Toimeentulotuen perusosan siirtämistä Kelaan on enimmäkseen tervehditty ilolla: sen on ajateltu vähentävän byrokratiaa, ja byrokratia taas on yhtä kuin paha. Etenkin puoluetoverini ovat pitäneet sitä askeleena kohti perustuloa, kun kaiken viimesijaisen toimeentuloetuuden saisi samalta luukulta.
Ei se byrokratia kuitenkaan välttämättä se paha ole. Jonkin takia ne sosiaalityöntekijätkin ovat töissä: esimerkiksi tekemässä perusosaa täydentäviä päätöksiä, joissa voi ottaa huomioon sellaiset yksilölliset olosuhteet kuten kuntakohtaiset asuntomarkkinat. Uudistuksessa on pidetty hyvänä sitä, että rutiinipäätöksen siirtäminen Kelaan vapauttaisi sosiaalityöntekijöiden resursseja tehdä todellista sosiaalityötä, alkaen niistä yksilöllistä, harkinnanvaraisista täydentävistä päätöksistä.
Juuri eräs sosiaalityöntekijä, jonka kanssa keskustelin, sanoi olevansa
hyvin skeptinen toimeentulotuen siirtymisessä Kelaan: hän katsoi sen
vähentävän sosiaalityöntekijöiden yksilöllistä harkinnanmahdollisuutta, ja tämä joustamattomuus on asiakkaan tappioksi. Kela on kuntien sosiaalitoimia joustamattomampi laitos, eikä ota siinä
määrin huomioon esimerkiksi paikallisia asunnonhintoja kuin
sosiaalitoimi.
Vaikka tämä täydentävän päätöksenteon mahdollisuus jääkin uudistuksessa sosiaalitoimelle, ei ole sanottua, että Kela-siirros ainakaan ripeyttäisi käsittelyaikoja, onhan Kelan etuuskäsittelijöillä jo nyt käsiteltävinään elatusrahat, asumistuet, vammaistuet ja ties mitä. Ja kun ei ole päätöstä perusosasta, ei sitä voi täydentääkään, kun ei ole, mitä täydentää.
Kerätään nyt kuitenkin vähän kokemuksia, jotta tiedetään, onko perusosan Kela-siirto askel perustuloon vai virsta väärään.
Toisaalta nyt ovat kaikki tt.tuen saajat samalla viivalla valtiotasolla. Vaikkei nytkään pitäisi olla epätasa-arvoa kuntien/työntekijöiden välillä, niin sitä on. Eri kunnissa myönnetään erilailla esimerkiksi sitä harkinnanvaraista, täydentävää tt.tukea. Ja mikä hämmästyttävintä, mutta inhimillistä - päätöksentekijöihin vaikuttaa asiakkaan pärstäkerroin sekä puhelahjat. Jopa saman kunnan sisällä voi joku saada täysin järjenvastaisesti harkinnanvaraista pokkana valehdellen ja joku toinen ei taas sitten millään edes perusosaa joka lain mukaan kuuluu. Se kyykytys mitä jotkut yksittäiset (onneksi vain yksittäiset) työntekijät harrastavat, (niin kurjaa kun se totuus on nielläkin, etteivät kaikki sosiaalityöntekijät oikeasti ole oikealla asialla)Ja tietenkin sosiaalitoimistossa käynti leimaa ihmistä aivan eri tavalla. Nyt myös ehkä päästäisi käsiksi siihen, ettei asiakkaan ole aivan pakko laukata monella eri luukulla - mikä esimerkiksi työssäkäyvälle yksinhuoltajalle voi olla todella työlästä että töiden ja lasten lisäksi ramppaa niin sossussa kuin kelassakin aika voimia vievää - eikös näiden tahojen pitäisi auttaa jaksamisessa, eikä vain viedä niitäkin energioita, mitä sattuu ihmisellä (oli sitten sairas, työtön, tai pienituloinen työssäkäyvä) olemaan. Ei ei tämä tt.tuen kelaan siirto ole lopullinen ratkaisu ongelmiin, mutta kyllä se ison osan asiakkaista eloa pitäisi ainakin teoriassa helpotta. Sitä harkinnanvaraista kun ei esimerkiksi minun asuinkunnassani saa "kirveelläkään". Ja sitähän siis edelleen voi hakea oman kunnan sos.toimistosta (mikä on sinänsä älytöntä, miksei asumistukea kertaheitolla uudisteta vastaamaan eri kuntien tasoa.. pienempi vaiva olisi se.)
VastaaPoistaAsumistuen ongelmana on se, että se käytännössä valuu vuokranantajien taskuihin: kun on varaa maksaa, niin on myös varaa vaatia. Toki yhden pysähdyksen taktiikka on hyvä, vaikkakin niiden täydentävien päätösten pyytäminen ei tässä loppunutkaan.
VastaaPoistaSosiaalityön pitäisi olla ihan muuta kuin rahanjakoa. Huomattavan osan peruspäätöksistä tekevät jo muut. Olisi kiva tietää näistä pärstäkerroinmenettelyistä. Uskon, etä niitä on, mutta miten paljon ja minkäkokoisissa yksiköissä. En kuitenkaan usko, että ne ovat vallitseva toimintatapa isoissa kaupungeissa.
VastaaPoistaPelkään pahoin, että ihmiset tulevat pettyämään Kelan kanssa.
Asumistuesta olen täysin samaa mieltä Michaelin kanssa. Mitä korkeampi se on, sen enemmän pyydetään eli valitettavasti se myös voi nostaa vuokratasoa.
Sosiaalitoimissa toimeentulotukilaskelmia tekevät etuuskäsittelijät, sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät kuntakohtaisin eroin. Perusosasta laskelmat ovat etuuskäsittelijöiden tehtäviä. Näin ollen voi olla, että etuuskäsittelijät menettävät työnsä (eivätkä siirry Kelaan), mutta sosiaalityöntekijöiden työaika ei vapaudu uudelle työlle. Tästä olen huolissani.
VastaaPoistaMinäkin näen vaaran, että jos sosiaalitoimesta vähennetään tehtäviä, niin loogisesti myös vähennettäisiin työntekijöitä.
VastaaPoistaKunnastani lakkautettiin Kelan toimipiste. Samoin naapurikunnasta. Lähin Kela on yli 60 km:n päässä ja senkin sulkemista on esitetty. Olenko ainoa joka pitää tätä kehitystä ristiriitaisena? Toimipisteitä suljetaan, työpaikkoja vähennetään ja vain parin vuoden päästä Kelan pitäisi olla valmis hoitamaan tt-tukea. Mistä työvoima? Miten käy käsittelyaikojen? Joudunko minä köyhä kulkemaan kerran kuussa läpi läänien saadakseni tätä viimesijaista etuutta? Kamalasti puhetta, vähän järkeviä sanoja koko uudistus.
VastaaPoistaSosiaalitoimi on lakisääteinen, Kela ei (korjatkoot joku jos olen väärässä). Tässä on ristiriita, sillä Kelalla on kuitenkin monopoli moniin sosiaalietuuksiin. Tosin ei sosiaalitoimellakaan ole toimipisteitä varmaankaan jokaisessa kunnassa, vaan monin paikoin ne tuotetaan kuntayhtymässä, jolla sitten on vapaat kädet ratkaista toimipisteidensä lukumäärä ja sijainti.
VastaaPoistaEsimerkiksi omassa maakunnassani itäisellä Uusimaalla kaksi kuntaa ostaa sosiaalipalvelut Päijät-Hämeen kuntayhtymältä. En tiedä, onko Pukkilalla ja Myrskylällä toimipisteitä omissa kunnissaan, mutta muutama vuosi sitten, tehtyäni selvityksen siitä, miten nuorten työpajapalvelut (ja yleisemminkin sosiaalisen työllistämisten palvelut) tuotetaan Suomen kunnissa, näissä kunnissa sitä ei tuottanut kukaan eikä mikään taho.
Muutama yksittäinen nuori lähetettiin esimerkiksi Porvooseen, mutta kuntayhtymän varaan ei tässä voinut laskea. Kun soitin Päijät-Hämeen kuntayhtymän työpajaan, joka on Sysmässä, ja kysyin, käykö siellä nuoria Myrskylästä ja Pukkilasta, mies puhelimessa nauroi: "poika hyvä, katso karttaa". Sysmä on melkein Keski-Suomessa, eikä Itä-Uusimaasta ole mitään yhteyttä Sysmään, tuskin edes Lahden kautta, enkä laskisi sen varaan, että jokaisella 16-vuotiaalla työpajanuorella olisi omaa mopoa tai kevytmoottoripyörää, jolla he tuon matkan päivittäin surauttelisivat.
Tämä esimerkkini tahtoo siis sanoa sitä, että sosiaalipalveluiden saatavuus ei välttämättä ole sen parempi kuin Kelankaan (joka sekin on sosiaalipalvelu).
Kun sosiaalityöntekijä saa käyttää harkintamahdollisuuttaan piittaamatta laista, näin käy osalle: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/
VastaaPoistaSosiaalityöntekijä on ottanut tehtäväkseen "tutkia tarpeettomia lisäselvityksiä pyytämällä" kannattaako yhtseiskunnan elättää toimeentulotukeen oikeutettua ihmistä vai ei.