... koska se lisää eroja jatko-opiskeluvalmiuksissa sen mukaan, mistä lukioista ylioppilaat tulevat. Vaikka Suomi ei olekaan siinä määrin luokkayhteiskunta kuin esimerkiksi Englanti, täällä kuitenkin sosioekonomisten tekijöiden merkitys terveyden ja koulutuksen periytymisessä on ollut lisääntymään päin, ja valinnaisuuden lisääminen kasvattaa kuilua lukioiden välillä kahdesta syystä.
Ensiksikin, mitä suurempi lukio, sitä suurempi kurssitarjonta ja sitä enemmän sinne hakeudutaan. Yleensä. Säännöstä on poikkeuksiakin, onneksi. Toiseksi: tämä suurempi valinnanmahdollisuus toisissa kouluissa johtaa koulujen eriytymiseen, jolloin muodostuu yhä selvemmin eliitti- ja karvalakkikouluja. Kun ensimmäisissä ovat määrätietoiset hikipingot yliedustettuina, jälkimmäisiin ei varsinaisesti hakeuduta, vaan niihin päätyvät yliedustetusti ne, joita puuttuva oppilaanohjaus ei ole auttanut valitsemaan itselleen muuta päivähoitopaikkaa. Vaikka kyllä ne hikipingotkin osaavat tehdä vääriä valintoja...
Jos on eroja koulujen kurssitarjonnassa, eroja on siis myös oppilasaineksessa. Oppilaiden valmiudet tehdä informoituja valintoja vaihtelevat suuresti. Jos sovelletaan Basil Bernsteinin alunperin kielitieteessä soveltamaa ajatusta kehittyneestä ja rajoittuneesta koodista, niin koulutetummissa perheissä kasvaneilla on keskimäärin paremmat opiskeluvalmiudet, joihin kuuluu myös kyky tehdä informoituja, esimerkiksi omia jatko-opintoja tukevia valintoja, jolloin valintaperusteena ei voi olla se, miten kivaksi tai helpoksi jonkin aineen opiskeleminen koetaan.
Lukio on yleissivistävä opinahjo, ja tämä perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon pohjaavaan kansansivistykselliseen ideaaliin, jota tuetaan tarvittaessa vaikka positiivisella diskriminaatiolla eli erityisopetuksella ja tukemalla kehitysalueiden kouluja ja lähiökouluja. En väitä, että olisi realistista säilyttää kaikkia kyläkouluja, eikä se ole oppilaan oikeusturvankaan mukaista, sillä pienet koulut ovat hyvin haavoittuvaisia esimerkiksi epidemioiden sattuessa, mutta ei koulujen välistä segregaatiota pidä ehdoin tahdoin lisätä, sillä se lisää syrjäytyneiden määrää.
Jos valinnaisuutta lukioissa lisätään, silloin pitää lisätä myös etsivän nuorisotyön panostusta, oppilaanohjausta ja työpajatoimintaa. Muuten seurauksena on heitteillejättö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti