Keskusjärjestöni hallitusohjelmatavoitteissa on paljon hyvää, mutta seassa siellä täällä sellaisia painotuksia, että kuulostaa kuin Elinkeinoelämän keskusliitto olisi päässyt hakkeroimaan. Ohessa muutamia huomioita ohjelmasta.
"Julkinen talous tasapainoon ja verotuskannustavaksi" kuulostaa otsikkotasolla kuin se olisi päässyt EK:n käsistä. Kun kohdan avaa, löytyy sieltä maininta kannustinloukkujen purkamisesta. Toivon, että se ei tarkoita vastikkeellista sosiaaliturvaa. Haittaverojen nostaminen kuulostaa muuten myös hyvältä, paitsi että ne ovat tasaveroja, ja muutenkin ohjelma aikoo pienentää palkkatulon progressiota.
Sitten: "Työssäkäyvän mahdollisuuksia järjestää alentuneen toimintakyvyn omaavan omaisen hoitoa parannetaan erityisellä omaishoitovähennyksellä verotuksessa. Vähennyksellä korvataan ostettua hoito- ja hoivatyötä, joka tehdään ikääntyneiden vanhempien, vaikeasti sairaiden lasten tai puolison hyväksi. " Ilmeisesti ei ole vaihtoehto tukea omaishoitoa siten, että tämän hoito- ja hoivatyön suorittaisi omainen itse?
Kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen taas on suoraan EK:n tai Juha Sipilän ohjelmasta. Tiedetään, että kuntatalous on rutisemassa yli 500 tehtävän takia. Kuitenkin pitäisi tietää, miten ja kuka ne hoitaa, jos tehtäviä otetaan pois kunnilta. Valtio? Yhdistykset? Henkilöt? Annetaan vain olla? Tarvitaan tarkempi analyysi, kohta kohdalta.
Harmaan talouden torjumisohjelmasta tykkäsin. Toivoisin vielä, että Akava kiinnittäisi huomiota veronkiertoon osana harmaata taloutta; tällaisella veronkierrolla tarkoitan pääomaveroa ja voittojen ulkoistamista veroparatiiseihin, mitä tapahtuu esimerkiksi yksityisissä hoiva-alojen yrityksissä.
Tästäkin tykkäsin: "Käynnistetään selvitys työaikalain toimivuudesta asiantuntijatyössä. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa keinoja, joiden avulla kaikki työ- tai virkasuhteessa tehtävä asiantuntijatyö tulee samanarvoiseen asemaan, siihen katsomatta, missä ja milloin työ fyysisesti tehdään". Tämä kirjaus ei vain ole riittävä. Kaikki akateemiset eivät työskentele asiantuntijatyössä, miten ikinä se määritelläänkin. Kääntääkö Akava selkänsä esimerkiksi akateemisille osastonsihteereille, joita tiedän olevan muitakin kuin minä?
Tämä on yksiselitteisesti hyvä: "Säädetään irtisanoutumismahdollisuus yli kuusi kuukautta kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin, jotta työntekijällä on parempi mahdollisuus rakentaa eheää työuraa ja tarvittaessa vaihtaa työpaikkaa. ", mutta tästä en ole ihan yhtä varma: "Työsuhteen määritelmää laajennetaan myös niihin, jotka työskentelevät toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa. ". Itsekin tämäntyyppisessä tilanteessa olleena, toki oli minulle kaikin tavoin kannattavampaa työskennellä freelance-verokortilla kuin freelance-toiminimi(pseudo)yrittäjänä. Mutta epäilen vaan, että pseudoyrittäjyyden vaihtoehtona olisi ollut työttömyys.
En ole varma, mitä tämä tarkoittaa: "Valmistellaan palkkaohjelma, joka parantaa koulutettujen, naisvaltaisilla aloilla työskentelevien naisten palkkausta. ". Mitä tarkoittaa "koulutettu" tässä katsannossa? Akateemisesti koulutetuilla miehillä ja naisilla palkkaerot syntynevät lähinnä naisten miehiä vähemmistä ikälisistä, mikä taas johtuu lastenhoidosta, ja tähän totta kai pitää puuttua. Sitten on ilmiselvää, että jotkut korkeakoulutetut alat - ajatellaanpa kirjastovirkailijoita ja varhaiskasvattajia - ovat palkkakuopassa, ja nämä tuppaavat olemaan naisvaltaisia aloja. Epäilen vaan, että Akava ei pidä tässä katsannossa mukana esimerkiksi AMK-koulutettuja sairaanhoitajia.
Kun Akava haluaa, että "Uudistuksessa parannetaan yksityisen sektorin mahdollisuuksia tulla mukaan julkisen järjestämisvastuun alaiseksi tuottajaksi, jolloin asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja raha seuraa potilasta vaikuttavammin kuin nykyjärjestelmässä.", samalla valitettavasti edistetään voittojen valumista Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä suuri osa yksityisistä (hoito)palveluiden antajista on ylikansallisissa käsissä ja/tai tulouttaa voittonsa veroparatiiseihin.
Sosiaaliturvasta: "Painopiste siirretään pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioidaan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa." Tämä on hyvä. Vaikeimmin työllistyvien pitkäaikaistyöttömien eläkkeellepääsyä tulee samalla parantaa, jotta on resursseja, joita siirtää. Sitten: " Erityisesti tulee tarkastella omaehtoisen kouluttautumisen vaikutusta työttömyysetuuteen. Järjestelmässä tulee karsia elementit, jotka turhaan aiheuttavat etuuden menetyksen tilanteissa, joissa vakuutettu pyrkii kouluttautumalla parantamaan työmarkkina-asemaansa." Tämä on hyvä, bueno.
Entä sitten Akavan omin ala, korkeakoulupolitiikka? "Korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajennetaan antamalla korkeakouluille oikeus periä lukukausimaksuja EU-ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta ". Ei, ei. Tämä tarkoittaisi sitä, että tänne ei saataisi haviteltuja pohjoisamerikkalaisia tai itäaasialaisia it-tai tiedeosaajia, mutta ei myöskään afrikkalaisia tulevia hoivapalvelutyöntekijöitä.
Se ohjelmassa on hyvää, että siinä tunnustetaan yrittäjyyden lisääntyvä työllistämisvaikutus. Ohjelman mukaan "Pienyrittäjän työttömyysturva saatetaan lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa madalletaan. Työttömyysturvaa kehitetään niissä työsuhteen muodoissa, joissa työntekijä on välillä palkansaaja ja välillä itsenäinen yrittäjä, jotta sosiaaliturva ei katkea aseman muuttuessa. Yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa ja yhteyttä uudistetaan muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan.", ja tämä kaikki onkin kannatettavaa. Positiivista ohjelmassa on myös cleantech-painotus, joka saisi olla painokkaampikin.
Yleisenä huomiona Akavalle: toivoisin, että he tekisivät itselleen selväksi, katsovatko he edustavansa akateemisia aloja vai akateemisesti koulutettuja ihmisiä, joista suinkaan kaikki eivät työskentele perinteisillä akateemisilla aloilla. Heitä on yrittäjinä, hoitajina, sihteereinä, omaishoitajina, työttöminäkin. Tämä ero ei ole aivan tullut selväksi, eikä tule tässäkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti