Valtiotieteiden maisteri, luonto- ja ympäristöneuvoja ja keruutuoteneuvoja hakee töitä

Valtiotieteiden maisteri, luonto- ja ympäristöneuvoja ja keruutuoteneuvoja hakee töitä. Asun Porvoossa, eikä autoa ole käytettävissä, joten säteeltä pääkaupunkiseutu-Sipoo-Askola-Porvoo-Loviisa.

Taustani on etupäässä julkisesta hallinnosta: sairaalamaailman tukipalveluista ja koulutussuunnittelutöistä, mutta olen myös tehnyt erilaisia konsulttiselvityksiä esim. nuoriso-, vanhus- ja vammaispalveluista. Tunnen työsuojelua ja Rakennuslakia hyvin. Kokemusta järjestötoiminnasta on kertynyt paljon, ja kaikkea tekemistäni määrittää tutkijan ja aktivistin eetos.

Omat intohimonkohteeni liittyvät luontoon, etenkin metsäluontoon ja konserttimusiikkiin. Luen ja lasken poikkeuksellisen sujuvasti ja kirjoitan mistä tahansa. Vedän luontoretkiä - etenkin sieni-, marja- ja villiyrtti-, teen kannanottoja, hallintovalituksia ja selvityksiä, kartoitan liito-oravia ja kirjoitan musiikista. Minulla on diagnosoitu Aspergerin syndrooma, joten minulle on luonnollista kyseenalaistaa itsestäänselvyydet ja ajatella ns. boksin ulkopuolelta. 

Kuinka vanhuksista hankkiudutaan eroon Sote-uudistuksessa

Kuten Seuran blogisti Jussi Korhonen erittäin osuvasti kiteytti, hallituksen sulle-mulle -politiikassa jokainen puolue sai jotakin, samantyyppisesti kuin Jukka Virtasen suomennuksessa Hanna ja Niilo laulusta Havana Gila. Kun PerSut saivat nuivan maahanmuuttopolitiikkansa, Keskusta on Niilo, joka sai maakuntasatraappinsa. Kokoomus on sitten Hanna, joka sai markkinat yksityisille terveydenhoitoyrityksille. Samalla se sai myös työpaikkoja politiikkaan kyllästyneille kokoomuslaisille, kuten tiedämme Männistön Lassesta ja Turusen Joonaksesta, josta ei vielä tätä ennen oltu kuultu politiikkona, mutta nyt hänet tulemme tuntemaan liiketoiminnan kehityspäällikkönä. Nyt he vievät politiikkoina hankkimansa sisäpiiritiedon siitä, miten kilpailutus kunnissa tullaan Sote-uudistuksessa järjestämään, mukanaan Mehiläiseen aivan samoin kuin Laura Räty Terveystaloon. Tieto ei mene hautaan, mutta vanhukset menevät, ainakin mikäli se Mehiläisestä riippuu.

Mitä tämä järjestäminen sitten Sote-uudistuksessa on? Kun Keskusta sai maakuntansa, sen käsiin siirrettiin sellaista valtaa, joka aiemmin kuului sellaisille kunnille, joissa ei ollut keskustaenemmistöä. Terveyspalveluista (sosiaalipalveluista ei edelleenkään olla puhuttu oikeastaan mitään, eikä puhutakaan, koska ne eivät kiinnosta porvaripuolueita ja ne pyritään lakaisemaan maton alle) päätettäessä valtaa siis tulee keskittymään uusiin elimiin, maakuntiin, mikä muuten on sen porvarihallituksen periaatteen vastaista, että byrokratiaa pitäisi karsia.

Kun maakuntatasolla järjestetään terveyspalveluita, tässä kilpailussa suuret jyräävät, sillä maakunta on tilaajana niin suuri yksikkö, että tähän volyymivaatimukseen eivät pienet pysty vastaamaan. Suuret toimijat - sellaiset kuin Mehiläinen ja Terveystalo - jyräävät pienet jalkoihinsa, eikä tämän ymmärtämiseen tarvitse edes kaivaa Marxin kapitalismin kritiikkiä naftaliinista. Suuret toimijat myös pyrkivät ostamaan pienempiä yrityksiä ihan kuten missä tahansa liiketoiminnassa.

Näin kävikin Mehiläisen, alansa jättiläisen, ostaessa mm. kuntoutus- ja muita hoivapalveluita tuottavan Mainio Vireen kesällä. Kun yrityskaupasta ei ollut muste ehtinyt kunnolla kuivumaan, alle 4 kuukautta sen toteutumisen jälkeen Mehiläinen antoi työvuorosuunnittelua koskevan ohjeistuksen tytäryrityksekseen siirtyneelle Mainio Vireelle (vai pitäisikö suomen kielioppisääntöjen mukaan taivuttaa Mainiolle Vireelle), jonka mukaan hoivakotien hoitajien työtunteja vähennetään. Toisin sanoen, samasta työmäärästä pitää selviytyä entistä pienemmässä ajassa. Tämä voi toimia terveydenhuollon tukipalveluissa, mutta ei suorittavassa portaassa.

Tähän ilmeiseen epäsuhtaan ehtikin jo kiinnittämään huomiota sosiaalineuvos Veikko Simpanen, joka Demokraatti-lehdessä vaati yksityisiä palveluntarjoajia julkisuuslain alaisiksi Sote-uudistuksen yhteydessä.  https://demokraatti.fi/tata-puhetta-ei-ole-ennen-kuultu-yksityiset-soteyritykset-julkisuuslain-alle/

Tietenkään vanhustenhuoltoon ei ilmesty suorittavia käsipareja tyhjästä, eikä niitä ainakaan ilmaannu, jos samanaikaisesti vähennetään hoitajamitoitusta ja vielä tiukennetaan työvuorosuunnittelua, jolloin hoitajat nääntyvät työtaakkansa alle ja vanhukset jätetään mätänemään sänkyihinsä. Tämä lienee ollutkin Sote-uudistuksen tavoite: vähentämällä hoitajamitoitusta ja tiukentamalla työvuorosuunnittelua, saadaan kyllä aikaan tehoa, mutta hoitoalalla tehokkuus ja laatu tuppaavat korreloimaan negatiivisesti. Mutta ei hätää, sillä Mehiläinen auttaa, sillä sen osake kannattaa, ja niin se kannattaakin, kun samanaikaisesti nostetaan hoidon hintalappua. Mehiläisellä on käytännössä avoin piikki mädännyttää vanhukset sänkyihinsä ja polttaa hoitajat karrelle, ja palkita sen johtoon palkkiovirkoihin päässeet entiset kokoomuskyvyt avokätisesti tästä heitteillejätöstä. Tämän kaiken sivutuotteena tullaan samalla hoitaneeksi vinoutuva huoltosuhteemmekin kuntoon. 

Ylen uutisjutun Mainio Vireen työvuorosuunnittelusta voi lukea klikkaamalla bloggauksen otsikkoa.

Yhdistettäisiinkö päivä- ja vanhustenhoito?

Isovanhemmat ovat mahtava asia olemassa! Minulla oli onneksi lapsuudessani kaksi mummolaa, joista toisessa oli vielä pappakin. Yhdessä mummolassa opin rakastamaan sienestystä ja marjastusta, vaikka Vendla-mummoni mukaan "myrkkytatteja on niin että livettää", ja toiseen taas kokoontui koko vielä silloin väleissä ja elossa ollut osa äitinipuoleista sukua, mukaanlukien paras lapsuudenystäväni, melkein samanikäinen serkkuni. 

Kun minusta tuli isä vähän yli seitsemän vuotta sitten, arvostan suuresti omaa isääni, joka arvostaa ainakin kahta ensimmäistä - ja edelleen ainoita - lapsenlapsiaan niin että haluaa kutsua pojanpoikaansa aika ajoin yökylään. Heillä on perinteenä käydä Eläinmuseossa. Omaa tyttöä hän ei saanut, mutta pojantyttären synnyttyä häntä ei ole tarvinnut erikseen houkutella vierailemaan Helsingistä Porvooseen. Mikä on pelkästään hyvä asia. 

Näkemässäni videossa esitetään amerikkalainen malli, jossa päiväkoti on sijoitettu vanhainkotiin. Ja tässä voittavat kaikki: lapset saavat lisäresurssikseen ihmisiä, joilla on heille aikaa. Vaikka en haluaisikaan puhua ihmisistä resursseina, sillä he ovat ihmisiä, eivät resursseja. Eikä kaikilla sitäpaitsi ole omia isovanhempia. Nämä sukupolvien kohtaamiset ovat molemmille osapuolille antoisia; poikani muistaa vieläkin, kun hänen norjalaisessa päiväkodissaan vieraili pari-kolme vuotta sitten yli yhdeksänkymppinen nainen kertomassa tarinoita omasta elämästään, ollen selvästi ylpeä siitä, että on tavannut niin iäkkään ihmisen. Ja lasten elämänjano tarttuu vanhoihinkin: tähän kirjoitukseen linkkaamassani videossa kohdassa 1 min 43 sek on liikuttavaa katsella, kuinka vanha mies herkistyy puhuessaan lapsista. 

Ihana idea siis. Mutta toisaalta tämän idean levittämisen kanssa pitää olla varovainen, ettei hallitus vain keksi lyödä kaksi kärpästä, ja kaventaa tai jopa lopettaa (subjektiivisen) päivähoidon ja lykätä lapset vanhusten hoidettaviksi. Tämä olisi aivan loogista, sillä jo viime laman ajoista kolmatta sektoria on haluttu "voimaannuttaa" (vasemmistonkin hyväksymää termiä käyttäen) sälyttämällä sille julkisen sektorin aiemmin hoitamia tehtäviä. 

Nykyhallituksen kanssa ei tarvitse rakennella olkiukkoja, sillä he tekevät sen ihan itse, alkaen puuhailuistaan kaventaa subjektiivista päivähoito-oikeutta ja korvata koululaisten iltapäivätoiminta vapaaehtoisten ohjaamalla kerhotoiminnalla. Ihana ajatus sinänsä lisätä vanhusten ja lasten kanssakäymistä, mutta en haluaisi hirveästi lähteä tinkimään lasten päivähoidon tasostakaan.

Norjassa mekin olemme mamuja

Facebook-ryhmässä "Norjassa rantautuneet suomalaiset" esitettiin seuraava keskustelunavaus:

"Ottaako teillä mamuina silmään tuo suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin? Mua se on alkanu häiritä. Järkyttävää. Siellon suomessa nyt kai 4% vai peräti 3% maahanmuuttajia kun esim Norjassa on 13%. Onko se se perisynti kansan vitsaus kateus joka tuon vihan saa aikaan?"

Tämä avaus sai hyvin kirjavaa vastakaikua. Onneksi kerrankin tuli myös sitä ns. maahanmuuttokriitikoiden peräänkuuluttamaa asiallista keskustelua, mutta valitettavan paljon myös tällaista, joka osoittaa, että läheskään kaikki eivät osaa lukea, kun eivät yrittäneetkään vastata kysymykseen, vaan sen sijaan tyytyivät toistamaan omaa propagandaansa:

"on vähän eri asia onko kyseessä raiskaajasomalimamu vai norjaan työn perässä muuttanu kantasuomalaismamu"

"muslimiroskasakki ja työtä tekevät ateistit/tapakristityt valkoihoset on vähän eri asia!"

"kyllä, pelkään tosi paljon pohjoismaiden uppoamista! kohta on terrori-iskut arkipäivää täällä ja minareettitornit nousee joka kaupunkiin"

"eurooppa siirtyy takaisin keskiajalle islamin leviämisen myötä."

"Helsingin yliopiston oikeuspoliittisen tutkimusryhmän 2014 valmistuneen raportin mukaan Aasiasta tulleet maahanmuuttajat työllistyvät, mutta afrikasta ja Lähi-Idästä tulleet eivät. Lisäksi jälkimäiset raiskaavat 17 kertaa niin paljon kuin kantaväestö ja ryöstelevät 7-kertaisesti."

"ootko miettiny että miksi sieltä afrikasta tulee enimmäikseen terveitä 20-30 vuotiaita miehiä tänne? miksi neekerinaisia näkee niin vähän? tai vanhuksia? eli nuoret sotilaskelpoiset miehet karkaa paskaa elintasoa maailman parhaan sosiaalituen piiriin lusmuilee"

"varmaan tykkäät imeä mustaa lekaa kovasti"

"ei jaksa olla tippaakaan asiallinen enää tässä kohti"

"Mielestäni on naivistista olla näkemättä sitä uhkaa, jonka islaminuskon leviäminen tänne aiheuttaa. Heillähän on Koraanin mukaan päämäränä valloittaa maailma ja käännyttää kaikki, jos ei hyvällä, niin sitten pahalla. Puhuttamakaan naisten alistamisesta. Pelkohan ihmiset saa reagoimaan. Tosin en ymmärrä väkivaltaista rasistista toimintaa, mutta on typerää ottaa pakolaisia aivan liikaa."

"Niin siitähän on siis se legenda, että muslimien päämaja pohjoisessa on täällä Norjassa ja ne saa ihan rauhassa häärätä..."

"Norjalaiset käy aivan samanlaista keskustelua aiheesta kuin suomalaiset. Jos seuraa hieman nettikommentointia niin huomaa sen hyvin. Ymmärrän täysin raivon koska monesti se mamu saa kaikki tuet. Esim. Kultapaikat hampaisiin, koska se on tapana heillä kotimaassa. Kun taas suomalainen joutuu anomaan ja silti jää ilman. Näitä juttuja on paljon ja se ärsyttää ihmisiä. Itse olen tietyistä syistä ollut hyvinkin lähellä seuraamassa ja kuulemassa miten mamu kertoo miten suomalainen elää väärin ja naureskelee kun mamuja hyysätään. En sanoisi olevani rasisti mutta onko se oikein että suomen vanhukset kituvat määrärahojen puuttuessa, mutta otetaan lisää esim. Somaleita elämään sosiaalitukien varassa. Suomessa somalit on suurin ongelma koska eivät liiku kuin omiensa kanssa, eivät osaa monesti lukea eikä kirjoittaa tullessaan. Eivätkä halua oppia. Eräs somali antoi haastattelun lehteen ja kertoi että heille opetetaan jo kotimaassa mihin tukiin ovat oikeutettuja ja he tuntevat nämä lait jo tullessaan Suomeen, paremmin kuin suomalaiset. Suomessa on ehkä vain muutama prosentti mamuja(on lyhenne maahanmuuttajasta) mutta kun ne ovat pääasiassa Helsingissä niin se tuntuu paljolta. Myös islamin leviäminen lieveilmiöineen kyllä pistää miettimään. He kun haluavat muuttaa kaiken. Viimeisimpänä poistaisivat juhannuksen heidän uskontoaan loukkaavana. Olen itse sitä mieltä että maassa maan tavalla."

Että sillä lailla asian vierestä mentiin. Suosittelen blogini lukijaa palaamaan alussa esitettyyn kysymykseen, josta virinneessä keskusteluketjussa nämäkin puheenvuorot esitettiin. Keskusteluketju onnistui paljastamaan enemmän suomalaisten rasismista kuin mitä kysyjä varmaan toivoikaan yrittäessään viritellä keskustelua aiheesta, ja saadessaan siitä vierestä.

Sitten yksi keskustelija yritteli puolustautua, että eikö ole oikeutta omiin mielipiteisiin ilman että heti leimataan rasistiksi. No, kyllä on. Onko toisten mielipiteiden kriitikitön levittely sitten mielipiteenilmaus? Mielipide on minun nähdäkseni omaan, kriittiseen ajatteluun perustuva käsitys, ja kriittinen ajattelu ei tarkoita pelkkien negatiivisten huhujen levittelyä vaan kriittistä suhtautumista niihin huhuihin.

Menee ehkä vähän asian vierestä, mutta pakolaisia olivat karjalaisetkin, ihan vähän aikaa sitten. Ja Norjassa me olemme mamuja.

Linkkasin tämän bloggaukseni otsikkoon yhden linkin, joka tähän keskusteluun ns. todistusaineistoksi linkattiin. Minä en oikein jaksaisi tuollaista.

Paljon porua keskioluesta

Kun Keskustapuolue otti eduskuntavaaliohjelmaansa lausekkeen, jossa se aikoo palauttaa keskioluen Alkoon sen jo oltua maitokauppamyynnissä koko oman elinikäni, tästäpäs maallistuneet kaupunkilaiset riemastuivat. Sanoivat sen johtavan Keskustapuolueen kannatuksen laskuun ainakin keskioluen prosenttiluvun verran, heinäsirkkoihin ja muihin vitsauksiin.

Muistan itsekin kuuluneeni niihin, jotka ratsastivat ihan vähän aikaa sitten viskillä silloin kun aluehallintoviraston sanottiin kieltäneen eräältä tapahtumalta nimessä kyseisen nautintojuoman nimen. Nyt kuitenkin vaalien lähestyessä, mieleeni nousee kysymys: eiköKeskustapuolueella ole todellakaan tärkeämpiä nostoja tehtävänä? Ja eivätkö nämä keskioluen puolesta närkästyjät näe mitään suurempaa yhteiskunnallista epäkohtaa, minkä puolesta taittaa peistä?

Ilmeisesti eivät. En nimittäin oikein osaa nähdä sitä, että vanhustenhoidon tai päivähoidon mitoitukset, homekoulut tai Sote-uudistus herättäisivät yhtä paljon intohimoa. Onko kyse sitten subjektiivisista perspektiiviharhoista vai siitä, että Suomessa edelleenkin menee ihan hyvin, tällä Euroopan seuraavaksi sairaaksi mieheksi (tai naiseksi?) sanotulla?

J.K. Vaikka kyseinen lauseke ohjelmasta pikapikaa, itse asiassa vuorokauden sisällä poistuikin, ei se ole tyhjästä temmattu, vaan puolueen alkoholipoliittisesta ohjelmasta. Mitä merkitystä ohjelmilla on, jos ne tuottavat uutisankkoja, joita pitää ampua alas yksi kerrallaan? Tulee mieleeni samantyyppinen lipsahdus, joka oli "vahingossa" jäänyt vähäksi aikaa siviilipalveluslakiin, joka jätti porsaanreiän, joka minut ja noin sata muuta päästi kuin koirat veräjästä. Onko kyse huonosta oikolukemisesta vai siitä, että ohjelmatyöllä halutaan pitää erilaiset sisäiset oppositiot ruodussa ja antaa heille tekemistä? Ohjelmatyön merkitys on aika kyseenalainen, jos se tuottaa uutisankkoja tai aineksia kohuihin, joilla muut puolueet voivat ilakoida.

Kun minimistä tuleekin maksimi

Kun poliitikko vaatii, että tarttis tehdä jotain ja saada kunnallinen palvelu kuntoon, silloin tarttis tehdä jotain. Kun vaaditaan kyseisen palvelun henkilöstömitoitusta kuntoon, osoittaen, että liian vähäiset käsiparit vanhustenhoidossa ja silmät päiväkodeissa romuttavat subjektiivisen oikeuden (päivä)hoitoon, saati hyvään, on kyllä hyvin helppoa keräillä itselleen irtopisteitä, saaden asian näyttämään siltä, että on edes yritetty tehdä jotain. Tyhjästä on kuitenkin paha nyhjästä, minkä luulisi kuntapäättäjinäkin yleensä toimivien varmasti kuitenkin hyvää tarkoittavien kansanedustajiemme tietävän. Kun ei saada lääkäreitäkään, miten saataisiin hoitajia?

Porvoon lähikunta Askola yritti saada kuntaansa palkattua kaksi lääkäriä, luvaten heille puoli valtakuntaa, tulivaunut ja prinsessan. Vain yksi saatiin. Jos hienoilla eduilla ja palkalla uhkaillen saadaan kuntaan vain yksi huippuosaaja, miten sitten huonoilla eduilla ja olemattomalla palkalla saataisiin kuntaan kymmeniä, ellei satoja lääkäreitä tai varhaiskasvattajia lisää?

Eikä kuntien lyöminen (yhteen) tässä mitään auta. Voi olla, että kuntaan saadaan kyllä palvelu, mutta se on 50 kilometrin päässä. Kun puhutaan saatavuudesta, saavutettavuus tapaa unohtua.

Suositukset kunnallisen palvelun minimaalisesta henkilöstömitoituksesta muuntuvat varmasti pian maksiimeiksi maksimista, sillä sen miniminkin kanssa on tiukkaa. Lain sijasta tai lisäksi, mitoitus tulee kuin itsestään kuntoon kunnollisella palkkauksella ja asiallisilla työoloilla.

Aiemman kirjoitukseni vanhuspalvelulaista voi lukea klikkaamalla otsikkoa.