Julkisten palveluiden työntekijöillä ei ole kenkiä

McDonaldsissa työntekijät eivät saa syödä omasta kuormasta. No, on niitä McDuuneja muuallakin.
Minulla on työkokemusta kolmesta HUS:iin kuuluvasta paikasta, joten uskallan väittää, että näitä on muunmuassa julkisessa terveydenhuollossa.

Vaikka voittopuolisesti HUS:illa on töissä hienoja ihmisiä, jotain vikaa on Englanninmaassa, alassa, johtamisessa tai työkulttuurissa kun siellä pilataan työntekijöiden työkyky ja lopulta terveys savustamalla, suosikkijärjestelmillä, kyttäämällä ja keräämällä syntilistoja, pahimpien foucaultlaisten perinteiden mukaisesti. Ja sitten kun pitäisi päästä työterveyslääkärille tutkituttamaan oma työkyky, seuraavia aikoja on tarjolla vasta kahden kuukauden päästä. Aikaisintaan.

Mitä sitten asiasta sanoo työterveyslaki?

4 §

Työterveyshuollon järjestäminen

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.

Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää, siten kuin tässä laissa säädetään.

No, miten tämä palvelu tulee järjestää?

  

7 § (22.12.2009/1271)

Palvelujen tuottaminen

Työnantaja voi järjestää tässä laissa tarkoitetut työterveyshuollon palvelut:

1) hankkimalla tarvitsemansa palvelut kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitetulta terveyskeskukselta;

2) järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa; tai

3) hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä.

Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu työterveyshuollon palvelujen tuottaja voi hankkia työterveyshuoltoon kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, kliinisfysiologiset tutkimukset sekä kliiniset neurofysiologiset tutkimukset myös sairaanhoitopiirin toimintayksiköltä tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä

Selväksi on käynyt, että työnantaja hankkii palvelut kansanterveyslaissa tarkoiteltulta terveyskeskukselta, mutta työntekijä maksaa laskun. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä: töistä aiheutuneiden sairauksien hoidon työntekijä joutuu maksamaan siis itse. Sama palvelujen ulkoistaminen koskee myös lääkäreitä itseään, mukaanlukien terveyskeskuslääkärit, joiden työterveyshuolto on ulkoistettu asiakkaan oman valinnan (eli maksukyvyn) mukaan julkiselle avoterveydenhuollolle tai yksityisille palveluntuottajille.

Tosin, ollakseni HUS:ia kohtaan reilu, tämä tapa on yleistymässä myös kunnissa, joissa työterveyshuolto ulkoistetaan myös asiakkaan oman valinnan (eli maksukyvyn) mukaan julkiselle avoterveydenhuollolle tai yksityisille palveluntuottajille. Erityisen kätevää tämä on niissä (kehys)kunnissa, joissa henkilöstö käy vain töissä, jolloin palvelun tuottaa henkilöstön asuinkunta, jolloin palvelu ulkoistetaan toisen kunnan maksettavaksi.

Työterveyshuolto kannattaisi laittaa Kelan maksettavaksi, niin päästäisiin kuntien vapaamatkustamisesta, ja saataisiin kaikki työntekijät lakisääteisessä työterveyshuollossa samalle viivalle. HUS:in tapauksessa ulkoistaminen on erityisen absurdia, jos kuntayhtymä ulkoistaa palvelunsa peruskunnille, jolloin maksajana on joka tapauksessa ja viime kädessä - kunta.