Kerrankin voin olla samaa mieltä Matti Apusen kanssa. Kun Apunen kirjoitti Hesariin viime viikonloppuna, ettei ymmärrä sitä, että jos asiakaskansalainen saa valita vapaasti HUS-alueella käyttämänsä terveyskeskuksen, niin miksi tämän valinnan voi suorittaa vain kerran vuodessa?
Ajatus on varmasti ollut kaunis: helpottaa Helsingissä työssäkäyvien elämää kun he voivat nyt käydä terveyskeskuksessa tai hammaslääkärissä työpaikkansa vieressä.
Ihmisten elämäntilanteet kuitenkin muuttuvat nopeasti. Minä esimerkiksi ehdin jo miettimään, että kun käyn Porvoosta Sörnäisissä töissä, olisin kirjautunut luultavimmin Itäkeskukseen asiakkaaksi, olettaen että olisi tullut asiaa terveyskeskukseen.
Onneksi en koeaikani puitteissa ehtinyt tekemään tätä virhevalintaa, joka olisi sitonut käteni vuodeksi. Työttömällä ei ole varaa yksityispalveluihin, ja kyllä tulee terveyskeskuskäynnille hintaa, jos bussimatka miltei tuplaa laskun.
Kun Barack Obaman presidenttikauden merkittävämmäksi saavutukseksi tulee jäämään yleinen sairausvakuutus, joka nostaa miljoonia yhdysvaltalaisia terveyspalveluiden piiriin, niin Suomessa paradoksaalisesti vain amerikkalaismallinen yksityinen sairausvakuutus nostaisi työttömät ja naiiveja tai muuten vaan vääriä kuluttajavalintoja tehneet terveyspalveluiden asiakkaiksi.
Kun Yhdysvalloissa sosioekonomiset sairastavuuserot tulevat laskemaan,
täällä tämä uudistus vain lisää sairastavuuden eriytymistä entisestään,
koska se vaikeuttaa epävarmoissa työsuhteissa - mitkä jo sinänsä ovat
sairastavuutta lisäävä stressitekijä - olevien hoitoon hakeutumista.
Jos kerran pyritään valinnanvapauteen, niin tehtäköön se sitten kunnolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti