Uusia voimia tarvitaan, sillä moni aktiivijärjestelijä - ihanat Mansku 71-77 asukkaat - ansaitsee jo päästä nauttimaan eläkepäiviä. Toivottavasti vielä ensi vuonnakin paikalla nähdään alueen emeritus, agronomi Ikkala, melkein sata vuotta, Jussi Vapaasalo, Hyväriset ja monet, monet muut, rakkaat ja tutut kasvot.
Vaikka tänä vuonna emme kokoonnukaan yhdessä metsään, voimme olla rauhallisemmin mielin kuin kertaakaan sinä aikana kun perinnettä ollaan vietetty: Lääkärinkadun alue on poistettu viimeisimmästä kaavoituskatsauksesta, ja myöhemmin tutkitaan sen liittämistä viralliseen Keskuspuistoon. Vielä vahtimistamme kuitenkin vielä vaatii Lääkärinkadun varren kohtalo: siirtyykö tiivistetty spekulaatioalue vastapäätä Keuhkopolia, sairaalan parkkipaikan kohdalle?
En ole jäänyt pois tapahtumasta kuin kerran, ensimmäisenä Norjan-vuotenani 2007, ja joulutunnelmastani jää olennainen osa pois ilman tätä perinnettä joululauluineen, glögeineen ja pukkeineen. Kävinkin tänään viettämässä yhden miehen jouluhiljentymisen paikalla. Vein tuikun palamaan aamulla matkallani atk-kurssille Meilahteen, ja jos on Laakson kallioiden edusta muutenkin tuulinen, nyt tuuli sammutti liekin varmaankin melkein heti. Iltapäivällä kotimatkallani Meilahden sairaalasta, sytytin tuikun uudelleen. Joskaan se ei palaisi mittaansa loppuun, minun sydämessäni palaa ikuinen tuli. Keskuspuistossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti