Trumpin muotokuva Sostakovitsin piirtämänä

Dimitri Sostakovits kuvailee Solomon Volkovin kirjaamissa muistelmissaan ei vain Stalinia. Luen parhaillaan Veikko Huovisen Veitikkaa Elsalle, ja siinä todetaan, että hitlereitä on edelleen, jatkuvasti, kaikkialla. Sama pätee stalineihin. Diktaattorit ovat kaikkialla samanlaisia, koska kyse on psykologisesta patologiasta: narsistisesta mieltymyksestä valtaan.

"Mutta oman, ei niinkään pitkän elämäni aikana olen pariin kertaan törmännyt sairaisiin henkilöihin. Nämä valtiomiehet olivat lujasti vakuuttuneita siitä, että nimenomaan heidät oli kutsuttu ohjaamaan ihmiskunta todelliselle tielle. Ja ellei nyt kuitenkaan koko ihmiskuntaa yhdellä iskulla, niin ainakin joka tapauksessa oma kansa. En osaa sanoa, mutta minulla oli ilmeisesti todella hyvä onni. Minä näin ymmärtääkseni tällaisen ihmiskunnan pelastajan kahteen kertaan omin silmin. Kaksi tällaista persoonallisuutta. He olivat, kuten sanotaan, patentoitujia pelastajia. Ja pelastajakandidaatteja näin ymmärtääksemi vielä viitisen kappaletta. Tai ehkä neljä. Näin arvelen tällä hetkellä. En muista nyt tarkkaan. Lasken joskus toiste tarkemmin.

No hyvä, jätetään kandidaatit syrjään. Patentoiduilla pelastajilla oli paljon yhteistä. Kumpaakaan vastaan ei saanut väittää. Jos joku ei miellyttänyt heitä, he alkoivat haukkua mitä räävittömimmin. Erittäin hillittömin sanoin. Ja tärkeintä oli, että molemmat tunsivat täydellistä halveksuntaa sitä samaa kansaa kohtaan, jonka he pyrkivät pelastamaan...

Jaa, olin vielä unohtaa vielä erään yhteisen piirteen näissä kahdessa, nimeltä mainitsematta jääneessä pelastajassa. Se on heidän väärä uskonnollisuutensa. Ymmärrän, että tämä hämmästyttää monia. Hyvä on, he sanovat toinen pelastajahan julisti itsensä uskovaiseksi kaikkialla ja jokaisessa kadunkulmassa. Ja soimaa kaikkia muita jumalattomuudesta. Mutta entä toinen? Eikös tämä toinen ollut ateisti? On toivottavasti selvää, että tämä toinen on Stalin...

Mutta nämä ovat kaikki ulkonaisia seikkoja. Väittäneekö kukaan vakavissaan, että Stalinilla oli minkäänlaista ideaa niin sanoakseni yleisestä järjestyksestä? Tai että hänellä oli jonkinlaista ideologiaa? Ei Stalinilla minkäänlaista ideologiaa ollut. Eikä mitään vakaumusta. Eikä mitään aatetta tai periaatteita. Stalin noudatti joka hetki nimenomaan sellaisia näkemyksiä, joiden avulla hänen oli helpompi tyrannisoida ihmisiä. Pitää heidät kauhun ja syyllisyydentunnon vallassa. Tänään Johtaja ja Opettaja puhui yhtä. Mutta huomenna täysin toista. Hänelle oli täysin yhdentekevää, mitä hän puhui. Kunhan sai käyttää valtaa.

Valaisevin esimerkki on Stalinin suhde Hitleriin. Stalinille oli täysin yhdentekevää, mikä Hitlerin ideologia oli. Hän pääsi Hitlerin kanssa heti yhteisymmärrykseen. Heti havaittuaan, että Hitler auttaa häntä säilyttämään ja jopa levittämään valtaansa. Tyranneilla ja pyöveleillä ei ole ideologiaa. Heillä on ainoastaan fanaattista vallanhimoa. Mutta juuri tämä fanaattisuus sekoittaa ihmiset jostain syystä. Kirkkoa Stalin piti niin ikään poliittisena vihollisena. Vahvana kilpailijana. Vain sen vuoksi hän yritti tehdä siitä selvää jälkeä. On tietenkin väärin väittää Stalinia uskovaiseksi. Siitä yksinkertaisesta syystä, ettei hän uskonut mihinkään eikä kehenkään. Mutta vähänkös on luonteenlaadultaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään, jotka ovat julmia ja vallanhimoisia ja jotka silti julistautuvat uskovaisiksi ja pitävät itse itseään syvästi uskovaisina?"

Varmaan kaikille on tässä vaiheessa tullut selväksi, että Stalinin paikalle voisi vaihtaa Putinin, tai vieläkin ilmeisemmin Trumpin. Hän vetoaa uskoon ja on jopa esittänyt itsensä Jeesuksena mutta silti on hyökännyt Paavia vastaan, toimii täysin ennustamattomasti ja suunnittelemattomasti, on löytänyt Putinista hyödyllisen kaltaisensa (puhumattakaan siitä, miten Putin hyötyy Trumpista). Vastaväitteitä hän ei kuuntele.

Otteet ovat teoksesta Dimitri Sostakovitsin muistelmat. Koonnut Solomon Volkov, suomentanut Seppo Heikinheimo. Otava 1979, sivut 221-222.

Aatu ja Charlie

Katsoin pitkän tauon jälkeen Charlie Chaplinin klassikkofilmin Diktaattori. En muistanut, että se oli näin loistava, vaikka jo murrosikäiseen filmi oli tehnyt suuren vaikutuksen, siihen samaan johon Veikko Huovisen Veitikka oli vielä mennyt täydestä. Yleisen historiallisuuden ymmärryksen lisääntyminen, psykologian ja varsinkin joukkopsykologian parempi ymmärtäminen ja poliittisten prosessien tajuaminen elettyjen vuosikymmenteni aikana on avannut minulle filmistä vielä uusia kerroksia.

Filmi on pelottavan ajankohtainen: siinä kerrotaan, miten kansan enemmistön voi voittaa puolelleen lietsomalla vihaa ja kuinka helposti ennakkoluulot ovat mobilisoitavissa kun lamasta kärsivä haluaa syntipukin. Vallanhimossa kaikki on kaupan, ja raha kelpaa jopa vihatulta juutalaiselta. Vasta juutalainen parturi opettaa, kuinka rakkaus on kuitenkin lopulta vihaa suurempi.

Aatu ja Charlie olivat aikalaisia, Chaplin neljä päivää Aatua vanhempi. Toinen heistä toi 1900-luvulle enemmän iloa ja valoa kuin monikaan, toinen vihaa ja pimeyttä. Toinen oli diktaattori, toinen humanisti, joka varoitti aikalaisiin ja tulevia diktaattoreista. Kommunisti tai ei, humanisti Chaplin, ainakin oli, mistä Diktaattori on ikuisena muistomerkkinä.

Mûnchenin tappaja oli natsi, ääri-islamilla ei osuutta asiaan

Viime viikolla Münchenissä (suomeksi Mynssen) 9 ihmistä ampuneesta miehestä on paljastunut, että ääri-islamilla ei ollut osuutta asiaan. Syynä tähän ei ole se, että hän on syntynyt samana päivänä kuin Hitler, mutta jotain tämänsuuntaisen alibin puuttumisen suuntaan indikoi se, että hän oli ylpeä tästä sattumanvaraisesta yhteydestä.

Eikä hän tyytynyt olemaan vain ylpeä. Teon motiivit olivat todennäköisesti rasistisia, ja tekijä kannattikin kansalaissosialismia. Kaikki hänen uhrinsa olivatkin maahanmuuttajataustaisia, tekijän sanoin "paskaturkkilaisia".

Jos miehen syntymäpäivä olikin sattuma, sitä ei ollut se, että tekopäiväksi valikoitui Breivikin massamurhaamisen vuosipäivä, sillä mies ihaili Breivikiä.

Varmaan kieroutuneimmat julistavat tämänkin teon taas yhdeksi aihetodisteeksi ääri-islamismin vaaroista sillä verukkeella, että nämä silkalla olemassaolollaan samassa maassa tämän häiriintyneen miehen kanssa provosoivat hänet tekoonsa.

Verkkouutisten jutun aiheesta voi lukea klikkaamalla otsikkoa.