Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tarja Filatov. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tarja Filatov. Näytä kaikki tekstit

tiistai 23. syyskuuta 2014

Mikä voimavara työttömät ihmiset ovat?

Demarikansanedustajan, entisen työministeri Tarja Filatovin mukaan työttömät ihmiset ovat voimavara, eivät rasite. Siinä kyllä haluan olla hänen kanssaan samaa mieltä, että työttömän muokkaamisen sijasta pitäisi muokata työelämää, mutta esimerkiksi osa-aikatyöstä Filatov ei puhu mitään. Varmaan siksi, että se on demareita lähellä olevalle ammattiyhdistysliikkeelle mahdotonta.

Filatov ei myöskään näe sitä, että työnhakijoiksi on naamioitu eufemistisesti paljon ihmisiä, joilla ei ole realistista mahdollisuutta työllistyä. Pitäisi tunnustaa, että kaikki työttömät eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä.

Nämä ihmiset voivatkin sitten olla juuri kansalaisjärjestöjen, naapuriavun tai lastenhoidon resurssi Filatovin mainitsemalla tavalla, eivät niinkään työttömät, vaan eläkeläiset. Vaikeimmin työllistyvien pitkäaikaistyöttömien eläkkeellepääsyä tulisikin helpottaa. Eläkepäätös luultavasti parantaisi monien pitkäaikaistyöttömien jaksamista, kun ei enää tarvitse elätellä turhia toivoja eikä ylläpitää itsestään käsitystä kelvottomana raakkina. Kun jaksaminen paranee, sitten osa-aikatyökin saattaisi olla monelle eläkeläiselle mahdollista.

Mistä tämän tiedän? Esimerkiksi äidistäni, joka sai odottaa työkyvyttömyyseläkettä seitsemisen vuotta, minä odotusaikana terveys lopullisesti meni. Jos oltaisiin todettu rehellisesti työkyvyttömäksi, ei olisi tarvinnut mennä kuntouttavaan työtoimintaan Kansan raittiusliittoon - joka on vanha vasemmistojärjestö - vaan äitini tuntien, olisi voinut aloittaa voimilleen ja osaamiselleen sopivan vapaaehtoistyön, josta hän olisi saanut lisävoimia ja ehkä joitakin elinvuosia. Kun ei ollut kuntoutettavissa, 100% invalidi.

Filatovin haastattelun voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Oman alan töitä

Olen Michael, valtiotieteiden maisteri, sosiologia pääaineenani, noin kahdeksannen vuoden kaupunkitutkimuksen jatko-opiskelijadropout, joka on opiskellut Helsingin yliopistossa yleisen sosiologian lisäksi sivuaineina käytännöllistä filosofiaa ja sosiaalipsykologiaa, sen lisäksi joitakin kursseja tilastotiedettä, antropologiaa, väestötiedettä, valtio-oppia, ruotsia, englantia, saksaa, italiaa ja ranskaa sekä Oslon yliopistossa Samfunnsgeografia (jos ei mahdollinen minun työllistämistäni harkitseva taho osaa norjaa, niin kyse on yhdyskuntamaantieteestä, joka vastaa meidän kaupunkitutkimustamme).

Nyt olen kai onnekas, olen töissä. Tai ehkä vain suhteellisen, sillä koulutusta vastaamattomissa, ja päivittäisiin työmatkoihini menee kaksi tuntia, ja silloin kun poikani asuu luonani, kaksi ja puoli tuntia päiväkotimatkojen kanssa. Pakollisten maksujen jälkeen minulle jää käteen alle seitsemänsataa euroa, joten edellämainitun yhtälön huomioiden, ei liene ihme, että pidän koko ajan silmäni auki.

Olen siis siinä mielessä onnekas, että en saa Työ- ja elinkeinoministeriön myllykirjeellään kaavailemia työhönosoituksia. Vaikka minua suojaisikin nk. ammattisuoja siten, että minua velvoitettaisiin huomioimaan muita kuin oman alani töitä vasta kolmen kuukauden kuluttua, kysymys kuuluu: mikä on oma alani? Seuraavaksi esitän ne, kaikki. Siis ne, jotka muistan. Ja muistan aika hyvin, sen verran monta kertaa ne kaikki on tullut lueteltua erilaisiin hakuportaaleihin. Haluatteko, että laitan vielä alkamis- ja loppumispäivämäärätkin?

(Koulutus)suunnittelija, luennoitsija, opettaja, yrittäjä, tutkija, siivooja, jakaja, puistotyöntekijä, keittiöapulainen, (toimisto-, toimiala-, osasto-, näyttely- ja opinto-)sihteeri, toimistovirkailija ja -apulainen, tekstinkäsittelijä, projektin vetäjä, valtakunnallinen projektikoordinaattori ja markkinatutkija.

Niin että mikä se on se oma alani, joka pitää suojata, ja minkä alan töitä entisen ministeri Filatovin mukaan TE-toimiston alipalkatut merkonomit minua auttaisivat saamaan ensisijaisesti? Vai pitäisikö minut pikemminkin suojata näitä aloja vastaan? Olisiko Työ- ja elinkeinoministeriön mielestä syytä kokeilla vielä jotain oman alani ulkopuoleltakin, niin että jos en vielä olisi kääntänyt ihan tarpeeksi montaa kiveä? Jos ei nimittäin löydy sitä ensi- eikä edes kolmannestoistasijaista, niin että jos kahdeksattakymmenettäseitsemättä.