Jos jihadisoituneet muslimit ovatkin melkein aina nuoria miehiä, niin ovat myös melkein aina halla-aholaistuneetkin.
Jälkimmäiset ovat huolissaan ensimmäisistä, mutta koska jälkimmäisiä on meillä Suomessa paljon enemmän, heistä pitää olla huolissaan. Miksi he sitten radikalisoituvat?
Ainakin osittaisen vastauksen antavat kaksi vanhaa ystävääni. Heillä ei oikeastaan ole mitään muuta yhteistä kuin se, että molemmilla on korkeakoulututkinto, molemmat ovat ikätovereitani, yksinasujia, jotka ovat pettyneitä siihen, mitä työmarkkinoilla on heille tarjottavana.
Yksinäisyys ja työttömyys ovat radikalisoitumisriskejä. Yksinäinen, joka vielä on työtön, etsii luonnollisesti syyllistä tilanteeseensa mieluummin kaikesta muusta kuin peilistä, sillä peili ei yleensä tarjoa mitään mieltäylentävää. Radikalisoituminen voi tarjota ulospääsyn yksinäisyydestä ja toimettomuudesta, ja vähimmilläänkin se tarjoaa syyllisen siihen yksinäisyyteen ja toimettomuuteen.
Teoriassani on vain yksi vika. 43-vuotias ei ole nuori mies, paitsi että hän voi kokea itsensä sellaiseksi. Joko hän edelleen katsoo tarpeelliseksi mittauttaa osaamisensa baanalla tai sitten hän ei vielä ole ehtinytkään minkään putken päähän, jolloin hänen työmarkkinatilanteensa on sama kuin vastavalmistuneella, sillä erotuksella, että hän on 43-vuotias.
Miksi sitten miehiä, ei naisia? No kun naisten sosiaalinen pääoma on miehiä parempi: heillä on enemmän ystävyysverkostoja eivätkä he rämety yhtä nopeasti kuin miehet erottuaan tai jäätyään työttömiksi. Naiset ovat miehiä itsenäisempiä ja osaavat huolehtia itsestään miehiä paremmin.
MTV:n jutun aiheesta voi lukea klikkaamalla otsikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti