Onko raideliikenne sittenkään niin hyvä juttu?

Moni espoolainen, joka asuu tulevan länsimetron varrella, pelkää metron heikentävän heidän joukkoliikenneyhteyksiään, sillä metrolla voidaan perustella monen bussilinjan lakkautus. Uskon tähän liukkaan pinnan argumenttiin: en siksi, että se olisi mikään itsenäinen ja riippumaton ontologinen fakta, josta välttämättä seuraisi jotain, mutta siksi, että sitä voidaan käyttää perusteluna, että nyt kun on joukkoliikenne hoidettu, ei sitä sitten enää tarvitse enempää ajatella. Samanmuotoista argumenttiahan ovat käyttäneet Guggenheimin vastustajat, ja kyllä minä näen heidän pelkäämänsä potentiaalisen sudenkuopan: jos ulkoisella rahoituksella tehdään iso kulttuurisatsaus, sitten on se sektori hoidettu, ja voidaan kaataa rahaa "tähdellisempään".

Liukkaan pinnan argumentin vahvistukseksi kelpaa se, että Porvoon liikennepolitiikka on tähän asti suhtautunut joukkoliikenteeseen lähinnä vaieten: se ei saanut viimeisimmässä strategiassa edes omaa väliotsikkoaan ja nykyisen Porvoon Liikenteen kanssa tehdyn palveluntuottajasopimuksen mennessä katkolle, näyttäisi siltä, että joukkoliikenteestä ei Porvoossa huolehtisi kukaan. Jos nimittäin esimerkiksi Hinthaaran, Emäsalon, Epoon tai Kerkkoon kaltaisten paikkojen joukkoliikenne aiotaan jättää markkinavoimille, ei sitä varmaan mitenkään voi osoittaa markkinataloudellisesti kannattavaksi, ainakaan nykyisellä bussikalustolla ajatettavaksi.

Olen aiemmin antanut itselleni kertoa haluavani Helsinki-Porvoo -välillä junaa. Olisiko se sitten kohennus nykytilanteeseen, edes keskusta-Hki -välillä, puhumattakaan kylistä? Nyt bussilla pääsee Porvoosta Kumpulan kampukselle 35-40 minuutissa, ja vasta Sturenkadulla tyssää. Jos juna kiertäisi lentoaseman tai Malmin kautta, puhumattakaan Nikkilästä, yhteydet kyllä paranisivat itäiselle Vantaalle, ja pääradan varrelle sekä Pasilaan, mutta luultavasti heikkenisivät koko itäiseen Helsinkiin. Ja raiteiden kanssa on sellainen vaara, että ne kylät. joihin raide ei ulotu, jäisivät sitten ilman yhteyttä.