En lähde ennustamaan sitä, miten Jokereille käy urheilullisesti, antaa heidän yrittää.
Urheilu on hyvin (nurkka)patrioottista ja perinnetietoista. Joskus perinteitä on mahdollista luoda; vasta reilun 20 vuoden ikäisestä jalkapallon Mestareiden liigasta on elinaikanaan tullut lajinsa tavoitelluin seurajoukkuekilpailu. Jalkapallon ja jääkiekon rinnastaminen tosin on siinä mielessä vaikeaa, että futiksessa kansainväliset seurajoukkueturnaukset ja -cupkilpailut ovat jo perinne.
Tämä perinne lähtee osittain, paradoksaalista kyllä, patriotismista: englantilaisia, jotka pitävät itseään kauniin pelin keksijöinä, halutti tietää, kuinka pahasti heidän 50-luvun mestarinsa Stoke rökittäisi Real Madridin. Tämä kuuluisa ottelu päättyi ratkaisemattomaan 2-2, vaikka Realia tähdittivät tuolloin Ferenc Puskas ja Alfredo di Stefano.
Maissa, joissa on itseriittoinen, oma, rikas kulttuuri, ei piitata aina muiden maiden tekemisistä. Ranskassa juodaan vain ranskalaisia viinejä, eikä Englannissa edes haluta tietää muiden maiden liigoista mitään. Siellä pidetään itseä tunnetusti erinomaisina, mikä näkemys on joutunut ankarasti realiteettitestatuksi mm-turnauksissa. Tämäkään ei estä aliarvioimasta Kroatian tasoisia vastustajia, jotka säännönmukaisesti antavat briteille kuonoon.
Takaisin jääkiekkoon. Hartwall-areenaa ei sen 17 olemassaolovuoden aikana ole onnistuneet joitakin orkestereita lukuunottamatta täyttämään kuin TPS 90-luvun lopun finaaleissa ja satunnaisesti paikallisvastustaja HIFK. Jähtäväksi nää, millä oheistuotteella Jokerit sen tulee täyttämään kun paikallisvastustajaksi tulee Minskin Dynamo tai Tseljabinskin traktori. Tarvitaan vähintäänkin Teemu Selänne tai euroviisukarsinnat sekä Miss Suomi -kisat kaupanpäällisiksi.
Urheilu on siis hyvin nurkka- ja patrioottista. Se antaa jopa kaltaisilleni kevyen luokan patriooteille syyn tuntea maantieteellis-kulttuurista yhteyttä. Stoken esimerkki ei ole suoraan sovellettavissa jääkiekkoon; vaikka rikkaan ja nurkkapatrioottisen futiskulttuurin Englannissa Pottersista tuli koko valtakunnan ylpeys, tuskin pääkaupunkiseudulta löytyy säännönmukaisesti 12 000 katsojaa ihailemaan toistuvaa Suomi-Venäjä -sarjaa, puhumattakaan Suomi-Valko-Venäjästä tai Suomi-Latviasta. Ennustan siis, että parin-kolmen vuoden perästä Jokerit anoo paluuta SM-liigaan, minne se avosylin otetaan vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti