistani löytyy linkkilistan ylimpänä olevasta vanhasta blogistani. Olen itse ja yksin vastuussa blogissani esittämistäni mielipiteistä, jotka edustavat vain minua, eivät edustamiani organisaatioita. En ole vastuussa kenenkään lukijan sisäluku- enkä sisäislukijataidoista.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Porvoon Liikenne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Porvoon Liikenne. Näytä kaikki tekstit
maanantai 26. marraskuuta 2018
keskiviikko 31. elokuuta 2016
Tervetuloa, Onnibus, tervemenoa, Porvoon kylät
Työmatkahelsinkiläisenä tervehdin ilolla Onnibusin avaamaa säännöllistä reittiliikennettä Helsinkiin. Eivät tosin maksa verojaan Suomeen, mutta eihän kukaan, köh, ole täydellinen, vaikka veroja rakastavana punavihreänä tässä olisikin mussutuksen aihetta.
En sinänsä usko lisääntyvän kilpailun tekevän autuaaksi, mutta matalapalkkalainen kiittää pienentyvistä työmatkakuluista. Onneksi sentään ymmärsin asettua kävelymatkan säteelle uuden linjan reitistöstä (ja bussiasemasta), sillä vähän tässä hirvittää, miten Porvoon Liikenteelle käy tässä kilpailussa.
Ei sillä nyt muuten väliä, sillä kilpailu ei armahda ketään. Ei se kyllä armahda niitä epoolaisia, kråköläisiä, emäsalolaisia, tolkkislaisia, kerkkoolaisia, ilolalaisia tai hinthaaralaisiakaan, joilla tosin jo nyt lienee kaikilla auto. Eihän kai kukaan oikeasti ole erehtynyt muuttamaan melkein tiettömien taipaleiden taa, eihän?
Työmatkabussilainen siis kiittää. Mutta Onnibus lienee varmistanut sen, että jos - ja kun - kilpailijan toiminta muuttuu pian kannattomattomaksi, niin pesuveden mukana menee Porvoon jo muutenkin miltei olematon mutta ainut olemassaoleva sisäinen liikenne. Paitsi jos sattuu asumaan Kevätkummussa, keskustassa tai Näsissä, eli Onnibussin reitin varrella. Vaikka Porvoon kyläväestö olisikin ymmärtänyt valmistautua pahan päivän varalle vähintäänkin kahdella autolla, niin Onnibussin tulo markkinoille viimeistään varmistaa sen, että pian enää ei ole autottomalla lapsiperheellä pääsyä Ilolan kotieläintilalle tai Emäsalon hienoille virkistysalueille.
Tarjosin kirjoitukseni Uusimaa-lehteen maanantaina, mutta vielä sitä ei ole siellä näkynyt.
En sinänsä usko lisääntyvän kilpailun tekevän autuaaksi, mutta matalapalkkalainen kiittää pienentyvistä työmatkakuluista. Onneksi sentään ymmärsin asettua kävelymatkan säteelle uuden linjan reitistöstä (ja bussiasemasta), sillä vähän tässä hirvittää, miten Porvoon Liikenteelle käy tässä kilpailussa.
Ei sillä nyt muuten väliä, sillä kilpailu ei armahda ketään. Ei se kyllä armahda niitä epoolaisia, kråköläisiä, emäsalolaisia, tolkkislaisia, kerkkoolaisia, ilolalaisia tai hinthaaralaisiakaan, joilla tosin jo nyt lienee kaikilla auto. Eihän kai kukaan oikeasti ole erehtynyt muuttamaan melkein tiettömien taipaleiden taa, eihän?
Työmatkabussilainen siis kiittää. Mutta Onnibus lienee varmistanut sen, että jos - ja kun - kilpailijan toiminta muuttuu pian kannattomattomaksi, niin pesuveden mukana menee Porvoon jo muutenkin miltei olematon mutta ainut olemassaoleva sisäinen liikenne. Paitsi jos sattuu asumaan Kevätkummussa, keskustassa tai Näsissä, eli Onnibussin reitin varrella. Vaikka Porvoon kyläväestö olisikin ymmärtänyt valmistautua pahan päivän varalle vähintäänkin kahdella autolla, niin Onnibussin tulo markkinoille viimeistään varmistaa sen, että pian enää ei ole autottomalla lapsiperheellä pääsyä Ilolan kotieläintilalle tai Emäsalon hienoille virkistysalueille.
Tarjosin kirjoitukseni Uusimaa-lehteen maanantaina, mutta vielä sitä ei ole siellä näkynyt.
perjantai 6. maaliskuuta 2015
Porvoon joukkoliikenne syrjäyttää
Porvoon kaupunki poistaa huhtikuun alusta joukkoliikenteen matkatuen, kuulin tämän sählykaveriltani. Tämä tarkoitti hänen kohdaltaan sitä, että hän - nelihenkisen Tarkkisissa asuvan perheen isä - joutuu vararikkoon, tai sitten hän joutuu perheineen harkitsemaan muuttamista Tarkkisista, Humlan ulkoilumaastojen viereltä lähemmäs keskustaa. Jossa muuten ei ole hänen kukkarolleen sopivia riittävän tilavia perheasuntoja.
Jos lapset haluavat matkustaa harrastuksiin, hänen poikansa esim. käy laskettelemassa Kokonniemessä, sopiva "lipputuote" eli Porvoon liikenteen 44 matkan lippu maksaa 1.4. jälkeen satasen. Tämä on siis lasten hinta (!).
Ja seuraavana aamuna uusiessani Porvoo-Hki -työmatkalippuani kuulin, että työmatkalipun hinta nousee 245,80:sta 316 euroon. Omalla palkallani työnteko ei enää tule kannattamaan.
Ok, on toki olemassa Porvoon liikenteen lippu 250 euroa, mutta sitten pitää aina ottaa selvää etukäteen, mitkä busseista kulkevat Porvoon liikenteen väreissä ja mieluiten vielä tarkistaa bussikuskilta ettei joudu maksamaan ekstraa. Vaihtoehdot vähenevät huomattavasti, eli järjestelyvara esimerkiksi perheen ja työn yhdistämisessä kapenee. Jos sitten joskus kävisi siten, että linjaa ajaisikin Porvoon Liikenteen sijasta jokin muu, jään rannalle ruikuttamaan.
Pian ei siis enää pienituloisen lapsi saa harrastaa eikä pienituloinen saa käydä Helsingissä töissä, vaan on kannattavampaa syrjäytyä. Tai sitten on pakko hankkia auto, aikana, jolloin liikenteen haitat kuitenkin on jo yleisesti ymmärretty.
Mikä neuvoksi? Porvoon tulee ottaa sisäinen joukkoliikenteensä omien siipiensä alle, ja antaa Porvoo-Helsinki -väli HSL:lle. Tämä edellyttäisi Porvoon liittymistä Hösseliin, jota vastaan sitten voimme edellyttää palvelua.
Jos lapset haluavat matkustaa harrastuksiin, hänen poikansa esim. käy laskettelemassa Kokonniemessä, sopiva "lipputuote" eli Porvoon liikenteen 44 matkan lippu maksaa 1.4. jälkeen satasen. Tämä on siis lasten hinta (!).
Ja seuraavana aamuna uusiessani Porvoo-Hki -työmatkalippuani kuulin, että työmatkalipun hinta nousee 245,80:sta 316 euroon. Omalla palkallani työnteko ei enää tule kannattamaan.
Ok, on toki olemassa Porvoon liikenteen lippu 250 euroa, mutta sitten pitää aina ottaa selvää etukäteen, mitkä busseista kulkevat Porvoon liikenteen väreissä ja mieluiten vielä tarkistaa bussikuskilta ettei joudu maksamaan ekstraa. Vaihtoehdot vähenevät huomattavasti, eli järjestelyvara esimerkiksi perheen ja työn yhdistämisessä kapenee. Jos sitten joskus kävisi siten, että linjaa ajaisikin Porvoon Liikenteen sijasta jokin muu, jään rannalle ruikuttamaan.
Pian ei siis enää pienituloisen lapsi saa harrastaa eikä pienituloinen saa käydä Helsingissä töissä, vaan on kannattavampaa syrjäytyä. Tai sitten on pakko hankkia auto, aikana, jolloin liikenteen haitat kuitenkin on jo yleisesti ymmärretty.
Mikä neuvoksi? Porvoon tulee ottaa sisäinen joukkoliikenteensä omien siipiensä alle, ja antaa Porvoo-Helsinki -väli HSL:lle. Tämä edellyttäisi Porvoon liittymistä Hösseliin, jota vastaan sitten voimme edellyttää palvelua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)