Eilisiltana teeveessä kuullun eurooppalaisen historian professori Laura Kolben mukaan, Helsinki alkoi saada mannermaisia vaikutteita ja kehittymään paljolti kiitos suomenruotsalaisen porvariston, joka matkusteli ja jolla oli mannermaisia yhteyksiä.
Tämä annettakoon kaikille ruotsin kieltä vieroksuville ja kansainväliset rajat ylittävien vaikutteiden, tapojen, kulttuurien ja innovaatioiden vaihtoa vierastaville tiedoksi. Ilman ruotsinkielistä porvaristoa Helsinki olisi jäänyt takapajulaksi, Venäjän periferiaksi.
Jos ei vielä usko kansainvälisten, rajat ylittävien vaikutteiden siunauksellisuuteen, kannattaa ajatella itäistä Eurooppaa 80-90 -lukujen vaihteessa. Niissä Berliínin muuri ja rautaesirippu murtuivat siksi, että hieman länsimaisia vapauksia ja kulutusmahdollisuuksia vilkaisemaan päässeet kansalaiset halusivat itsekin päästä osallisiksi näistä kansainvälisistä vaikutteista: pop-musiikki, vapaat markkinat ja vapaat kansalaisoikeudet.
Kolbe myös tähdensi kulttuurin ja koulutuksen merkitystä suomalaisuudelle. Kulttuuri konstruoi suomalaisuuden, ja koulutus on nostanut meidät huipulle. Niitä ei kannata siis väheksyä, sillä se on kuin sahaisi sen puun juurta, jolla istuu.
Ilman ruotsinkielisiä meillä ei olisi Sibeliuksen musiikkia, Runebergin runoutta, muumeja tai Snellmannin oppia kansallisuudesta. Ilman ruotsinkielisiä Suomi olisi takapajula.
Yksinäisajattelijan ääneen ajatteluja. Aineiston muuntaminen ilman lupaa on kielletty. Suorat lainaukset ja aineiston jakaminen on siis sallittua. Suurin osa kirjoituksistani löytyy linkkilistan ylimpänä olevasta vanhasta blogistani. Olen itse ja yksin vastuussa blogissani esittämistäni mielipiteistä, jotka edustavat vain minua, eivät edustamiani organisaatioita. En ole vastuussa kenenkään lukijan sisäluku- enkä sisäislukijataidoista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Juuri näin, koska tällaista on tapahtunut joskus 200-100 vuotta sitten, edelleenkin jok'ikisen suomalaislapsen täytyy tankata koulussa kieltä jota 99,99% heistä ei tule koskaan elämässään käyttämään.
VastaaPoistaErinomainen argumentti!
Ruotsiksi kirjoittanut Runeberg oli pelkkä surkea keskinkertaisuus ja pöytälaatikkotason kirjailija. Saarijärven Paavoakin omana aikanaan naureskeltiin typerän lapsellisena. Luojan kiitos koko ruuneperi on vaipumassa unholaan, toisin kuin hänen pahin kilpailijansa suomeksi kirjoittava Aleksis Kivi, jonka taide yhä on aivan yhtä elävää, kuin mitä se oli syntyessään. Runebergeista muuten Fredrika oli oikea taiteilija ja kansan kuvaaja.
VastaaPoistaSibelius ei muuten säveltäjänä ollut sen kummoisempi, kuin Merikanto. Oskar vain seisoi silloin tappiolla olevien suomenkielisten puolella, eikä siksi saanut osakseen yhtä suurta suitsutusta, kuin suomea mitenkuten osaava sipeelius.
Suomenruotsalaisten kansansivistyksellisestä missiosta kertoo kaiken oleellisen se seikka, että Suomenkielistä opetusta alettiin Suomalaisissa oppilaitoksissa ja yliopistoissa antamaan vasta tsaarillisella mahtikäskyllä. Suomenruotsalaiset pitivät tätä venäläistämis-ja sortotoimenpiteenä. Heidän mielestään volganmutkanmongoloidien suomenkieli ei soveltunut tieteelliseen ajatteluun.
Suomi on kyennyt, ja kykenee tuottamaan aivan itse ja aivan omalla kielellään sivistystä, kulttuuria ja hyvinvointia. Meidän ei ole mitään syytä palvoa siirtomaaherrojen kalmistoja.
Suomen itsenäistyttyä sisällisotakin sai alkunsa siitä, kun takaisin valtaan luikahtaneet suomenruotsalaiset yrittivät ensi töikseen palauttaa torpparilait tsaarinaikaa edeltävälle ajalle. Yrittivät siis palauttaa maaorjuuden. Torpparit nousivat aseisiin, kaupunkien väki tuki jne. Sitten oltiin sotasilla.
Karjalaisten evakkojen suomeen asuttamista muuten vastustettiin ruotsinkielisellä pohjanmaalla ja noin yleisesti suomenruotsalaisten keskuudessa. Olisi heidän mukaansa pitänyt jättää Stalinin teloitettaviksi.
Tämä annettakoon tiedoksi suomenruotsalaisille: Kun Suomen historia kirjoitetaan Suomalaisten voimin sellaiseksi, kuin se oikeasti on, niin TE ette saa siinä sankarin roolia.
Aikamoista!
VastaaPoista"Te"? Minä olen suomenkielinen, jolla sattuu olemaan korvat, joilla sattumoisin osaan kuunnella, ja ymmärrän, miksi Sibelius on myös Suomen rajojen ulkopuolella niin arvostettu. Hänhän on 1900-luvun omaleimaisin sinfonikko, jolla on myös mm. näytelmämusiikkia, sinfonisia runoelmia ja hyvin soitettu viulukonsertto. Sibelius on paljon muutakin kuin Finlandia ja Valse Triste, jos vain osaa kuunnella. Mitä Merikantoon taas tulee, niin esimerkiksi Kesäillan valssia ei jaksa kuunnella Erkkikään kuin korkeintaan kaksi kertaa.
VastaaPoista