Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kari Rajamäki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kari Rajamäki. Näytä kaikki tekstit

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Liberalismi on uusi vihreä

Norjassa aina viime vuosiin saakka muut puolueet ovat tehneet vihreän puolueen tarpeettomaksi, olemalla paavia itseäänkin paavillisempia, Edistyspuolue FRP:ta lukuunottamatta. Suomessa taas kaikki puolueet ovat tällä hetkellä liberaaleja, ja niinpä täällä ei liberaalille puolueelle olekaan ollut tilausta 70-luvun jälkeen.

Vihreät ovat toisinaan ehdottaneet identiteetikseen liberalismia, kun vasemmalla ei olla ja oikealle ei mennä. Ongelma vaan on se, että kun melkein kaikki puolueet ovat liberaaleja, ainakin markkinaliberaaleja, ja nekin, jotka eivät ole, ovat sitten edes elämäntapaliberaaleja, siis suvaitsevaisiksi ja nykyaikaisiksi ilmoittautuneita, paitsi Kari Rajamäki ja Wille Rydman ja muutama lestadiolaiskeskustalaien.

Liberaaliksi ei kannata ilmoittautua, sillä siellä on tungosta, onhan Vasemmistoliittokin liberaali puolue. Sitäpaitsi ensin pitäisi määritellä, mitä liberalismin varianttia kannattaa: nuorsuomalaisuutta, alkiolaisuutta vai punavihreää kaupunkilaista tönkkäviiniliberalismia. Jotkut liberalistit suhtautuvat tietojärjestelmiin samalla paatoksella kuin kokkarit palveluihin, ja molemmissa tapauksessa käyttäjä eli asiakas on sivuseikka.

Liberalistin on hyvä tehdä selväksi itselleen, miten suhtautua niihin, jotka eivät pärjää palveluntarjoajien tai työvoiman vapaassa kilpailuttamisessa, jotta osaa perustella oman liberalisminsa toisillekin. Ovatko lisääntyneen alkoholintarjonnan seuraukset vain näköharha, tai johtaako tietojärjestelmien kilpailuttaminen kustannuksien nousun pilviin?

Perussuomalaisten nousu on perustunut siihen, että ei-liberaalia vaihtoehtoa ei ole ollut tarjolla, paitsi Kristilliset. Heillä on ollut tarjolla markkinarako, ja maalitaulukin on ollut valmiina: kaikenkarvaiset liberalistit. Liberalistiksi julistautumisessa kannattaa olla hyvin varovainen, etteivät punavihreät, kirkollisvihreät (seurakunnissa on paljon kasvupotentiaalia) ja ekoänkyrät mene pesuveden mukana. Liberalistit ovat helppo maali änkyröille. Vaikka lasselehtisille, lokalaitisille ja timosoineille on helppo nauraa, läheskään kaikki eivät naura. Liberalismista kärsii suuri osa Vihreiden punavihreästä siivestä, joita se karkoittaa Vasemmistoliittoon, ja luonnonsuojelijat, jotka se karkottaa puoluepolitiikan paitsioon.

Liberalismissa kypäräpappi on vaihtunut pyöräilykypärättömyyteen. Suosittelisin liberalistiksi julistautumisen sijaan, että oltaisiin vihreitä.

torstai 26. toukokuuta 2016

Parempaa rasismia

Demareilla on skitsofreeninen ja kaksinaismoralistinen suhtautuminen maahanmuuttoon: kun toisaalta ihan puheenjohtajankin suulla hyökätään perussuomalaisten kimppuun, tuomitsemalla heidät rasisteiksi ja paremmatkin perussuomalaiset rasistien hyysäreiksi, sitten kuitenkin SDP:ssäkin hyysääminen osataan: puolueesta löytyy etenkin paikallistasolta kaikenkarvaista suhtautumista. Nuivistoon kuuluu nimittäin monia muitakin kuin entinen sisäministeri Kari Rajamäki. Ei hän mikään yksittäistapaus ollut, on Porvoossakin oma Ilkka Alavansa.

Toisaalta näinhän on persuillakin, ainakin jos on ylipersu Soiniin uskominen. Hänen mukaansahan rasistit ovat yksittäistapauksia, eikä hän ehdi paimentamaan joka paikkaan paikallispersujen edesottamuksia. Aikuisia kun ovat, vastaavat itse itsestään. Ilmeisesti demarirasismi on sitten parempaa rasismia, kun hallituksen rasismi pitää tuomita mutta kuitenkin perussuomalaisten sanelema maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksytään.

En haluaisi tökätä tikkua johtavan oppositiopuolueen silmään, sillä kyllä hallitusta voi kaataa melkein millä hinnalla hyvänsä, mutta sen sijaan tarjoan peiliä. Kansanedustaja Joona Räsäsen (SDP) mukaan "Jaamme hallituksen käsityksen tarpeesta tiukentaa maahanmuuttopolitiikan tietyiltä osin. SDP on kannattanut humanitäärisen suojelun poistamista niiden perusteiden joukosta, joilla suojelua on Suomesta voinut saada". Eikä Räsänen ole mikään eduskuntaryhmän toisinajattelija: 3.5. eduskunnassa niin puheenjohtaja Rinne kuin Antti Lindtman antoivat tukensa hallituksen maahanmuuttopolitiikalle, ainakin jos on uskominen niihin kaikkiin lukuisiin sekundaarilähteisiin, jotka ovat tainneet käyttää lähteenään samaa uutistoimistoa. Joka ei tällä erää taida olla MV.

Demarit ikään kuin taiteilevat maahanmuuton suhteen kahdella tuolilla. He ovat ensimmäisenä kaatamassa perussuomalaisia ulos hallituksesta, ja tämän tehdäkseen he tarvitsevat niitä kahta tuolia: yhtäältä tuomitsevat nämä rasistiksi, toisaalta koettavat haalia vuotavasta perussuomalaislaivasta putoavia mukaan veneeseen tarjoamalla heille sopivia samastumiskohteita. Maahanmuuttajat on helppo uhrata, he kun eivät edes äänestä eduskuntavaaleissa.

Tämä on suuri sääli kaikkia niitä noin 95% demareita kohtaan, jotka ovat enimmäkseen puhtaat jauhot pussissaan, ja edustavat ehdottomasti toivoa ja valoa tämänhetkisessä pimeydessä. Mikäli nyt puoluepolitiikalla on minkäänlaista valoa tarjottavanaan...

Olen mielelläni asiassa väärässä. Että kyse olisi yksittäistapauksista, eikä nuivien mielisteleminen ole demareiden linjana. Jos joku osoittaa epäilyni vääräksi, lupaan osoittaa, että parempaa rasismia esiintyy toisaallakin, paremmissakin perheissä, tai ainakin toisissakin paremmissa perheissä.