Aikaisemmassa postauksessani käsittelin jo kertaalleen Meri-Rastilan kaavasuunnitelmaa, joka lipsahti läpi Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnasta samoin 5-4 äänin kuin yleensä kaikki asukkaiden enemmistön tahdon vastaiset kaavat tapaavat mennä.
Miksi Meri-Rastilan kaava ansaitsee näin paljon huomiota? Alueen luontoarvoista on minua parempia asiantuntijoita, mutta prosessi ja Kokoomuksen logiikka ansaitsevat tarkastelua.
Asukkaiden vaikuttamisyritykset kaavoitukseen ovat jääneet Maankäyttö- ja rakennuslain kuulemispykälästä huolimatta käytännössä jälkikäteisiksi kaavaesitysten torppausyrityksiksi, ja nyt kerrankin kun olisi ollut mahdollisuus huomioida asukaslähtöinen rakentava lähestymistapa, vaihtoehto, joka toteuttaa kaavan tavoitteet tuhoamatta tärkeätä luontokohdetta, tästä ei voi johtaa kuin kaksi johtopäätöstä:
1) Asukkaiden mielipiteellä ei ole väliä. Kaupunkisuunnittelulautakunta halusi osoittaa kaupunkilaisille kaapin paikan, ja Meri-Rastila oli arvovaltakysymys. Meri-Rastila antaa varoittavan esimerkin: älkää kaupunkilaiset tulko sotkeutumaan kaupunkisuunnitteluun vastaisuudessakaan, senkin pikkusieluiset nimbyt.
2) Kokoomuksessa ei ymmärretä, mitä tarkoittaa mielipide. Jos kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Matti Niiranen, jonka tiedän Kokoomuksen hyviksiin kuuluvaksi Lasse Männistön tavoin, palauttaa kaavakiistan mielipiteisiin, niin hän on nyt väärillä jäljillä. Eihän tässä ole kyse mielipiteistä vaan logiikasta. Jos kerran asukkaiden vaihtoehtokaava - joka toteuttaa kaikki Kaupunkisuunnittelulautakunnan itse hyväksymät tavoitteet, kuten kerrosneliömetrimäärän ja tavoitteen välttää kaupunkirakenteen leviämistä olemassaolevaa kaupunkirakennetta tiivistämällä - ei kelpaa, Kokoomuksessa ei osata logiikkaa. Jos kerran vaihtokaava toteuttaa kaikki tavoitteet, tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää, että se ei kelpaa siksi, koska vaihtoehto 1) eli koska se on asukkaiden mielipiteen mukainen. Jolloin paradoksaalisesti Niiranen onkin sikäli oikeassa, että kyse onkin mielipiteistä: asukkaiden mielipide on väärä ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 5-4 -enemmistön oikea.
Sori siis, Niiranen ja Kokoomus. Minun ei tarvitse olla kanssanne samaa mieltä, etenkään kun minulla ei ole mitään tekemistä Helsingin kunnallispoliittisen päätöksenteon kanssa.
Ourcity-vaihtokaavaan voi tutustua klikkaamalla tämän bloggauksen otsikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti