Kun
soinilaisten mielestä EU on ongelmageneraattori, haluaisin uskoa, että
se olisi ongelmanratkaisukone. Ei se sitä kuitenkaan ole: vapaan
liikkuvuuden ideaali on kääntynyt irvikuvakseen. Tästä
osoituksena on se, että lukuisista uusista - eivät ne enää niin uusia
ole, Romania ja Bulgaria ovat olleet jäseniä jo 7 vuotta - EU-maista
tulevien romanikerjäläisten tilannetta ei olla saatu kuntoon
painostamalla näitä uusia jäsenmaita. Miksei?
Ilmeisestikään romanikerjäläiset eivät ole kiinnostavia eurooppalaisia. Heillä ei ole ostovoimaa, ovathan he kerjäläisiä, ja sitoutuminen demokraattiseen kansalaisuuteenkin on niin ja näin, ovathan monet heistä vailla vakinaista osoitetta ja lukutaidottomia. Romanikerjäläisten auttaminen ei ole mediaseksikästä, saavathan romanit kärsiä vanhasta rosvon maineestaan. Aggressiivisiakin kuulemma voivat olla, vaikkakin minuun on käynyt käsiksi ainoastaan lääkityksensä unohtaneita löylynlyömiä ja laiminlyötyjä Suomen kansalaisia.
Romanikerjäläiset osoittavat myös, että EU ei ole ongelma: käydessäni kymmeniä kertoja Oslossa vuosien 2007 ja 2014 välillä, kyllä täkäläiseen katukuvaan istuvat pahveilla kököttävät romanikerjäläiset siinä missä meilläkin, vaikkei maa ole unionin jäsen. Kyseinen ihmisoikeusongelma on siis EU:sta johtumaton, mutta on EU:n vika, ettei sitä olla saatu ratkaistua.
Kuka EU-parlamentissa lupaisi ottaa romanikerjäläisten asian sydämelleen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti