Kerroin eilen kohta 66 vuotta täyttävälle isälleni, että neljännes 19-29 -vuotiaista ei kykene juoksemaan ratakierrostakaan, mihin hän sitten totesi kuivakkaasti, että jos 20 etunojapunnerrusta minuutissa nykyään noteerataan hyväksi kunnoksi, ja hän tekee ainakin 40 punnerrusta 40 sekuntissa (en edes mainitse Sakari Timosta, jolle 150 punnerrusta on jokapäiväistä leipää), niin tästä hyväkuntoisuudesta voi kyllä jättää eriävän mielipiteen.
Tietenkään ei fyysinen kunto mittaa sitä, miten hyvä ihminen on, sillä siihen ei ole kehitetty kuntoisuustestejä, mutta isäni kanssa ilmoittaudun sen verta epäkorrekteiksi, että 20 punnerrusta minuutissa on huonokuntoisuutta, ei hyvää kuntoa nähnytkään, ei ainakaan verrattuna Hyväris-Erkkiin, jonka näin vetäisevän minuutissa 95 punnerrusta intissä.
Fyysinen kunto liittyy terveyteen, eikä sellaisia mitata Gaussin käyrillä. Ei suhteellisesta saa absoluuttista. Jos on huono kunto, niin on. On surullista, että kovin moni on niin kehnossa kuosissa, että on vaikeuksia kävellä suoraan ja hengästymättä, saati portaita. Siitä tulee iso lasku. Tulevat sukupolvet tulevat elämään yhä pitempään yhä sairaampina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti