Paikalle kokoontuvat nimittäin eivät vastustaneet vain Meri-Rastilan metsien kaavoittamista asunnoiksi ja parkkipaikoiksi, vaan myös Vartiosaaren, Kivinokan, Keskuspuiston ja muiden vastaavien paikkojen rakentamista. Eivätkä mielenosoittajat vastustaneet rakentamista, vaan sitä, ettei asukasmielipidettä kuunnella: kun asukkailla on ollut esittää vaihtoehtokaava, jossa asutustavoitteeseen yllettäisiin tiivistämällä ilman että metsää menisi, se ei tunnu kelpaavan kaikille päättäjille. Tilaisuudessa lauttasaarelainen metsäaktiivi muistutti, että kyllä Helsingissä voi tiivistää: etenkin eteläiseen Lauttasaareen on tullut paljon uutta asutusta ilman että puutakaan oltaisiin kaadettu. Saman luulisi onnistuvan muuallakin.
Muistutin puheenvuorossani, että Norjassa Osloa kiertää erityislainsäädännöllä ulkoilutarkoituksiin pyhitetty ulkoilumetsävyöhyke, Oslomarka. Sinne pääsee metrolla, aivan kuin täällä Meri-Rastilaan. Norjassa vallitsee poliittinen yksimielisyys Oslomarkan säilyttämisen tärkeydestä. Emme kai me ole norjalaisia valistumattomampia?
Klikkaamalla tämän bloggauksen otsikkoa, pääsee näkemään Julia Martiskaisen Youtube-videon Meri-Rastilasta. Julia kävi myös mielenosoituksessa kertomassa, miksi metsät ovat hyviä kaupunkilaiselle. Julian kaltaiset pelastavat maailman!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti