perjantai 7. maaliskuuta 2014

Hipsteri ei tarvitse sanomalehteä mutta mökin mummo tarvitsee

Vihreän helsinkiläisvaltuutetun aloittamassa keskusteluketjussa, joka kommentoi sitä, miten vaikeaa on jakaa aamulehti syrjäseuduille ennen syrjäseutulaisten töihin lähtöä, jolloin siitä tulee jo eilisen lehti, käy kyllä herttaisen selväksi, miksi syrjäseutujen vanhuksen on hyvin vaikeaa nähdä perusteltuja syitä äänestää Vihreitä.

Jos keskustelussa esitetyt argumentit ovat tyyppiä - vaikkeivat olisikaan tämän valtuutetun tai vihreiden yleisemminkään esittämiä, niin ne kuitenkin todentavat helsinkiläiskuplan - muuta juntti stadiin, huonompi hiihtokenkä kun saastutat ja hajotat yhdyskuntarakennetta, älä valita vaan ota läppäri ja kävele, niin on ihan turha ihmetellä sitä, miksi Vihreät ovat edelleenkin paljolti pysyneet kasvukeskuspuolueena, jos me olemme näin epäsensitiivisiä elämälle Kehä kolmosen ulkopuolella. Joka muuten ei ole sama kuin susiraja.

Jos sanomalehtien jakelemisen tyrmää sillä, ettei kaupallisia toimijoita pidä tukea, voivathan sanomalehdet olla virallisesti kaupallisia toimijoita, juu. Sen lisäksi ne kuitenkin ovat tiedotusvälineitä, tapa hahmottaa maailmaa ja saada tietoa siitä, monille se ainoa. Joten kannattaa miettiä, haluammeko todella syrjäyttää ne mökin mummot. Tieto on kansalaisen perusoikeus, demokratian edellytys.

Meillä ei olisi varaa olla näin ylimielisiä kansalaisten omalle kokemukselle omasta elämästään. Minäkin kyllä luen lehden mieluiten lehtenä, puhumattakaan siitä mökin mummosta. Ei politiikka tietenkään voi olla toiveiden pohjaton tynnyri, mutta aika julmasti tässä nyt lytätään sellaista tarvetta, jota ehkä ei itsellä ole. 

Jos nyt se karikatyyrihipsteri kaataakin lattemukkinsa mieluummin mäkkinsä päälle (en tarkoita hampurilaista), niin kannattaisi vaihtaa ne Elton John -lasit Mikko Alatalo -malliin, ja aloittaa ensin vetämällä se nettiyhteys joka mutkaan ja notkoon. Sitten varmaankin kannattaa vielä toivoa, että 80% yli 70-vuotiaista kuolee pois, niin painuvat pois mäkättämästä, tilastoja rumentamasta ja luomasta keinotekoisia tarpeita eli haluamalla samaa kuin mitä ihmiset ovat maailman sivu halunneet: hahmottaa maailmaansa sellaisesta välineestä, jonka he hahmottavat.

Me kunnioitamme erilaisuutta, siis vähemmistöjä ja muita kulttuureita, ymmärrämme sitten heitä tai emme. Jotkut ymmärtävät enemmän, suurin osa lopuista haluavat ymmärtää. Vielä kun oppisimme ymmärtämään omiamme, muita suomalaisia, jotka elävät hiukan eri tavalla kuin omat viiteryhmät. Siten kuin suurin osa suomalaisista eli vielä 80-luvulla. 

Eivätkä he nyt niin erilaisia ole kuin me: kun me luulemme olevamme maailmankuvaltamme jotenkin postmodernin pirstoutuneita, niin kyllä suurin osa meistä toimii aikamoisessa kuplassa, ihmisten kanssa, joiden arvostukset ja tavat ovat hämmästyttävän yhteneväisiä omiemme kanssa. 

Kannattaa siis todella skarpata. Vaikka sattuisikin vähättelemään toisten maailmankuvaa ja tarpeita, ei ainakaan kannattaisi sanoa tätä ääneen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti