maanantai 2. joulukuuta 2013

Hyviä veronmaksajia vai halpoja asuntoja?

Helsingin visioinnissa on perustavanlaatuinen ristiriita: Helsinkiin halutaan lisää asukkaita, mutta näillä ei ole varaa asua siellä. Miksi ei ole varaa? 

Kun asiaa tutkitaan tarkemmin, Helsinkiin havitellaan ns. huippuosaajia, mikä näkyy myös uusien asuntojen hinnoissa. Viikonvaihteen Hesarissa esiteltiin Jätkäsaareen tulevaa ryhmärakentamiskohdetta, jonka neliöhinta on saatu painettua noin 5000 euroon (!). Ja tätä pidetään poikkeuksellisen halpana. 

Ongelmana ovatkin liian kalliit asunnot, ja politiikka, jossa kilpaillaan asukkaista - eikä mistä tahansa asukkaista, vaan kilpailukykyisistä asukkaista - vain lisää tuota ongelmaa. Ei tietenkään tule kohtuuhintaisia asuntoja, kun sellaisia ei rakennuteta, eikä sellaisia rakennuteta, koska Helsinkiin halutaan ns. hyviä veronmaksajia.

Jos väitetään, että uusien - kalliidenkin - asuntojen rakentaminen vapauttaa vanhempia - ja halvempia - asuntoja kiertoon, koska nyt Helsingin muuttoliike on kääntynyt etupäässä sisäiseksi muuttoliikkeeksi, kuitenkaan kukaan ei myy asuntoaan halvemmalla, kuin on pakko, eli ei tappioksi tai halvemmalla kuin vastaavien asuntojen keskihinta. 

Tällä hetkellä Helsingin muuttoliikkeestä suurin osa on kaupungin sisäistä. Jos uusiin, kalliisiin asuntoihin siirrytään halvemmista asunnoista Helsingin sisältä, näistä vanhemmista asunnoista kannattaa toki ottaa niin suuri myyntihinta kuin ulosmitattavissa on, jotta niistä olisi edes käsirahaksi näille uusille asunnoille. Joten juu, rakentaminen kyllä vapauttaa vanhempia asuntoja kiertoon, mutta jokainen myyntikierros kasvattaa kapitaalia, jolloin asuntojen hinnat edelleenkin nousevat.

Mikäli olettaisimme, että Helsingin kaavoituksessa toteutuisi trickle down -efekti, jossa maksukykyisimmät vapauttaisivat aina seuraavalle maksukykyluokalle vanhat asuntonsa, tämä kehitys myös lisäisi Helsingin segregaatiota. Kukaan ei näy näkevän tässä mitään ongelmaa, vaikka on selvää, että asumisen segregaatio lisää esimerkiksi koulujen segregaatiota, joka taas lisää koulutuksen segregaatiota, joka taas lisää - segregaatiota.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti