Näin tänään Uusimaassa ilmoituksen äitichätistä, jossa on tarkoitus antaa - ja saada - vertaistukea muilta unettomilta pikkulasten äideiltä. Kaikki vertaistuki tarvitaankin, tiedän kokemuksesta, kuinka oma ajatteluelin pikku hiljaa muuttuu jauhelihaksi kroonisesta unettomuudesta, ja tästä unettomuudesta tulee krooninen, jos lapsi kärsii koliikista, saa hampaita, sairastaa, eli melkein aina.
Chätti ei kuitenkaan auta unettomuuteen, vaan nukkuminen. Ja nukkuminen onnistuu silloin kun lapsikin nukkuu. Ja jos ei nuku, ei silloinkaan aikaa ole chättäämiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti