perjantai 27. helmikuuta 2015

Sosiaaliturvan myytit

Norjalainen sosiaalilääketieteen professori Steinar Krokstad purkaa kolumnissaan yksi kerrallaan sosiaaliavustuksiin liitettyjä virheellisiä uskomuksia. Niitä uskomuksia halutaan siihen liittää, koska kyse on kustannuksista, ja kustannukset ovat pahasta. Kuitenkaan eivät etuudet ole ongelma, myytit ovat, toteaa Krokstad. Tarkastelen myyttejä seuraavaksi yksi kerrallaan (käännös norjasta suomeen omani):

1. Että NAV (Kela) päättäisi, ketkä ovat töissä ja ketkä saavat avustuksia. Esimerkiksi ansiosidonnaisen suuruus vaihtelee suuresti yksilön tulojen perusteella, ja Kelalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Kela ei myöskään voi työmarkkinoille mitään.

2. Että etuuksiensaajia olisi poikkeuksellisen paljon. Norjassa heitä on suhdanteesta riippuen 10-12%. Suomessa lienee toki jonkin verran enemmän, Norjahan on hiihdon lisäksi maailmanmestari työllisyydessä, tai ainakin suunnilleen.

3. Että sairauspoissaolojen määrä olisi kasvanut (esimerkiksi sen myötä, kun maksimissaan 3 päivän sairauspoissaoloja ei tarvitse ilmoittaa useimmille työnantajille). Mikään ei osoita, että lyhyiden sairauspoissaolojen määrä olisi kasvanut, eikä sairauspoissaolojen yleensäkään; Norjassa sairauspäivien osuus työpäivistä oli vuonna 2005 6,9%, vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 6,3%.  Korkeammat poissaolomäärät jollakin työpaikalla johtuvat siitä, että riskiryhmät ovat ko. työpaikoilla yliedustettuina tai sitten siitä, että kyseisellä työpaikalla on esimerkiksi paikallisia (työ)ilmapiiriongelmia.

4. Että kohta melkein kaikki nuoret aikuiset eläisivät toimeentulotuella, senkin työnvieroksujat. Norjassa toimeentulotukea (uføretrygd) sai vuonna 2005 1,5%, 9 vuotta myöhemmin 1,8%. Osuus on siis kyllä lisääntynyt, ei kuitenkaan siinä määrin että voitaisiin puhua nuorista työnvieroksujista massailmiönä. Lisäksi tilasto osoittaa, että toimeentulotuen saajista ikäryhmä 18-29 muodostaa 3,4% kun taas eläkettä odottavien ikäryhmä 60-67 muodostaa heistä 40%.

5. Että työ olisi terveellistä ja sellaisena suositeltavaa ja moraalinen imperatiivi: sano tämä kaikille heille, joille työ ei ole terveellistä, tai heille, joita kiusataan töissä.

6. Että sairausloma altistaisi syrjäytymiseen työelämästä. Sairausloma kertoo sairaudesta, ei syrjäytymisestä.

7. Että toimeentulotukikustannukset kaataisivat kansantalouden. Jos jokin etuus sen kaataa, niin väestön vanhenemisesta johtuva eläkepommi.

8. Että toimeentulotukea saa (liian) helposti. Jokainen, joka joskus on hakenut sitä, tietää, miten paljon dokumentteja ensimmäiseen toimeentulotukihakemukseen pitää hankkia, puhumattakaan siitä, että kaikki, etenkään maahanmuuttajat, eivät suoriudu prosessista, koska jo sanan "toimeentulotukihakemus" ymmärtäminen on niin hankalaa, väittävät jotkut mitä hyvänsä.

9. Että toimeentulotuen saajien määrä olisi kasvanut. Määrällisesti kyllä lievästi, mutta suhteutettuna työvoiman ulkopuolella olevan väestön määrään se on pienentynyt.

10. Että "avokätiset" etuudet johtaisivat siihen, että etuudensaajia olisi köyhiä maita enemmän, ja ne jopa kenties olisivat jokin vetovoimatekijä muuttaa maahan. Se, että Pohjoismaissa useampi nauttii hyvinvointivaltion etuuksista kuin köyhemmissä maissa, on osoitus siitä, että meillä työelämä tuottaa sairaita ihmisiä. Suomeksi sanottuna: vaikka köyhemmissä maissa usein työskennellään meitä enemmän ja huonommalla palkalla, meillä työelämä tuottaa pahoinvointia ja pitkällinen pahoinvointi tuottaa raakkeja. Työelämä on siinä mielessä armoton, että se hyväksyy vain priimatyöntekijät, jotka se rikkoo, ja osatyökykyisten osaamista se ei osaa hyödyntää.

Nämä myytit valitettavasti elävät omaa elämäänsä, ja ne ohjaavat myös poliittisia päätöksiä. Tietenkin juttu pitää soveltaa Suomeen: meillä on Norjaa matalampi työllisyys ja ei ihan niin korkea elintaso, mutta artikkeli näyttää kuitenkin tendenssejä, jotka soveltuvat ainakin pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin.

Norjankielisen artikkelin voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

torstai 26. helmikuuta 2015

Radio voi agitoida radikalismiin

Siitä se radion nimikin varmaan tulee, radikalismista. Jotkut ovat nillittäneet siitä, että Yleisradiossa aletaan lukea Koraania ääneen, ties mihin Isikseen tai raiskaukseen se yllyttää.

Eikö Yleisradion tehtävä sitten ole kansanvalistuksellinen, ja siihen kansanvalistukseen kuulu myös kulttuureista kertominen? Uskonto on yksi kulttuurinen ilmenemismuoto, ei päinvastoin.

Siitäkin voisi keskustella paljon, mihin kaikkeen kristinuskonkin nimissä syyllistytään, ja tästä kaikesta syyttää radion ja television kristillisiä hartausohjelmia. Varmaan ei pidä Matteuspassiotakaan soittaa, toisintaahan se kärsimyshistoriaa. Entä sitten taide-elokuvat, jotka näyttävät jonkun uskonnon menoja? Pitäisikö nekin sensuroida?

Jos väittää, että islam edustaa pimeyttä ja kristinusko on rakkauden uskonto, silloin pitää tehdä seuraava testi: ulottuuko rakkaus myös väärä- eli islaminuskoisiin? Jos ei osaa tähän vastata, ei kannata aloittaa keskustelua, jossa ei osaa vastata siinä herääviin kysymyksiin, eli matsia, jossa tulee ottamaan lukua.

Minä en kuulu kirkkoon, mutta siltikin maksan hartausohjelmien tuottamisesta, enkä ole tästä nillittämässä. Pitäisi varmaan tasapuolisuuden nimissä.

Ei sitä radiota ole pakko kuunnella. On kuitenkin enemmän kuin ok, että radio on tasapuolinen. Sellainen radio, joka soittaa vain omaa uskontoa, ei ole. On vähemmän kuin ok, että radiossa saisi esittää vain yhtä uskontoa tai uskomusta. Radiossa on kanavanvalitsin, ja siinä on myös volyymi- ja off-nappulat. Ja jos ei mikään auta, johdon voi nypätä pois seinästä.

Musiikillinen (uhri)lahjani Jocken hyväksi

Lauantaina 28.2. myydään Fredrikan Lähteellä (Lähteessä?) klo 14-17 Jocke Lybeckin eduskuntavaalikampanjan hyväksi taide- ja muita esineitä. Kaikilla on tarinansa kerrottavana. Osoite on Runeberginkatu 16. Minäkin toimitin muutaman äänitteen sosialisoitavaksi.

Günter Wandin johtama Mozart-levy sisältää hänen kolme viimeisintä (ja suurinta) sinfoniaansa, jotka muodostavat vanhan musiikin guru Nikolaus Harnoncourtin mukaan triptyykin. Opin kuuntelemaan sinfoniamusiikkia Mozartin ansiosta, ja tämän ansiokkaammin tätä musiikkia ei voi esittää.

Beethovenin myöhäisiä jousikvartettoja moni pitää yhtenä länsimaisen ihmisen huippusaavutuksista Platonin dialogien ja suhteellisuusteorian ohella. Opin kuuntelemaan kamarimusiikkia näiden Talich-kvartetin levytysten ansiosta; minä ja kaksi opiskelukaveriani Arto (nykyisin Kokoomus) ja Sampo (Vasemmistoliitto) hiljenimme yhdessä suuren mysteerin äärelle.

EU:nkin tunnushymnin sisältävä Beethovenin yhdeksäs sinfonia on länsimaisen taidemusiikin luultavasti vaikutusvaltaisin teos, suurin referenssi. George Szellin johtamat clevelandiläiset taritsevat teoksesta ihanne-esityksen, joka on klassinen ja joutuisa, aikuisten vahvaa ja toiminnallista musiikkia, jossa luodaan kokonainen maailma.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Lahjahevosen suuhun ei katsota - paljon porua Pisarasta

En ole helsinkiläinen kunnallispoliitikko, joten minulla on varaa kuulua mielipidevähemmistöön. Pisara-radan hautautuminen on herättänyt raivoa monissa helsinkiläisissä kunnallispoliitikoissa, koska he ovat katsoneet sen hallitusohjelman pettämiseksi. Lisäksi heidän mielestään on epäoikeudenmukaista, että kun Helsinki "aina" rahoittaa maakuntia (tosin huomauttaisin, että Helsinki kuuluu Uusimaahan, joka sekin on maakunta, ja uusmaalaiset osin pyörittävät helsinkiläisten palveluita sukkuloimalla tänne töihin saamatta kuitenkaan vaikuttaa työskentelypaikkakuntansa suunnitteluun), niin eikö sitten olisi oikein, jos helsinkiläinenkin kerran saisi harjoittaa siltarumpupolitiikkaa?

Olen alusta alkaen suhtautunut hankkeeseen suurella epäilyksellä. En ole ymmärtänyt, mitä Pisaralla tehdään, samaa reittiä kun jo nyt kulkee seiskan ratikka ja jokseenkin samalle reitille on suunniteltu vielä lisäksi metroa. Onko meillä varaa tuplainfrastruktuuriin, tai vieläpä triplaan?

Toinen hankkeeseen liittyvä varaus on liittynyt viheralueisiin. Prioriteettini ovat aina ja jokaisessa paikassa viheralueet, enkä hyväksy sitä, että Pisara-radan sisääntuloaukot tuhoavat osan Alppipuistosta ja epämääräisen osan Eläintarhasta (miten suuren osan, sitä eivät havainnekuvat kerro. Sitä paitsi havainnekuvissa saadaan kakkakin kullattua).

Muistan vuonna 2011 kun Helsingin kaupunginhallituksessa päätettiin Pisaran linjausvaihtoehdoista, silloin päätettiin, että kyseisten viheralueiden arvo olisi ollut sen aikaista valuuttaa noin 70 miljoonaa. Sen verran kalliimmaksi arvioitiin vaihtoehto, jossa suuaukot olisivat sijoittuneet vanhan rantaradan tunneliin (sen, joka sujahtaa maan alle Teollisuuskadun kohdalla) ja Nordenskiöldinkadun pohjoispuolelle. Viheralueilla ei kuitenkaan ole hintaa. Se ei tarkoita sitä, että ne olisivat arvottomia. Kaikkea muuta. Aivan samoin kuin perheenjäsenet ja ystävät eivät ole myytävinä, eivät ole myöskään viheralueet.

Pisaraan liittyvä keskustelu muistuttaa kovasti taannoista keskustelua Musiikkitalosta, jossa valtio osoitti sille ainoan mahdollisen rakentamispaikan, tyyliin ota tai jätä. Eikä helsinkiläisillä ollut varaa olla jättämättä tarjousta käyttämättä, vaikka vapaita tontteja olisi löytynyt esimerkiksi Mäntymäen kentältä (kuten Kaarin Taipale oli Hesarissa ehdottanut). Ja toki, nyt kun Musiikkitalo on saatu ja käyty kokeilemassa, niin on se ihan hyvä. Ehkä Pisaraakin voisi oppia rakastamaan, jos kerran pommiakin voi? Kysykää tohtori Outolemmeltä.

Ainakin Helsingin kaupungin päättäjät ovat saaneet valtakunnanpäättäjät rakastumaan Pisaraan. Kun hanke on myyty Valtioneuvostolle yleisen hyvän valtakunnallisena hankkeena, onko nyt niin oikeutta loukkaantua jos joku on sattunut lukemaan Liikenneviraston selvityksen, jonka mukaan hanke ehkä saattoi olla vielä yhteiskuntataloudelle kannattava istuvan hallituskauden alla, mutta ei enää. Rakkauteen tuli ryppy. Niin rakkauksille voi käydä.

On pöhköä leimata hankkeeseen skeptisesti suhtautuvat joukkoliikenteen vihaajiksi vain siksi, että pitää tämän nimenomaisen hankkeen kustannus-hyötysuhdetta kyseenalaisena, ja rakastaa hanketta vain siksi kun Valtioneuvosto päätti osallistua sen rahoitukseen. Samalla rahalla saisi aika paljon ratikkakiskoja, esimerkiksi pikaratikkaa itään tai jatkettua M-junarataa Nurmijärvelle tai sitten sitä metroa. Nämä olisivat uusia hankkeita, uusia raideyhteyksiä, jotka oikeasti vähentäisivät työmatka-autoilua Helsinkiin. Pisara ei Vironniemelle suuntautuvaa autoilua vähentäisi.

Pisaran on sanottu helpottavan junaliikenteen takkuilua, joka tuli yllätyksenä helsinkiläisille kahtena peräkkäisenä pakkastalvena 2009-2010 ja 2010-2011, Suomessa kun talven tulo on aina yllätys, leveysasteiden 60 ja 70 välissä. Junaliikenteen takkuiluun ei kuitenkaan ole syynä liian vähäinen raiteiden määrä, vaan vaihdejärjestelmän toimimattomuus (jos ette minua usko, uskokaa liikenneinsinööri Antero Alkua) ja surkea liikenteenohjaus Pasilan ja päärautatieaseman välissä, sekä liian lyhyet junat. Pisara ei myöskään auta siihen mitään, jos esimerkiksi Kontiolahden ja Ylivieskan, Oulun ja Rovaniemen tai edes Helsingin ja Turun välillä yksi juna seisoo siksi, että sen pitää odottaa vastaantulevaa junaa, tai jos raiteet ovat rikki roudan takia. Pisara ei myöskään auta siihen, jos Riihimäen juna seisoo Pasilan asemalla siksi että se odottaa myöhästynyttä Tampereelta tulevaa junaa.

Tykkään minäkin raideliikenteestä, mutta siitä on tullut uskonto. Toki kaikissa oikeissa kaupungeissa on kunnollinen metrolinjasto, toisin kuin meidän hukkaputkemme, mutta ymmärrän niiden espoolaisten liukkaan pinnan argumenttia, jonka mukaan länsimetro saattaa tosiasiallisesti lisätä autoilua, koska länsimetro pidentää monien matka-aikaa, jos siihen käytetyt investoinnit otetaan pois esimerkiksi bussilinjoista.

Jäitä hattuun, toverit. Koetetaan vähentää sitä autoliikennettä ihan oikeasti. Pisara-rata ei ole siihen ratkaisu. Paras tapa vähentää autoliikennettä on lisätä joukkoliikenteen kilpailukykyä, mikä ei tapahdu hidastamalla liikennettä kaupunkibulevardeilla tai satsaamalla kaikkia munia yhteen koriin. Jopa paljon parjattu Keskustatunnelikin vähentäisi Vironniemen autoliikennettä enemmän. Diagnoosi on kyllä oikea, mutta lääke väärä.

Kokoomuskin sai tehtyä hallituskauden loppupuolella yhden asian oikein: olla heittämättä yhteisiä verovaroja hankkeeseen, joka ei ainakaan enää ole kannattava. Se on sitten ihan toinen juttu, millaisia hankkeita Sipilän vetämä hallitus tulkitsee kannattaviksi...

Antero Alkun selvityksen Pisarasta voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Journalistinen valinta

Ei ole arvovapaata tutkimusta, journalismia tai politiikkaa. Eivät ainoastaan mielipiteet ihmistä paljasta, vaan se, mikä asia on päätetty nostaa tutkimuksen, kirjoittamisen tai kannanoton arvoiseksi.

Vaikka kannattaisi joukkoliikenteen matkaosuuden kasvattamista ja kuitenkin päättäisi tehdä kannanoton parkkimaksujen poistamisesta, tämä herättää epäilyn, että todellinen priorisaatio onkin yksityisautoilun helpottamisessa. Samaten, vaikka olisi sanonut kannattaneensa verovaroilla maksettua julkista, universaalia terveydenhuoltoa ja sitten esittäisi kannan, jonka mukaan julkisten ja yksityisten palvelun tarjoajat olisi asetettava tasa-arvoiseen asemaan, tällöin voi näyttää siltä, että aikaisempi julkisen puolustaminen olisikin ollut vain retorinen temppu, jolla hämätään kannattajia antamaan äänensä yksityistävälle politiikalle.

Jos journalisti kirjoittaa tositeeveetähden tisseistä eikä esimerkiksi kansanmurhasta, tämä on journalistinen valinta: mikä hänen mielestään on maailmassa tärkeää. Jos joku valitsee erityisen noston arvoiseksi, korjaamista kaipaavaksi vääryydeksi rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien palauttamisen, valinta on tämäkin, minkä vääryyden valitsee nostaa esille. Miksei sitten ole kieltämässä turismia, turistit kun syyllistyvät rikollisuuteen paljon maahanmuuttajia enemmän? Samoin tekevät perussuomalaiset kansanedustajat.

Miksei sitten askarruta esiin nostamisen arvoisesti esimerkiksi se, miksi maahanmuuttajien on niin vaikea saada töitä. Tai kenenkään. Puhumattakaan esimerkiksi siitä, miksi julkisia, kaikille kuuluvia palveluita koko ajan vähennetään niin että tasa-arvo vaarantuu. Ei.

Nämä ovat liian vaikeita ja pelottaviakin kysymyksiä. Niiden pohtiminen saattaisi pakottaa itsetutkiskeluun: miksi sitten on mahdollisesti tullut äänestettyä sellaisia tahoja, jotka keventävät verotusta niin että niitä palveluita ei ole varaa rahoittaa. Tai miksei olla äänestetty ketään, mikä on sama asia kuin äänestää rontteja.

Työttömät, nykyajan hullut

Nykyisiä hulluja sanottiin ennen kylähulluiksi. Heitä siedettiin nurkissa, koska joillakin oli selvästi näkemisen taito. Kaikilla ei ollut. Jotkut heistä olivat vähän eksentrisiä, kuten kapellimestari Otto Klemperer, joka karkaili Los Angelesin kaduille yöpaidassa, poltti itseään toistuvasti piipulla sänkyyn ja huomautteli nuorille naisille. Tämä katsottiin läpi sormien jos he tuottivat jotakin, ja vaikkeivät tuottaneetkaan, heitä silti siedettiin.

Nykyään työttömiä sanotaan sairaiksi. Heitä ei siedetä nurkissa, koska joillakin selvästi on ollut taito nähdä selvästi monissa töissä sisäänrakennettuja, mädännäisyyden mekanismeja, eivätkä he myöskään tuota mitään (sitä ei lasketa, jos joku hoitaisikin vaikka kaverinsa koiraa tai lapsia tai ajaisi naapurinsa nurmikon).

Ennen vain vaaralliset hullut saattoi laittaa pakkohoitoon. Nyt sinne joutavat työttömät.

Linkattuani eilen vähän varomattomankin innoissani Hesarin uutislinkin, jonka mukaan nyt on todistettavasti laskettu, että syrjäytyneestä nuoresta voi koitua jopa 170 000 terveydenhoitolasku vuodessa, minut palautti Facebook-kaveri maan pinnalle toteamalla, että tässähän onkin oiva veruke laittaa työttömät pakkotyöhön, jotteivät syrjäytyisi vieläkin pahemmin.

Ei pitäisi antaa tällaista vinkkiä viranomaisille. Toivottavasti pääsevät pakkotyöllistettävät edes työterveydenhoidon piiriin, sellaisen, joka toimii. Sellaistakin kuulemma jossain vielä on.

Hesarin jutun voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Mielipiteeni Helsingin yleiskaavasta

Laitoin allaolevan mielipiteeni Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon. Minulla ei ole mitään sidoksia, jotka estäisivät minua olemasta sitä mieltä, jota rauhassa olen.

Nyt valmisteilla oleva Helsingin yleiskaava perustuu suurimman mahdollisen väestönkasvun skenaarioon. Tämä on strateginen valinta, ja todistaa sen, että Helsinki aikoo kuoria kermat päältä, luullen voivansa valita parhaat mahdolliset veronmaksajat. Näille "hyville veronmaksajille" Helsinki sitten aikoo tiivistää kaupunkinsa viheralueille kaupungin hengiltä, vaikka tämä toimenpide yritetäänkin tavallisesti perustella moraalisesti hyväksyttävämmäksi sanomalla, että määrällisen tarjonnan lisääminen automaattisesti saisi pilviin nousseiden asuntojen hintakehityksen kuriin.

Tällä moraalisesti ylevöitetyllä tavalla, Yleiskaava tuhoaa kaupungin virkistysmetsistä huomattavan osan kaventamalla monen niistä niin kapeiksi, että ne eivät enää toimi eliölajien levittäytymiskanavina eivätkä myöskään sovellu virkistykseen. Erityisen pahasti on käymässä Keskuspuistolle, joka aiotaan reunustaa suunnitelmassa "kaupunkibulevardiksi" muunnettavalla Hämeenlinnantien varteen pystytettävällä korttelirivillä, jonka takapihaksi Keskuspuisto muuttuu. Samaten esimerkiksi Munkkivuoressa asukkailta viedään virkistysalueet, reunustamalla koko kaupunginosa uusilla kortteleilla. Vartiosaaren ainutlaatuisuus menetetään kaavoittamalla se täyteen asuntoja, ja rantaratikka uhkaa Vuosaaren ja muun itäisen Helsingin virkistysalueita.

Pisara-radan suuaukot tuhoavat kaksi virkistysaluetta: Eläintarhan ja Alppipuiston, ja tämänkin tuhoamisen tarpeellisuus on kyseenalainen, kiertäähän samaa reittiä raitiovaunu numero 7; lisäksi jokseenkin samalle reitille on suunniteltu metroa, ja tämäkin operaatio pitää vielä saada muiden maksettavaksi. Yleiskaavassa ollaan myös tiivistämässä kaupungin sisääntuloväylien varret niin sanotuiksi kaupunkibulevardeiksi, mikä lisää liikenteen ruuhkautumista ja altistaa uudet asukkaat saasteille ja liikenteen metelille.

Kokemukseni mukaan Maankäyttö- ja rakennuslain osallisuuspykälä jää kuolleeksi kirjaimeksi. Vielä Helsingissä asuvieni ystävieni ja tuttavieni kokemukset kertovat samaa: yleiskaavatilaisuudet ovat hymistelyteatteria, jossa hehkutetaan uutta, uljasta metropolia, ja käytännössä kommentoida voi vain jo puolivalmista suunnitelmaa, jolloin asukkaiden vaikutusyritykset on helppo ampua alas takakäteisenä nimbyilynä.

Helsingin suunnittelussa pitää ottaa lähtökohdaksi asukkaiden viihtyvyys, ja lopettaa Helsingin tuhoaminen mammuttitautisten metropoliskenaarioiden takia. Kaikki kaupunkimetsien ja muiden virkistysalueiden tuhoaminen pitää lopettaa, ja rakentaminen suunnata entisille tai tuleville entisille varasto- ja teollisuusalueille tai muualle siirtyvien toimintojen paikalle, kuten Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Keski-Pasilaan, Roihupellolle ja Malmin lentokentälle. EI ENÄÄ PALAAKAAN KESKUSPUISTOSTA JA MUISTA KAUPUNKIMETSISTÄ JA -PUISTOISTA!

Michael Perukangas
kaupunkitutkija, VTM, työ- ja asiointihelsinkiläinen, Porvoo


sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Stadin parhaat bileet 28.2.


Ilmoituksen fontti on sen verran pienellä ja sen mainostama asia sen verran tärkeä, että toistettakoon se vielä tässä: maailman parhaan Outi Alanko-Kahiluodon vaalibileet Koko-teatterissa (Hämeentie 3) lauantaina 28.2. alkaen kello 18. Luvassa on erinomaista seuraa ja lukuisia esiintyjiä!

perjantai 20. helmikuuta 2015

Mikä on turhaa hallintoa?

Vasemmistoliitto ehdottaa turhan hallinnon purkamista. En olettanutkaan, että he mieltäisivät esimerkiksi opettajat ja sairaanhoitajat turhaksi hallinnoksi tai edes olisivat samalla tavalla epäselviä kuin Juha Sipilä, mutta kyllä tämä aloite yhdistyy samaan populistiseen kosiskelukuoroon, jossa melkein kaikki puolueet oikealta näköjään vasemmalle ovat vähentämässä "byrokratiaa", koska "näyttäisi" nyt vaan siltä, että "kansa" on "päättänyt", että byrokratia on pahasta.

Tarkastellaan lähemmin Vasemmistoliiton ehdotusta. Siinä sanotaan tarkemmin, että Suomessa tulisi siirtyä kolmiportaiseen hallintoon, jonka portaina toimisivat kunta, aluehallinto ja valtio. Kuten Kansan Uutisten jutussa todettiin, ehdotus ei tosiaankaan ole mitenkään uusi. Sitä ei ole myöskään toteutus, sillä Suomessa on jo edelläkuvatun kaltainen kolmiportainen hallinto.

Jotta ei tulisi oltua aivan pahansuopa Vasemmistoliittoa kohtaan, luetaan vielä pidemmälle. Vassareiden ideassa tämä aluehallinto valittaisiin suorilla kansanvaaleilla, maakunnat, suuri osa kuntayhtymistä, TE- ja ELY-keskukset ja AVI:t lakkautettaisiin.

Ehdotuksen mukaan myös "Lähipalveluista on vasemmistoliiton mielestä päätettävä ihmistä lähellä kunnissa. Seutujen ja maakuntien luontaisesti yhteisistä palveluista kuten julkisesta liikenteestä, toisen asteen koulutuksesta tai jätehuollosta on päätettävä yhteisesti koko alueella".

Tämä varmaankin tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi HUS lakkautettaisiin, sillä nythän se voi tehdä sellaisia päätöksiä kuin esimerkiksi päättää lakkautella tosta noin vain vaikkapa Porvoon sairaalasta synnytykset. Olisi kiinnostavaa nähdä, miten erikoissairaanhoidon tosin jo nyt onnahteleva demokraattinen valvonta toteutuisi ilman kuntayhtymää. En myöskään oikein osaa nähdä, miten maakuntavaltuuston kaltaisessa elimessä kuuluisi esimerkiksi Porvoon saati Askolan tai Pornaisten etu sen paremmin kuin nytkään järjestettäessä esimerkiksi seudullista joukkoliikennettä. Ok, HSL sentään poistuisi välistä sotkemasta asioita (kuten lippujärjestelmiä ja vaihtoja).

On muodikasta vaatia kaikenkarvaisten keskusten lopettamista, sillä eiväthän esimerkiksi TE-keskuksen työllistämistulokset mitenkään lämmitä, ja Kainuun ELY:llä eivät mahdu kaivosryönät minnekään. Olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää, miten Talvivaaran kaltaisten katastrofien edes periaatteellinen valvonta tapahtuisi ilman ELY:ä. Työllistäminen tässä mallissa ulkoistettaisiin lopullisesti yksityisille rekrytointifirmoille, mikä tosin siunaisi jo nyt vallitsevan asiantilan.

On varmaankin tarpeellista esittää rakenneuudistusehdotuksia (tämä on ehdotukseni alkaneen vuoden uudissanaksi!), mutta vähän tarkempi harkinta olisi tarpeen, mikäli populistimilta ehtisi.

Kansan Uutisten jutun voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

torstai 19. helmikuuta 2015

Löydä sisäinen ristiriitaisuus persujen mamupoliittisesta ohjelmasta

Löydä sisäinen ristiriitaisuus Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta!

1) Tulonsiirtojen varassa elävien maahanmuuttajien määrä pitää erilaisilla toimenpiteillä saada laskemaan niin pieneksi, että heidät pystytään kohtuullisilla resursseilla kotouttamaan osaksi yhteiskuntaa
2) Lisäksi tällaiset maahanmuuttajat tulee hajasijoittaa eri puolille Suomea sinne, missä heidän asumisensa voidaan edullisimmin järjestää.

Jos mamuja kritisoidaan siitä, etteivät edes (yritä) työllistyä, olisi kiinnostavaa nähdä, miten se tapahtuisi hajasijoitettuna eri puolille Suomea sinne, missä ei ole työpaikkoja kenellekään. Saati maahanmuuttajille. Helppo on kritisoida, kun ei anneta edes mahdollisuuksia.

Entä sitten tämä:
"Kehitysyhteistyö ei perussuomalaisten näkemyksen mukaan kuulu valtiovallan ydintoimintoihin. Tämän vuoksi ei ole perusteltavissa se, että kehitysyhteistyömenot pysyvät entisellään tai jopa kasvavat samalla, kun julkisen vallan perustoimintoja karsitaan. Tavoitteena tulisi olla malli, jossa kehitysyhteistyövarat kerätään vapaaehtoisella verolla tai maksulla. "

Kuitenkin jatkossa todetaan:
"Väestöräjähdys ylläpitää ja pahentaa köyhyyttä, ja EU:n tulee puuttua siihen edistämällä taloudellista toimeliaisuutta, hyvää hallintoa sekä tyttöjen ja naisten asemaa Afrikassa. "

Sitä minä ihmettelen, että mitenköhän EU edistää mitään edellämainittuja, jos nykymuotoinen kehitysyhteistyö lakkautetaan? Miten on EU:n vaikutusvallassa edistää mitään, jota on - ehkä - kerätty lahjoituksilla, jos ylipäätään on kerätty?

Maahanmuuttopoliittiseen asiakirjaan kokonaisuudessaan voi tutustua klikkaamalla bloggaukseni otsikkoa. Kiitos Sakari Timoselle tarkkalukuisuudesta, hän nosti alussa mainitun ristiriitaisuuden ensimmäisenä esille.



 

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Norjassa mekin olemme mamuja

Facebook-ryhmässä "Norjassa rantautuneet suomalaiset" esitettiin seuraava keskustelunavaus:

"Ottaako teillä mamuina silmään tuo suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin? Mua se on alkanu häiritä. Järkyttävää. Siellon suomessa nyt kai 4% vai peräti 3% maahanmuuttajia kun esim Norjassa on 13%. Onko se se perisynti kansan vitsaus kateus joka tuon vihan saa aikaan?"

Tämä avaus sai hyvin kirjavaa vastakaikua. Onneksi kerrankin tuli myös sitä ns. maahanmuuttokriitikoiden peräänkuuluttamaa asiallista keskustelua, mutta valitettavan paljon myös tällaista, joka osoittaa, että läheskään kaikki eivät osaa lukea, kun eivät yrittäneetkään vastata kysymykseen, vaan sen sijaan tyytyivät toistamaan omaa propagandaansa:

"on vähän eri asia onko kyseessä raiskaajasomalimamu vai norjaan työn perässä muuttanu kantasuomalaismamu"

"muslimiroskasakki ja työtä tekevät ateistit/tapakristityt valkoihoset on vähän eri asia!"

"kyllä, pelkään tosi paljon pohjoismaiden uppoamista! kohta on terrori-iskut arkipäivää täällä ja minareettitornit nousee joka kaupunkiin"

"eurooppa siirtyy takaisin keskiajalle islamin leviämisen myötä."

"Helsingin yliopiston oikeuspoliittisen tutkimusryhmän 2014 valmistuneen raportin mukaan Aasiasta tulleet maahanmuuttajat työllistyvät, mutta afrikasta ja Lähi-Idästä tulleet eivät. Lisäksi jälkimäiset raiskaavat 17 kertaa niin paljon kuin kantaväestö ja ryöstelevät 7-kertaisesti."

"ootko miettiny että miksi sieltä afrikasta tulee enimmäikseen terveitä 20-30 vuotiaita miehiä tänne? miksi neekerinaisia näkee niin vähän? tai vanhuksia? eli nuoret sotilaskelpoiset miehet karkaa paskaa elintasoa maailman parhaan sosiaalituen piiriin lusmuilee"

"varmaan tykkäät imeä mustaa lekaa kovasti"

"ei jaksa olla tippaakaan asiallinen enää tässä kohti"

"Mielestäni on naivistista olla näkemättä sitä uhkaa, jonka islaminuskon leviäminen tänne aiheuttaa. Heillähän on Koraanin mukaan päämäränä valloittaa maailma ja käännyttää kaikki, jos ei hyvällä, niin sitten pahalla. Puhuttamakaan naisten alistamisesta. Pelkohan ihmiset saa reagoimaan. Tosin en ymmärrä väkivaltaista rasistista toimintaa, mutta on typerää ottaa pakolaisia aivan liikaa."

"Niin siitähän on siis se legenda, että muslimien päämaja pohjoisessa on täällä Norjassa ja ne saa ihan rauhassa häärätä..."

"Norjalaiset käy aivan samanlaista keskustelua aiheesta kuin suomalaiset. Jos seuraa hieman nettikommentointia niin huomaa sen hyvin. Ymmärrän täysin raivon koska monesti se mamu saa kaikki tuet. Esim. Kultapaikat hampaisiin, koska se on tapana heillä kotimaassa. Kun taas suomalainen joutuu anomaan ja silti jää ilman. Näitä juttuja on paljon ja se ärsyttää ihmisiä. Itse olen tietyistä syistä ollut hyvinkin lähellä seuraamassa ja kuulemassa miten mamu kertoo miten suomalainen elää väärin ja naureskelee kun mamuja hyysätään. En sanoisi olevani rasisti mutta onko se oikein että suomen vanhukset kituvat määrärahojen puuttuessa, mutta otetaan lisää esim. Somaleita elämään sosiaalitukien varassa. Suomessa somalit on suurin ongelma koska eivät liiku kuin omiensa kanssa, eivät osaa monesti lukea eikä kirjoittaa tullessaan. Eivätkä halua oppia. Eräs somali antoi haastattelun lehteen ja kertoi että heille opetetaan jo kotimaassa mihin tukiin ovat oikeutettuja ja he tuntevat nämä lait jo tullessaan Suomeen, paremmin kuin suomalaiset. Suomessa on ehkä vain muutama prosentti mamuja(on lyhenne maahanmuuttajasta) mutta kun ne ovat pääasiassa Helsingissä niin se tuntuu paljolta. Myös islamin leviäminen lieveilmiöineen kyllä pistää miettimään. He kun haluavat muuttaa kaiken. Viimeisimpänä poistaisivat juhannuksen heidän uskontoaan loukkaavana. Olen itse sitä mieltä että maassa maan tavalla."

Että sillä lailla asian vierestä mentiin. Suosittelen blogini lukijaa palaamaan alussa esitettyyn kysymykseen, josta virinneessä keskusteluketjussa nämäkin puheenvuorot esitettiin. Keskusteluketju onnistui paljastamaan enemmän suomalaisten rasismista kuin mitä kysyjä varmaan toivoikaan yrittäessään viritellä keskustelua aiheesta, ja saadessaan siitä vierestä.

Sitten yksi keskustelija yritteli puolustautua, että eikö ole oikeutta omiin mielipiteisiin ilman että heti leimataan rasistiksi. No, kyllä on. Onko toisten mielipiteiden kriitikitön levittely sitten mielipiteenilmaus? Mielipide on minun nähdäkseni omaan, kriittiseen ajatteluun perustuva käsitys, ja kriittinen ajattelu ei tarkoita pelkkien negatiivisten huhujen levittelyä vaan kriittistä suhtautumista niihin huhuihin.

Menee ehkä vähän asian vierestä, mutta pakolaisia olivat karjalaisetkin, ihan vähän aikaa sitten. Ja Norjassa me olemme mamuja.

Linkkasin tämän bloggaukseni otsikkoon yhden linkin, joka tähän keskusteluun ns. todistusaineistoksi linkattiin. Minä en oikein jaksaisi tuollaista.