Missä Helsinki hakkaa Oslon? Entä missä Oslo taas on Helsinkiä parempi?
Seuraavassa vertailen kahta kotikaupunkiani; jotkut asioista kuuluvat
elämänlaatuun ja jotkut taas ovat luonteeltaan objektiivisempia.
Numeraalisia faktoja haluavat voivat tarkistaa tilastoista.
Helsinki voittaa:
Kierrätys
Vaikka Helsinkikään ei ole mikään kierrätyksen mallikaupunki, niin
Oslossa heitetään biojätteetkin sekajätteisiin poltettaviksi. Vaikka
äskettäin alkoi jätteiden lajittelu indeksoimalla palavat roskat
vihreisiin pusseihin, ihan liikaa riippuu yksittäisestä keräilijästä ja
jätehuoltoyhtiöstä. Tervetuloa kivikaudelle.
Lenkkeilymahdollisuudet
Helsingissä pääsee miltei missä tahansa suoraan kotiovelta
kohtuullisessa ajassa metsään tai ainakin kunnolliseen puistoon. Oslossa
on kyllä hieno kaupunkimetsä, Oslomarka, mutta sinne pitää mennä
useimmista kaupunginosista bussilla tai metrolla. Lisäksi oslolaisista
urheilukaupoista ei saa kenkämerkkiäni. Norjassa asuessani jouduin
hakemaan kenkiä Suomesta.
Uimapaikat
Helsingissä on alueellisesti melko kattava uimahalliverkosto; Oslossa
taas suuri osa uimahalleista on joko remontin takia suljettu, altaat
liian lyhyitä tai ne sijaitsevat voittopuolisesti kaukaisissa lähiöissä.
On täällä sentään Frognerbad, paikallinen Stadikka.
Asunnot
Helsinkiläiset asunnot ovat voittopuolisesti paremmassa kunnossa ja
paremmin varustettuja kuin oslolaiset. Oslossa tuplaikkunat ovat
ylellisyyttä, ja home- ja asbestivauriot tavallisia vanhoissa taloissa.
Taidegalleriat
Helsingissä näyttäisi olevan paljon enemmän gallerioita pelkästään
Rööperissä kuin koko Oslossa. Oslon tilannetta hieman parantaa se, että
täällä on Munch-museo.
Maitotuotteet
Norjasta ei saa mistään smetanaa. Ja rahkaa ja kermaviiliäkin sovelletaan. Ei näin. Moni lajike jää syntymättä.
Pizza
Maksaa ravintolasta tilattuna Oslossa 15-20 euroa; vertaa Helsingin hintatasoon, joka on 5-10 euroa.
Hintataso
Yleinen hintataso on näppituntumalta Helsingissä 20-30%% alhaisempi kuin
Oslossa; tosin palkkatasossa on vielä selvästi suurempi ero vastaavasti
Oslon hyväksi.
- asuminen: sekä omistusasuminen että vuokra-asuminen on Oslossa
vähintäänkin 20-30% kalliimpaa kautta linjan kuin Helsingissä, toki
suurin alueellisin vaihteluin.
- päivittäistavarat: vaikka Helsingissä elintarvikkeiden hinnat ovatkin
nousseet vuoden aikana tuntuvasti, niin edelleenkin Oslossa selkeästi
Helsinkiä kallimpaa on tupakka, alkoholi ja maitotuotteet. Kala ja
äyriäiset ovat sen sijaan Oslossa halvempia; samaten laaja etnisten
ruokakauppojen tarjonta tuo mausteet, riisit, nuudelit ja
maustekastikkeet sekä harvinaiset hedelmät ja vihannekset kuluttajien
ulottuville Helsinkiin verrattavilla hinnoilla.
Katujen talvikunnossapito. Tässä on apulaiskaupunginjohtaja
Saurilta julkisen anteeksipyynnön paikka henkilöltä, joka on joutunut
liian monasti olemaan rikkinäisenä puhelimena. Jos Helsingissä viimeisen
kahden harvinaisen lumisen (ja kylmän) talven aikana 30 sentin yön
aikana kehkeytynyt lumikerros tekee monien, ei vähiten lastenvaunuja
työntävän yksinhuoltajan arjen mahdottomaksi, Oslossa se on sitä 4-5
kuukautta vuodesta, ellei ilmastonmuutos etene ja kunnolla.
Hengitysilma
Oslossa ainakin kantakaupungin valtatuoksuna on Petteröe-tupakka, vaikka
Norjassa tupakointi on tilastollisesti lähes sukupuuttoon kuollutta. Se
haisee mahorkalta. Ja asuntojakin täällä rakennetaan bensa-asemien
yläpuolelle. Ja jopa päiväkoteja. Ei näin.
Oslo voittaa:
Urbaani uudisrakentaminen
Osloon viimeisen 10 vuoden aikana suunnitellut uudet kerrostaloalueet
kunniottavat vanhaa ja ilahduttavat silmää. Ne sopeutuvat paljon
paremmin kaupunkikuvaan kuin Ruoholahtemme ja Arabianrantamme. Lisäksi
niissä on ymmärretty piilottaa autot; parkkipaikat ovat
kellarikerroksessa.
Liikennekulttuuri
Oslossa autoilija pysähtyy nähdessään jalankulkijan tai pyöräilijän kadun reunassa. Helsingissä on päinvastoin.
- metrolinjasto. Oslossa on kuusi metrolinjaa, Helsingissä yksi plus.
- pyöräily. Oslossa on pyöräkaistoja melko kattavasti suurien katujen
varsilla, mutta mikä tärkeämpää, täällä pyöräily on liikenteessä
Helsinkiä turvallisempaa, koska muut liikkujat ovat siihen tottuneita.
Lähidemokratia ja kansalaisvaikuttaminen
Oslossa on kuntavaalien yhteydessä kaupunginosavaalit, ja
kaupunginosavaltuustoilla (yhteensä 27) on rajallinen määrä valtaa
alueensa lähiympäristöön ja kulttuuriin liittyvissä asioissa. Päättäjät
tulevat täällä siis aivan eri tavalla tutuiksi kuin Helsingissä. Lisäksi
tarjolla on Local Agenda –ryhmiä, joihin kuka tahansa
lähiympäristöstään kiinnostunut voi mennä mukaan, puoluekirjasta viis.
Kirjakaupat
Oslossa on kuulemma eniten kirjakauppoja per asukas kaikista Euroopan
kaupungeista. En ole käynyt kaikissa Euroopan kaupungeissa, mutta
ainakin niitä on paljon enemmän kuin Helsingissä. Levykauppojen tarjonta
sen sijaan ei ole laadullisesti kovin häävi.
Ruokakauppojen tarjonta
Etenkin etniset ruokakaupat, joita on tarjolla paljon, laajentavat
ruokakulttuuria kiitettävästi. Oslosta ei kuitenkaan saa smetanaa
mistään, mistä miinus.
Palkkataso
Jos elinkustannukset ovat Oslossa selvästi Helsinkiä korkeammat, niin
alasta riippuen, palkkataso on vähintäänkin 50% yli Helsingin.
Etniset ravintolat, kebab
Koska Oslossa on Helsinkiä enemmän maahanmuuttajia, niin täällä on
luonnollisesti myös laajempi etnisten ravintoloiden haitari.
Venäläisissä ravintoloissa Helsinki kuitenkin hakkaa Oslon 100-0. Kebab
on Oslossa paljon halvempaa kuin Helsingissä, vaikkei se sielläkään
kovin hintavaa ole. Tosin kyllä Helsingissä tarjonta on ihan ok laajaa.
Kuntosalit
Oma empiriani rajoittuu Satseihin, mutta Satsien lukumäärässä Oslo
voittaa Helsingin noin 7-5. Ja oma elämänperspektiivini on sikäli
vääristynyt, että Oslossa niiitä näyttäisi olevan aina reitistöjen
varsilla; Helsingissä kuntosali on oma rituaalinsa, joka sisältää saunan
lisäksi potentiaaliset saunakaljat päälle. Sellaisen ansaitseekin kun
vielä on kävellyt salille 45 minuuttia. Lisäksi näyttäisi siltä, että
Oslossa on muutenkin enemmän kuntosaleja.
Vauvakinot
Kun Helsingissä järjestetään vauvakino kerran kahdessa viikossa, Oslossa sellainen on jokaisen viikon neljänä päivänä.
Tasapeli:
Puistot
Helsingissä ja Oslossa lienee suunnilleen yhtäläisesti nk. rakennettuja kaupunkipuistoja.
Kaupunkiluonto
Oslossa koko asutettua aluetta kiertää laaja Oslomarkan metsävyöhyke,
joka on suunnilleen Espoon laajuinen. Helsinki saa kuitenkin pisteet
siitä, että siellä luonto on tasaisemmin (ja demokraattisemmin)
jakautunut eri puolille kaupunkia. Tämä on sekä kansanterveydelle että
lajien leviämiselle positiivinen asia.
Energiansäästö
Vaikka Helsinki on valitettavan kivihiiliriippuvainen, niin Oslo taas on
pitkälti öljyriippuvainen. Tosin täällä on enemmän valinnanvaraa
kotitaloussähkön toimittajissa. Norja on tottunut siihen, että täällä
tuotetaan sähköä enemmän kuin kotitarpeiksi; tämä näkyy esimerkiksi
siinä, että lähes kaikissa rappukäytävissä palavat valot yötä päivää,
eikä niitä saa pois. Helsingin syntinä taas ovat asuntokohtaiset saunat,
joista on tullut vakiovaruste.
Kaupunkikuvan siisteys
Jos Helsingissä etenkin rymyjuhlien jälkeen löytyy kaduilta paikoitellen
sietämättömän paljon tupakantumppeja, kaljapullon sirpaleita,
mäyräkoiran kuoria ja tyhjiä ruokailupakkauksia, niin lukuunottamatta
mäyriksiä, roskia on Oslossakin. Oslossa roskat korjataan
viikonloppuisinkin. Täällä erityispiirteenä ovat kertakäyttögrillit,
joita on puistoissa niin paljon, että niitä saa varoa. Käytetyt grillit
eivät kauniiden kesäpäivien jälkeen mahdu grilliroskiksiin, joita täällä
kuitenkin on.
Yksinäisajattelijan ääneen ajatteluja. Aineiston muuntaminen ilman lupaa on kielletty. Suorat lainaukset ja aineiston jakaminen on siis sallittua. Suurin osa kirjoituksistani löytyy linkkilistan ylimpänä olevasta vanhasta blogistani. Olen itse ja yksin vastuussa blogissani esittämistäni mielipiteistä, jotka edustavat vain minua, eivät edustamiani organisaatioita. En ole vastuussa kenenkään lukijan sisäluku- enkä sisäislukijataidoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti