Kansanedustaja Lea Mäkipään (PS) avustaja Terhi Kiemunki (myöskin PS) lausahti tässä eräänä päivänä, että ei muista tai tiedä, kuuluiko Facebookin MV-ryhmään. Ainakaan hän ei tunnustanut muistaneensa, että olisi liittynyt tähän ryhmärähmään. Sitten kun edellisestä muistamattomuudesta hädin tuskin oli savu laskeutunut, hän ei muistanut, oliko hän mahdollisesti joskus kirjoittanut sinne jotain. Oli kuulemma voinut joskus.
Millaisia muistamattomuuksia mahtaakaan vielä paljastua. Terhin työnantaja Lea Mäkipää taitaa totisesti olla anteeksiantavainen tai ainakin sallivainen, sillä yleensä työnantaja passittaisi alaisensa tutkimuksiin, jos on syytä epäillä tämän muistihäiriöitä, oli kyse sitten työmuistista, tai kuten tässä tapauksessa, pitkäkestoisemmasta muistista. Työmuistin ongelmista on silloin kyse kun työntekijä unohtaa saamiaan suullisia ohjeita, ja pidempikestoisen muistin ongelmista taas silloin jos hän ei muista, minkä parissa hän puuhaili vaikkapa viime viikolla. Jotkut työnantajat jopa kiirehtivät hutikoimaan maallikkopikadiagnooseja, voihan keski-ikäistä ihmistä kohdata jopa varhais-Alzheimer.
Minä en tee diagnooseja, kirjoitan vain niitä. Mutta on niitä työssäkäyviä pienemmästäkin tutkittu.
Iltiksen jutun aiheesta voi lukea klikkaamalla otsikkoa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MV. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MV. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 1. helmikuuta 2017
perjantai 7. lokakuuta 2016
Naurua matkalla pankkiin
Helsingin oikeustalolle tänään kokoontuneet niin sanotun sananvapauden puolustajat eivät taida tietää, mitä tekevät. Ilja Janitskin, jonka vangitsemismääräystä he protestoivat, koska tämä edustaa heidän mielestään "vapaata", "kriittistä" ja "riippumatonta" tiedonvälitystä, nauraa matkalla pankkiin. Kun sormi otsikolle vilahtaa, lantti tilille kilahtaa.
Siitä tietysti voisi sanoa paljonkin, miten kriittistä tiedonvälitystä edustaa sellainen, joka perustaa juttunsa nimettömiin lähteisiin, huhupuheisiin ja panetteluun, mutta se ei ole tämän jutun aihe. Vaan se, miten nämä protestoijarepsukat eivät ymmärrä, että heidän sankarinaan palvoma mies viis veisaa totuudesta, kriittisyydestä tai näistä häntä puolustavista repsukoista, joista moni on hädin tuskin lukutaitoinen, kriittisestä medialukutaidosta puhumattakaan. Mitä sankarillista on verojen ja vastuun pakoilussa ulkomaille?
Ainakaan hänen tukijansa eivät ole olleet paikalla silloin kun koulussa opetettiin historiaa ja mantsaa, sillä eivät saa edes puolustamansa Suomen lippua oikeinpäin. Jos puolustetaan suomalaisen kulttuurin puhtautta, kannattaisi tehdä se likaamatta kansallisia tunnuksia näin nolon alkeellisella tavalla.
Siitä tietysti voisi sanoa paljonkin, miten kriittistä tiedonvälitystä edustaa sellainen, joka perustaa juttunsa nimettömiin lähteisiin, huhupuheisiin ja panetteluun, mutta se ei ole tämän jutun aihe. Vaan se, miten nämä protestoijarepsukat eivät ymmärrä, että heidän sankarinaan palvoma mies viis veisaa totuudesta, kriittisyydestä tai näistä häntä puolustavista repsukoista, joista moni on hädin tuskin lukutaitoinen, kriittisestä medialukutaidosta puhumattakaan. Mitä sankarillista on verojen ja vastuun pakoilussa ulkomaille?
Ainakaan hänen tukijansa eivät ole olleet paikalla silloin kun koulussa opetettiin historiaa ja mantsaa, sillä eivät saa edes puolustamansa Suomen lippua oikeinpäin. Jos puolustetaan suomalaisen kulttuurin puhtautta, kannattaisi tehdä se likaamatta kansallisia tunnuksia näin nolon alkeellisella tavalla.
torstai 26. toukokuuta 2016
Parempaa rasismia
Demareilla on skitsofreeninen ja kaksinaismoralistinen suhtautuminen maahanmuuttoon: kun toisaalta ihan puheenjohtajankin suulla hyökätään perussuomalaisten kimppuun, tuomitsemalla heidät rasisteiksi ja paremmatkin perussuomalaiset rasistien hyysäreiksi, sitten kuitenkin SDP:ssäkin hyysääminen osataan: puolueesta löytyy etenkin paikallistasolta kaikenkarvaista suhtautumista. Nuivistoon kuuluu nimittäin monia muitakin kuin entinen sisäministeri Kari Rajamäki. Ei hän mikään yksittäistapaus ollut, on Porvoossakin oma Ilkka Alavansa.
Toisaalta näinhän on persuillakin, ainakin jos on ylipersu Soiniin uskominen. Hänen mukaansahan rasistit ovat yksittäistapauksia, eikä hän ehdi paimentamaan joka paikkaan paikallispersujen edesottamuksia. Aikuisia kun ovat, vastaavat itse itsestään. Ilmeisesti demarirasismi on sitten parempaa rasismia, kun hallituksen rasismi pitää tuomita mutta kuitenkin perussuomalaisten sanelema maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksytään.
En haluaisi tökätä tikkua johtavan oppositiopuolueen silmään, sillä kyllä hallitusta voi kaataa melkein millä hinnalla hyvänsä, mutta sen sijaan tarjoan peiliä. Kansanedustaja Joona Räsäsen (SDP) mukaan "Jaamme hallituksen käsityksen tarpeesta tiukentaa maahanmuuttopolitiikan tietyiltä osin. SDP on kannattanut humanitäärisen suojelun poistamista niiden perusteiden joukosta, joilla suojelua on Suomesta voinut saada". Eikä Räsänen ole mikään eduskuntaryhmän toisinajattelija: 3.5. eduskunnassa niin puheenjohtaja Rinne kuin Antti Lindtman antoivat tukensa hallituksen maahanmuuttopolitiikalle, ainakin jos on uskominen niihin kaikkiin lukuisiin sekundaarilähteisiin, jotka ovat tainneet käyttää lähteenään samaa uutistoimistoa. Joka ei tällä erää taida olla MV.
Demarit ikään kuin taiteilevat maahanmuuton suhteen kahdella tuolilla. He ovat ensimmäisenä kaatamassa perussuomalaisia ulos hallituksesta, ja tämän tehdäkseen he tarvitsevat niitä kahta tuolia: yhtäältä tuomitsevat nämä rasistiksi, toisaalta koettavat haalia vuotavasta perussuomalaislaivasta putoavia mukaan veneeseen tarjoamalla heille sopivia samastumiskohteita. Maahanmuuttajat on helppo uhrata, he kun eivät edes äänestä eduskuntavaaleissa.
Tämä on suuri sääli kaikkia niitä noin 95% demareita kohtaan, jotka ovat enimmäkseen puhtaat jauhot pussissaan, ja edustavat ehdottomasti toivoa ja valoa tämänhetkisessä pimeydessä. Mikäli nyt puoluepolitiikalla on minkäänlaista valoa tarjottavanaan...
Olen mielelläni asiassa väärässä. Että kyse olisi yksittäistapauksista, eikä nuivien mielisteleminen ole demareiden linjana. Jos joku osoittaa epäilyni vääräksi, lupaan osoittaa, että parempaa rasismia esiintyy toisaallakin, paremmissakin perheissä, tai ainakin toisissakin paremmissa perheissä.
Toisaalta näinhän on persuillakin, ainakin jos on ylipersu Soiniin uskominen. Hänen mukaansahan rasistit ovat yksittäistapauksia, eikä hän ehdi paimentamaan joka paikkaan paikallispersujen edesottamuksia. Aikuisia kun ovat, vastaavat itse itsestään. Ilmeisesti demarirasismi on sitten parempaa rasismia, kun hallituksen rasismi pitää tuomita mutta kuitenkin perussuomalaisten sanelema maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksytään.
En haluaisi tökätä tikkua johtavan oppositiopuolueen silmään, sillä kyllä hallitusta voi kaataa melkein millä hinnalla hyvänsä, mutta sen sijaan tarjoan peiliä. Kansanedustaja Joona Räsäsen (SDP) mukaan "Jaamme hallituksen käsityksen tarpeesta tiukentaa maahanmuuttopolitiikan tietyiltä osin. SDP on kannattanut humanitäärisen suojelun poistamista niiden perusteiden joukosta, joilla suojelua on Suomesta voinut saada". Eikä Räsänen ole mikään eduskuntaryhmän toisinajattelija: 3.5. eduskunnassa niin puheenjohtaja Rinne kuin Antti Lindtman antoivat tukensa hallituksen maahanmuuttopolitiikalle, ainakin jos on uskominen niihin kaikkiin lukuisiin sekundaarilähteisiin, jotka ovat tainneet käyttää lähteenään samaa uutistoimistoa. Joka ei tällä erää taida olla MV.
Demarit ikään kuin taiteilevat maahanmuuton suhteen kahdella tuolilla. He ovat ensimmäisenä kaatamassa perussuomalaisia ulos hallituksesta, ja tämän tehdäkseen he tarvitsevat niitä kahta tuolia: yhtäältä tuomitsevat nämä rasistiksi, toisaalta koettavat haalia vuotavasta perussuomalaislaivasta putoavia mukaan veneeseen tarjoamalla heille sopivia samastumiskohteita. Maahanmuuttajat on helppo uhrata, he kun eivät edes äänestä eduskuntavaaleissa.
Tämä on suuri sääli kaikkia niitä noin 95% demareita kohtaan, jotka ovat enimmäkseen puhtaat jauhot pussissaan, ja edustavat ehdottomasti toivoa ja valoa tämänhetkisessä pimeydessä. Mikäli nyt puoluepolitiikalla on minkäänlaista valoa tarjottavanaan...
Olen mielelläni asiassa väärässä. Että kyse olisi yksittäistapauksista, eikä nuivien mielisteleminen ole demareiden linjana. Jos joku osoittaa epäilyni vääräksi, lupaan osoittaa, että parempaa rasismia esiintyy toisaallakin, paremmissakin perheissä, tai ainakin toisissakin paremmissa perheissä.
torstai 5. toukokuuta 2016
Persujen tietotoimisto
Hallituspuolueena perussuomalaiset maailmanlopun edessään häämöttävän pyyn tavoin ovat nähtävästi alkaneet jo varautumaan kolmen vuoden päästä pienenevään puoluetukeen. Tämä valmistautuminen on aloitettu ulkoistamalla puoluelehden tutkiva osasto hevosmiehille, tarkemmin sanoen Aurinkorannikolle.
Tästä kertoo se varovaisuus, jolla he suhtautuvat MV-julkaisuun. Kun kaikkien muiden puolueiden nuoriso-osastot katsovat sen toiminnan ansaitsevan poliisitutkinnan, vain Perussuomalaisten nuorten mielestä MV on ihan kosher. Mistäkö minä tiedän? Minä käytän Uuninpankkopojan tietotoimistoa.
En kuitenkaan tyydy yhteen lähteeseen. Lisää aihetta epäillä Perussuomalaisten käyttävän Janitskin tietotoimistoa - ja rahat Espanjan-tilille kalahtavat - antaa Veikka Lahtinen, joka osoitti MV-julkaisussa julkistetun huhun sotarikoksista muka epäillyn turvapaikanhakijan käyttämistä päiväkodin työharjoittelijana päätyneen totuutena PerSujen verkkojulkaisuun Suomen Uutisiin.
Niin että mikä ihmeen Suomen Uutiset. Espanjan Uutiset.
Tästä kertoo se varovaisuus, jolla he suhtautuvat MV-julkaisuun. Kun kaikkien muiden puolueiden nuoriso-osastot katsovat sen toiminnan ansaitsevan poliisitutkinnan, vain Perussuomalaisten nuorten mielestä MV on ihan kosher. Mistäkö minä tiedän? Minä käytän Uuninpankkopojan tietotoimistoa.
En kuitenkaan tyydy yhteen lähteeseen. Lisää aihetta epäillä Perussuomalaisten käyttävän Janitskin tietotoimistoa - ja rahat Espanjan-tilille kalahtavat - antaa Veikka Lahtinen, joka osoitti MV-julkaisussa julkistetun huhun sotarikoksista muka epäillyn turvapaikanhakijan käyttämistä päiväkodin työharjoittelijana päätyneen totuutena PerSujen verkkojulkaisuun Suomen Uutisiin.
Niin että mikä ihmeen Suomen Uutiset. Espanjan Uutiset.
keskiviikko 16. maaliskuuta 2016
Mitä Habermas sanoisi MV-julkaisusta
Habermas esittää marginalisoitumisen reaktiona kahdelle yhteiskunnalliselle kehityskululle. Ensimmäistä kehityskulkua hän kutsuu liberaalin julkisuuden hajoamiseksi. Liberaali julkisuus edellytti hänen mukaansa aktiivista, asioista kiinnostunutta, valveutunutta kansalaisuutta. Tätä hajoamista kiihdyttävät sähköiset viestimet, joiden kautta viesti valikoituu ja usein muuntuu toisen tai kolmannen käden tiedoksi, lopulta pelkäksi kuulopuheeksi. (Habermas 1934, 39.) Näyttää siltä kuin Habermas olisi jo 80-luvulla ounastellut internetiä ja MV-lehteä ja kupliksi kutsuttua, valikoitua sosiaalisen median kautta välittyvää suhdetta sosiaalisuuteen, julkisuuteen ja tietoon:
”Voimme havaita sanojen yhä enemmän korvautuvan kuvilla, ja myös sellaisten kategorioiden kuin mainonta, politiikka, viihde, informaatio sekoittuvat keskenään – seikka jota jo (Theodor) Adorno kritisoi” (emt., 38).
Toista marginalisaatioon mahdollisesti johtavaa kehityskulkua, joka on edellisen seuraus, Habermas kutsuu politiikan tyhjenemiseksi, politiikan legitimaation edellytys kun on valistunut kansalainen. Poliittinen kodittomuus lisääntyy. Reaktioina tähän nähdään mielenosoituksia, erilaisia protestiliikkeitä, erilaista alakulttuurista vastarintaa, yritystä ottaa haltuun merkitystyhjiö. (emt., 38- 9.)
Tämä toinen kehityskulku tarkentaa ensimmäistä kehityskulkua. Kyse ei ollutkaan niinkään julkisuuden hajoamisesta, vaan tarkemmin sanoen polarisaatiosta, jossa vakiintuneet poliittiset puolueet tyhjenevät kaikesta sosiaalisen liikkeen ominaisuuksista, kuivettuen osaksi systeemiä, kun taas protestiliikkeet ja alakulttuurit muodostavat vastajulkisuuden, joka vastakohdaksi systeemiin yrittää muuntaa todellisuutta. Tässä Habermas selvästi hahmottelee oman käsityksensä marginaalien toimijuuden mahdollisuuksista; näiksi marginaaleiksi Habermas mainitsee vanhukset, nuoret, feministit, homoseksuaalit, vammaiset, aktiiviset työttömät ja esimerkiksi radikaalit ammatinharjoittajat ja vihreät kotiäidit. (emt., 39).
Tämä toinen kehityskulku tarkentaa ensimmäistä kehityskulkua. Kyse ei ollutkaan niinkään julkisuuden hajoamisesta, vaan tarkemmin sanoen polarisaatiosta, jossa vakiintuneet poliittiset puolueet tyhjenevät kaikesta sosiaalisen liikkeen ominaisuuksista, kuivettuen osaksi systeemiä, kun taas protestiliikkeet ja alakulttuurit muodostavat vastajulkisuuden, joka vastakohdaksi systeemiin yrittää muuntaa todellisuutta. Tässä Habermas selvästi hahmottelee oman käsityksensä marginaalien toimijuuden mahdollisuuksista; näiksi marginaaleiksi Habermas mainitsee vanhukset, nuoret, feministit, homoseksuaalit, vammaiset, aktiiviset työttömät ja esimerkiksi radikaalit ammatinharjoittajat ja vihreät kotiäidit. (emt., 39).
Tämä on tietenkin oma luentani Habermasista, kuten eilinenkin. En ole tarkistanut asiaa häneltä itseltään. Osaan kuitenkin lukea.
(lähde: Habermas, Jürgen (1994): Järki ja kommunikaatio. Tekstejä 1981-1989. Toimittanut Jussi Kotkavirta. Gaudeamus, Tampere)
(lähde: Habermas, Jürgen (1994): Järki ja kommunikaatio. Tekstejä 1981-1989. Toimittanut Jussi Kotkavirta. Gaudeamus, Tampere)
torstai 3. maaliskuuta 2016
Maahanmuutosta ei voi puhua, siitä on vaiettava
Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen, lausahti Ludwig Wittgenstein. Suomennettuna tämä kuuluu siten, että "minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava".
Kai maahanmuutosta pitäisi voida keskustella, kuten avoimeksi yhteiskunnaksi väitetyssä Suomessa. Mutta kun ei siitä tule mitään, ainakaan televisiossa.
Jürgen Habermas näki jo 1980-luvulla, että demokratian edellytyksenä on avoin yhteiskunta, minkä edellytyksenä taas on se, että kaikki käyttäisivät mahdollisuutensa päästä käsiksi tietoon. Jo hän näki tiedonvälityksen pirstaloitumisen ja kuplat, ja sivistyksen murenemisen. Sivistynyt keskustelu edellyttää tietoisuutta omien mielipiteiden tiedollisista ja asenteellisista lähtökohdista, eikä tällaiselle keskustelulle ole edellytyksiä. Ihan kuin Habermas olisi ennustanut myös MV:n: kun jokainen paitsi valitsee, myös räätälöi itse oman mediansa, ei enää voida puhua yhteisesti jaetusta oikeasta ja väärästä, todesta ja epätodesta, ja lähdekritiikki on mennyt persuveden mukana, kun siihen ei enää ole edellytyksiä. Toki aina voi kaikuna toistella luuloja ja kuulopuheita, mutta ei se täytä habermasilaisen kommunikatiivisen rationaalisuuden kriteereitä.
Olen jo ajat sitten lopettanut katsomasta tv-keskusteluja, jotka on nimetty milloin maahanmuuttoilloiksi ja tuolloin suvaitsevaisuusilloiksi. Niihin on raahattu paikalle parhaaseen katseluaikaan verovaroilla subventoitua ihmisvihaansa esittävien lisäksi näennäisen sananvapauden edellyttämän tasapuolisuuden nimissä ja rasistien leimaamista estämään postuloitu ns. vastakkainen ääripää.
TV-toimittajat nimittävät studioon marssitettuja asiantuntijoita toiseksi ääripääksi häivyttääkseen rasistien syytöksiä punavihreästä mediasta, muka tasapuolisuuden takaamiseksi koettavat häivyttää edes osan idioottien idiotismista tuottamalla heille edes periaatteellisen mahdollisuuden argumentaatioon. Mikä ihmeen punavihreä media, rakentamassa olkiukkosuvaitsevaistoa yhdessä rasistien kanssa. Pitäkööt areenansa, en minä menisi sinne gladiaattoriksi tarjoamaan sirkushuvia.
Yksi tuttavani tosin antoi ajateltavaksi toisenkinlaisen tulkinnan siksi hypoteettiseksi ääripääksi, Jos ääripään ajattelee neutraalisti arvolatautuneena terminä, tällöin voidaan ajatella, että toinen ääripää edustaa tietoa, toinen luuloa, ja yksi ääripää ihmisvihaa, toinen humanismia. Niin että kaikin mokomin, hyväksytään sitten, että on olemassa kaksi ääripäätä, mutta keskustelua ei edelleenkään synny. Ei sellaisen kanssa voi keskustella, jonka mielestä toisen ääripään sietäisi raiskata ja maahanmuuttajat kaasuttaa.
Kuvitteellisen ääripään kanssa keskustelu on kuin Hamletin ihmettelyä pääkallo kädessään. Pääkallo ei vastaa. Ollako vai eikö olla. Vai ollako täysi nolla. Ymmärrän hyvin yksi kerrallaan ohjelmasta kieltäytyneitä poliitikkoja, jotka koetettiin väen vängällä sovittaa äärisuvaitsevaiston penkille. Kyllä idiooteilta onnistuu itsensä nolaaminen ihan itse, ei siihen tarvitse raahata paikalle peiliksi ihmisarvoa puolustavaa "toista", idiotismi kun ei ole suhteellinen vaan absoluuttinen ominaisuus.
Kai maahanmuutosta pitäisi voida keskustella, kuten avoimeksi yhteiskunnaksi väitetyssä Suomessa. Mutta kun ei siitä tule mitään, ainakaan televisiossa.
Jürgen Habermas näki jo 1980-luvulla, että demokratian edellytyksenä on avoin yhteiskunta, minkä edellytyksenä taas on se, että kaikki käyttäisivät mahdollisuutensa päästä käsiksi tietoon. Jo hän näki tiedonvälityksen pirstaloitumisen ja kuplat, ja sivistyksen murenemisen. Sivistynyt keskustelu edellyttää tietoisuutta omien mielipiteiden tiedollisista ja asenteellisista lähtökohdista, eikä tällaiselle keskustelulle ole edellytyksiä. Ihan kuin Habermas olisi ennustanut myös MV:n: kun jokainen paitsi valitsee, myös räätälöi itse oman mediansa, ei enää voida puhua yhteisesti jaetusta oikeasta ja väärästä, todesta ja epätodesta, ja lähdekritiikki on mennyt persuveden mukana, kun siihen ei enää ole edellytyksiä. Toki aina voi kaikuna toistella luuloja ja kuulopuheita, mutta ei se täytä habermasilaisen kommunikatiivisen rationaalisuuden kriteereitä.
Olen jo ajat sitten lopettanut katsomasta tv-keskusteluja, jotka on nimetty milloin maahanmuuttoilloiksi ja tuolloin suvaitsevaisuusilloiksi. Niihin on raahattu paikalle parhaaseen katseluaikaan verovaroilla subventoitua ihmisvihaansa esittävien lisäksi näennäisen sananvapauden edellyttämän tasapuolisuuden nimissä ja rasistien leimaamista estämään postuloitu ns. vastakkainen ääripää.
TV-toimittajat nimittävät studioon marssitettuja asiantuntijoita toiseksi ääripääksi häivyttääkseen rasistien syytöksiä punavihreästä mediasta, muka tasapuolisuuden takaamiseksi koettavat häivyttää edes osan idioottien idiotismista tuottamalla heille edes periaatteellisen mahdollisuuden argumentaatioon. Mikä ihmeen punavihreä media, rakentamassa olkiukkosuvaitsevaistoa yhdessä rasistien kanssa. Pitäkööt areenansa, en minä menisi sinne gladiaattoriksi tarjoamaan sirkushuvia.
Yksi tuttavani tosin antoi ajateltavaksi toisenkinlaisen tulkinnan siksi hypoteettiseksi ääripääksi, Jos ääripään ajattelee neutraalisti arvolatautuneena terminä, tällöin voidaan ajatella, että toinen ääripää edustaa tietoa, toinen luuloa, ja yksi ääripää ihmisvihaa, toinen humanismia. Niin että kaikin mokomin, hyväksytään sitten, että on olemassa kaksi ääripäätä, mutta keskustelua ei edelleenkään synny. Ei sellaisen kanssa voi keskustella, jonka mielestä toisen ääripään sietäisi raiskata ja maahanmuuttajat kaasuttaa.
Kuvitteellisen ääripään kanssa keskustelu on kuin Hamletin ihmettelyä pääkallo kädessään. Pääkallo ei vastaa. Ollako vai eikö olla. Vai ollako täysi nolla. Ymmärrän hyvin yksi kerrallaan ohjelmasta kieltäytyneitä poliitikkoja, jotka koetettiin väen vängällä sovittaa äärisuvaitsevaiston penkille. Kyllä idiooteilta onnistuu itsensä nolaaminen ihan itse, ei siihen tarvitse raahata paikalle peiliksi ihmisarvoa puolustavaa "toista", idiotismi kun ei ole suhteellinen vaan absoluuttinen ominaisuus.
maanantai 2. marraskuuta 2015
Kun lampaista tulee susia
Lapsuudenkodissani kävi joskus Jehovan todistajia kertomassa, kuinka taivaassa sudet ja lampaat syövät samalta laitumelta. Mihin minä sitten töräyttämään, että ei pidä paikkaansa. Sudethan syövät lampaat.
Jos Jehovien taivaassa sudet muuttuvat lampaiksi, minun helvetissäni lampaat muuttuvat susiksi. Ja se helvetti on maan päällä. Siitä viitteitä saa, kun seuraa mitä hyvänsä netin keskustelupalstaa. Ja ne taas sekä heijastelevat "todellista" todellisuutta, sekä muuttavat sitä, lietsomalla pelkoa ja vihaa. Netistä viis, elämä on toisaalla, tai siis muuten niin, mutta netissä leviävät pelko ja viha ovat bensaa niihin polttopulloihin, joista ensimmäinen lensi viikonloppuna Ylivieskassa.
Lampaiksi kutsun tässä ihmisiä, joilla ei ole ainuttakaan mielipidettä - siis omaa - vaan ovat johdateltavissa väärän paimenen toimesta minne tahansa. Tämä ei tosin tee lampaille oikeutta.
Lampaiksi kutsun tässä ihmisiä, joilla ei ole ainuttakaan mielipidettä - siis omaa - vaan ovat johdateltavissa väärän paimenen toimesta minne tahansa. Tämä ei tosin tee lampaille oikeutta.
Ei ole mikään viaton ilmiö, että ajattelemattomat, oppimattomat, epäkriittiset tai muuten vaan tyhmät jakavat yhtään miettimättä tai tarkistamatta kaikenkarvaisia MV-artikkeleita tai ylipäätään mitään netissä kulkutauteina leviäviä sairauksia, joista luulo, kateus, juoru, epäluulo ja -tieto ovat pahimmat. Oppimattomuudella tai ajattelemattomuudella kun ei saa sitä anteeksi, että on toiminut taudinkantajana, levittänyt "viattomana" vasiten istutettuja sosiaalisia viruksia, joiden motiivina on milloin valta, silloin raha, ja klikkaukset muuttuvat tarpeen tullen joko ääniksi tai mainostuloiksi.
Susista ei tule lampaita, mutta lampaat voivat muuttua susiksi, ja evoluutio on ehtinyt näin pitkälle internetissä. Joskin netti on se paikka, jossa lajinkehitys tapahtuu, sudet kuitenkin saalistavat reaalimaailmassa. On välttämätöntä katkaista vaarallinen lajinkehitys - onhan maailman sivu aina kahjoihin tekoihin syyllistyneitä luonnehdittu muuten mukaviksi ja melkein normaaleiksi mutta korkeintaan vain vähän eristyneiksi - ja evoluution katkaiseminen alkaa itse kunkin oman sosiaalisen median puhdistusoperaatiosta.
En tule antamaan armoa. Jos yksikin Facebook-kaverini jakaa yhtäkään MV-linkkiä muuten kuin kommentoidakseen sitä kriittisesti tai mitään muutakaan tarkistamatonta huhua tai siihen perustuvaa "uutista", hän on entinen Facebook-kaverini.
PS. Susimetafora ei tee oikeutta susille. Ihminen on paljon vaarallisempi ja intentionaalisesti pahempi otus.
PS. Susimetafora ei tee oikeutta susille. Ihminen on paljon vaarallisempi ja intentionaalisesti pahempi otus.
maanantai 5. lokakuuta 2015
Ei luku- vaan ajattelutaitoa
Olen poistellut Facebook-kavereistani sellaisia, jotka kritiikittä jakavat MV-linkkejä tai MV-tyylisiä silkkaan kuulopuheeseen perustuvaa maahanmuutto"kriittistä" materiaalia, jossa ei ole totuutta edes siteeksi. Tulen poistamaan vast'edeskin. En halua moista roskaa omaan sosiaaliseen mediaani, en nähdä edes vilausta moisesta. Sanokaa sitten punaviherkuplassa eläjäksi, mutta jos se on kupla, että haluaa suojautua roskalta, sitten elän tyytyväisenä kuplassa.
Moni on ollut huolissaan lukuisten kansalaisten medialukutaidosta, kun niin moni on ollut valmis uskomaan mitä tahansa, joka tukee heidän ennakkokäsityksiään. Ja kun vain olisikin vain näin, mutta valitettavasti näiden linkkien levittäjät tulevat olleeksi osa tätä huhupuheiden levittämisilmiötä, kauhistelevaa kansaa. Niin sanotun kritiikin kritiikittömistä vastaanottajista onkin tullut alun alkaenkin rikkinäisen viestin lähettäjiä.
On suuri ero olla kauhistunut jostakin kuin kauhistella vähän kaikkea alvariinsa, ja minä en oikein tätä jälkimmäistä jaksa. Joidenkin ihmisten psyykkiseen rakenteeseen kuuluu tarve olla jatkuvasti tuohtunut jostakin, löytää jotakin, jota voisi kauhistella, ja jos mitään syytä tähän ei ole omassa elämässä, etsivät sitten tällaista aineistoa, ja nuoleskelevat huuliaan kun sellaista löytyy. Minä olen kauhistunut tästä kauhistelusta.
Minä en olisi niinkään huolissani medialukutaidosta, vaan ajattelutaidosta: kyvystä muodostaa itsenäisesti omia käsityksiä, mikä ei muuten tarkoita samaa kuin se, mitä ns. "kriittiset" kritiikiksi kutsuvat. Kriittisyys tarkoittaa kriittisyyttä myös vastaanotetun materiaalitulvan suhteen, ja sekä halua että kykyä valikoida vähän tarkemmin, mihin uskoo, ja ainakin tarkistaa lähdekritiikin kestävistä lähteistä. Tosin, jos ei ole halua, ei kyllä ole kykyäkään, ja päinvastoin, ja aikuisia ihmisiä on enää vaikea pelastaa tältä loisimiselta. että on luovuttanut itsensä toisten tarkoitushakuisen propagandan levittämisalustaksi. Aivottomalle materiaalille altistuminen pikku hiljaa syö aivot. Ymmärtämättömyys ei poista sitä, että rasistisia ajatuksia ilmaiseva tai jakava on rasisti, sillä valinta on aivan vapaa: näitä voi aivan hyvin olla myös jakamatta.
Tietenkin ja moni lukee täysin vääriä asioita: eivät iltapäivälehdet ruoki ajattelutaitoa. Jos maailmankuvan muodostavat yksinomaan MV, Iltalehti ja 7 päivää, eikä mikään muu, ei ole mikään ihme, että katsoo tarpeelliseksi kauhistella. Niin kauhistuttavaa materiaalia nämä ovatkin, silkkaa roskaa, julkaisuja, jotka rahastavat moraalittomuudella, klikkausmediaa, jossa keksitään mahdollisimman kauhistuttavia otsikoita rikastuttamaan jonkun pankkitiliä. Ihminen on kuitenkin olennaisesti lajityypillisesti moraalinen toimija, joten pysyköön näistä kaukana, ja heitettäköön tuleen.
Moni on ollut huolissaan lukuisten kansalaisten medialukutaidosta, kun niin moni on ollut valmis uskomaan mitä tahansa, joka tukee heidän ennakkokäsityksiään. Ja kun vain olisikin vain näin, mutta valitettavasti näiden linkkien levittäjät tulevat olleeksi osa tätä huhupuheiden levittämisilmiötä, kauhistelevaa kansaa. Niin sanotun kritiikin kritiikittömistä vastaanottajista onkin tullut alun alkaenkin rikkinäisen viestin lähettäjiä.
On suuri ero olla kauhistunut jostakin kuin kauhistella vähän kaikkea alvariinsa, ja minä en oikein tätä jälkimmäistä jaksa. Joidenkin ihmisten psyykkiseen rakenteeseen kuuluu tarve olla jatkuvasti tuohtunut jostakin, löytää jotakin, jota voisi kauhistella, ja jos mitään syytä tähän ei ole omassa elämässä, etsivät sitten tällaista aineistoa, ja nuoleskelevat huuliaan kun sellaista löytyy. Minä olen kauhistunut tästä kauhistelusta.
Minä en olisi niinkään huolissani medialukutaidosta, vaan ajattelutaidosta: kyvystä muodostaa itsenäisesti omia käsityksiä, mikä ei muuten tarkoita samaa kuin se, mitä ns. "kriittiset" kritiikiksi kutsuvat. Kriittisyys tarkoittaa kriittisyyttä myös vastaanotetun materiaalitulvan suhteen, ja sekä halua että kykyä valikoida vähän tarkemmin, mihin uskoo, ja ainakin tarkistaa lähdekritiikin kestävistä lähteistä. Tosin, jos ei ole halua, ei kyllä ole kykyäkään, ja päinvastoin, ja aikuisia ihmisiä on enää vaikea pelastaa tältä loisimiselta. että on luovuttanut itsensä toisten tarkoitushakuisen propagandan levittämisalustaksi. Aivottomalle materiaalille altistuminen pikku hiljaa syö aivot. Ymmärtämättömyys ei poista sitä, että rasistisia ajatuksia ilmaiseva tai jakava on rasisti, sillä valinta on aivan vapaa: näitä voi aivan hyvin olla myös jakamatta.
Tietenkin ja moni lukee täysin vääriä asioita: eivät iltapäivälehdet ruoki ajattelutaitoa. Jos maailmankuvan muodostavat yksinomaan MV, Iltalehti ja 7 päivää, eikä mikään muu, ei ole mikään ihme, että katsoo tarpeelliseksi kauhistella. Niin kauhistuttavaa materiaalia nämä ovatkin, silkkaa roskaa, julkaisuja, jotka rahastavat moraalittomuudella, klikkausmediaa, jossa keksitään mahdollisimman kauhistuttavia otsikoita rikastuttamaan jonkun pankkitiliä. Ihminen on kuitenkin olennaisesti lajityypillisesti moraalinen toimija, joten pysyköön näistä kaukana, ja heitettäköön tuleen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)