Persut eivät ymmärrä globalisaatiota

Kun Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo tänään Kokoomuksen äänenkannattaja Nykypäivän Verkkouutisissa äimähti, että "Pitäisikö meidän vielä käydä rakentamassa ja rahoittamassa näiden (kehittyvien) maiden päästöjen torjuntainvestoinnit?", hän osoitti olevansa ymmärtämättä sekä globaalien ongelmien globaalia luonnetta että Suomen mahdollisuuksia niiden ratkaisemisessa.

Ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan pelkästään Kiinassa on Suomen Cleantech-sektorille potentiaalisesti valtavat markkinat. Siinä sitä Slunga-Poutsalon peräänkuuluttamaa vientiteollisuutta kerrakseen.Slunga-Poutsalo ei myöskään näytä tietävän, että kehittyvien maiden ilmastoinvestointeja kannattaa tukea myös ilmastopakolaisuuden ehkäisemiseksi.

Ei tässä kuitenkaan vielä kaikki, Slunga-Poutsalo jatkaa, kun on saanut vettä myllyynsä:

"Meidän olisi päinvastoin kenties laskutettava kehittyviä ja kehitysmaita näistä menetetyistä teollisuustyöpaikoista".

Hoh hoijaa. Slunga-Poutsalo ei näköjään ole ollut hereillä koulun historian ja yhteiskuntaopin tunneilla, sellaisilla, joilla kerrottiin merkantilismista ja kolonialismista. Myyn tässä nyt perussuomalaisille viisautta ihan ilmaiseksi: kolonialistisessa maailmanjärjestyksessä kehitysmaat antoivat raaka-aineet ja orjat teollistuvien maiden markkinoille, jotka suojasivat kotoperäiset tuotteensa tuontikilpailulta suojatulleilla.

Tämän järjestelmän peruna kehitysmaissa on vieläkin kehittymätön demokraattinen yhteiskuntajärjestys, koska teollistuminen mahdollistaa elintason kasvun, mikä taas mahdollistaa kansanvallan kehittymisen, minkä osana kehitysmaissa ei myöskään ole merkittävää ammattiyhdistysliikettä parantamassa työntekijöiden oikeuksia ja nostamassa palkkatasoa.

Slunga-Poutsalo haluaa siis sakottaa kehitysmaita siitä, että niiden osaksi on jäänyt olla raaka-aineiden ja orjatyövoiman varastoja, ja niiden nykyaikaistumiskehityksen viivästyminen on puhtaasti kehittyneiden maiden vika. Suosittelisin Slunga-Poutsalolle tietojensa päivittämistä globalisaatiosta, etenkin kauppa- ja teollisuuspolitiikan historiasta ettei mokaa itseään enää jatkossa.