Ihan omasta päästäni

Kun valtiovarainministeri Alexander Stubb mitä nöyrimmin pyysi anteeksi sitä, että oli väittänyt hallintarekisteriin myönteisesti suhtautuvan tiedotusvälineistä 90%, kun niitä todellisuudessa on 100-90% eli 10%, hän varmaan ajatteli asian olevan anteeksipyynnöllä pois päiväjärjestyksestä. Kun ei ole.

Jo aiemmin itse pääministeri oli väittänyt Suomen velkaantuvan miljoonan tuntitahdilla, kun oikea vauhti on 600 000. On tainnut pääministerin vauhtisokeus tarttua koko hallitukseen, tai sitten kaahailu, liioittelu, muistamattomuus, epätarkkuus, suurpiirteisyys, hutilointi ja suoranainen valehtelu ovat hallituksen jo ennen vaaleja tulevan pääministerinsä mainostama uusi tapa tehdä politiikkaa, joka kiinnittyisi vain faktoihin, tosin Stubbilla tuo 90 on fiksaatio, sillä hänhän arvioi myös hallituksensa onnistuneen 90-prosenttisesti. Se on vähemmän kuin Jutilan laskuopissa.

No, uusi tapa tämä kyllä on, ihan uusi tapa suhtautua tosiasioihin. Tämä ilmenee myös Petteri Orpon (kok.) ja Jarppa Lindströmin (PS) puuhailemasta laista, jonka sanotaan olevan kiristys nykyiseen, helpottaen rikoksista tuomittujen turvapaikanhakijoiden karkotusta. Asia on itse asiassa täysin toisinpäin, minkä voi tarkistaa esimerkiksi minua paremmin Suomen lakia tuntevalta juristibloggari Sakari Timoselta. Samanlainen luova suhtautuminen faktoihin maahanmuuttopolitiikassa on ilmennyt myös perheiden yhdistämisessä, kun Suomi kuulemma on suhtautunut liian löyhästi EU:n perheenyhdistämisdirektiiviin.

Hallituksessamme performatiivinen valta, vallankäytön esittäminen on korvannut toimeenpanovallan. Lainsäädäntövaltahan ei alun alkaenkaan ole kuulunut hallitukselle, vaan eduskunnalle, mutta tätäkään he eivät tiedä, nämä vallankäytön esittäjät, joten eivät nämä edes voi toheloida toimeenpanovaltaa pois, kun se heille ei kuulu.

En ole ihan varma, kummasta olla enemmän huolissaan: siitä, että hallituksemme ei piittaa demokratian pelisäännöistä vai siitä, etteivät tunne niitä. Kumpi on raskauttavampaa, tyhmyys vai valehtelu, on makuasia.

Odotan, mitä hallitus seuraavaksi väittää. Varmaankin jotain sellaista kuin että 110% työttömistä olisi työhaluttomia ja että 200% turvapaikanhakijoista olisi raiskaajia. Varmaa on ainakin, että aika moni ministeri esittää muunneltua totuutta, tai muunneltuja lukuja, Sipilän laskuopilla, joka on melkein yhtä fantastinen kuin Jutilan laskuoppi.

Työpaikkoja kannattaisi luoda velaksi

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan maksettavien työttömyyskorvauksien määrä on miltei sama kuin valtionvelan määrä.

Hän on valitettavasti oikeassa. Kun ansio- ja peruspäivärahaa maksettiin vuonna 2014 yhteensä 4760 miljoonaa euroa, niin saman vuoden valtion lainanotto oli 5370 miljoonaa euroa. Tästä tulee työttömiä kohti maksettuna keskimäärin (työttömiä "työnhakijoita" elokuussa 2014 oli 197 000, mistä työttömien määrä lienee edelleen lisääntynyt) 2013 euroa.

Mitä johtopäätöksiä tästä voi tehdä? Ainakin sen, että työttömyys on suuri yhteiskunnallinen kestävyysongelma, ja tämän päätelmän voi tehdä ilman että korrelaatio olisi samantyyppinen kuin t & k - määrärahojen ja kuristumiskuolemien välinen.

Johtopäätöksen ei pidä olla tilastojen siivoaminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joista ei kukaan työllisty, vaan sen sijaan - enhän antanut kellekään pahaa ideaa? - tästä pitäisi seurata politiikkasuositus, jossa uusien työpaikkojen luominen ymmärrettäisiin ihan oikeasti kannattavaksi, vaikka sitten olisivat tyhjäntoimittajiakin täydellä kuukausipalkalla.

Ei tarvitse olla vasemmistolainen huomatakseen, että työpaikkojen luominen on kannattava investointi. Maksaisi nimittäin varmaankin enemmän kuin itsensä takaisin, vaikka sitten se valtionvelka pitäisikin ottaa näiden työpaikkojen luomiseksi, ja varaa olisi vieläkin enempään, vaikka käyttää koko 5370 miljoonaa. Sitäpaitsi työttömäthän ovat maksaneet ainakin osan työttömyyskorvauksistaan työttömyysvakuutusmaksuina ja ammattiliittojen jäsenmaksuina, joten ei koko summaa tarvitsisi valtion pussista maksaa.

Lisääntynyt kulutuskysyntä lisäisi palvelutuotantoa, asunnot menisivät kaupaksi, terveydenhoitomenot tipahtaisivat ja lisäksi päästäisiin kaikenlaisista työttömyysalennuksista. Ja monilla niistä, jotka sairastaisivat, olisi varaa hankkia terveyspalvelunsa yksityisesti, mikä varmaan kelpaisi porvaristollekin.

Neuvostoliitossahan vallitsi tunnetusti täys"työllisyys". Siellä esimerkiksi museoiden jokaisen huoneen jokaisessa nurkassa istui yksi mummo "vartioimassa". No, jos joka tapauksessa melkein kaikki ovat melkein yksimielisiä siitä, että työ kuin työ on parempi kuin ei mitään, niin jos kaikki 197 000 työtöntä työnhakijaa voitaisiin työllistää edes leikisti mutta oikealla palkalla, tämä oikea palkka olisi siis 2013 euroa.

Jos vähennetään työttömistä pois ne, joiden kuuluisi oikeasti olla eläkkeellä, summa olisi vieläkin suurempi, lähennellen mediaanipalkkaa. Tällöin voitaisiin luopua joistakin harkinnanvaraisista etuuksista, esim. asumistuesta, johon vuonna 2013 varattiin 633 miljoonaa euroa. Tämä jaettuna työnhakijoiden määrällä on 267 euroa. Sen summan voisi ehkä vähentää valtionvelasta, niin saataisiin tulokseksi valtionvelka, jonka suuruus olisi 5370 - 633 = 4737 euroa, eli 23 miljoonaa pienempi kuin työttömyyskorvauksiin nyt kuluva määrä.

Faktabaarin tarkastelun Arhinmäen todesta sanomisesta voi tarkistaa klikkaamalla bloggauksen otsikkoa.