Tämä on tenttivastaukseni verkkotenttiin opintojaksolla "Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri", josta sitten paljastui, että olinkin tehnyt sen turhaan.
2000-luvun koulussa oppilaita on alettu kutsumaan opiskelijoiksi, ja heidät ymmärretään koulutuksen asiakkaiksi, jotka suorittavat kulutusvalintoja. Yleensäkin trendinä on koko ajan kasvattaa koulutuksen valinnaisuutta, uusliberalistisen ideologian mukaisesti. Kertoisin heille (1970-luvulta aikakoneella nykyaikaan matkanneille) myös, että tällä hetkellä vallalla on sivistystä halveksiva ilmapiiri, mikä näkyy siinä, että innovaatiopuheista huolimatta, korkeakoulut nähdään pikemminkin menoeränä kuin resurssina. Tämä näkyy nykyhallituksen politiikassa, jossa perussuomalainen sivistyksen halveksunta lyö kättä kokoomuslaisen uusliberalismin ja keskustalaisen teeseitse-insinörismin kanssa.
2000-luvun koulussa oppilaita on alettu kutsumaan opiskelijoiksi, ja heidät ymmärretään koulutuksen asiakkaiksi, jotka suorittavat kulutusvalintoja. Yleensäkin trendinä on koko ajan kasvattaa koulutuksen valinnaisuutta, uusliberalistisen ideologian mukaisesti. Kertoisin heille (1970-luvulta aikakoneella nykyaikaan matkanneille) myös, että tällä hetkellä vallalla on sivistystä halveksiva ilmapiiri, mikä näkyy siinä, että innovaatiopuheista huolimatta, korkeakoulut nähdään pikemminkin menoeränä kuin resurssina. Tämä näkyy nykyhallituksen politiikassa, jossa perussuomalainen sivistyksen halveksunta lyö kättä kokoomuslaisen uusliberalismin ja keskustalaisen teeseitse-insinörismin kanssa.
Tällä hetkellä muodissa on ns. ilmiöpohjainen oppiminen, jossa pyritään laajojen asiakokonaisuuksien haltuunottoon oppiainerajojen ylitse. Juuri hyväksytyssä uudessa opetussuunnitelmassa sanotaan lukioiden osalta, että oppimiskäsitys perustuu opiskelijan aktiiviseen, itseohjautuvaan ja tavoitteelliseen toimintaan. Tämä itseohjautuvuuden ideaali on opiskelijoille esitetty vaatimus, ja tulee johtamaan koulupudokkuuden lisääntymiseen, kun samanaikaisesti vähennetään resursseja oppilashuollosta. Itseohjautuvuus on palauttanut takaovesta Bernsteinin ajatuksen kehittyneestä ja rajoittuneesta koodista, lisäten koulutuksen sosiaalista määräytyvyyttä. Toinen syy koulutuksen luokkamääräytyneisyydelle on rinnastainen Bernsteinin ajattelulle: kyky tehdä koulutuksen vaatimia valintoja on luontevammin kehittynyt ylemmissä yhteiskunnallisissa kerrostumissa, joiden lapset osaavat luovia koulutus- ja uraviidakossa. Kerran jo kadonneeksi luultu koulutuksen yhteiskuntaluokkarakennetta uusintava vaikutus on palannut.
Mitä se uusliberalismi oikein on? Kun Pekka-Eric Auvinen tappoi 8 ihmistä, se johtui Heikki Patomäen mukaan uusliberalismista. Nyt viimeksi Kansan uutiset kirjoitti kuntosalilla käymisen kuuluvan uusliberalismiin. Mitä ihmettä on uusliberalismi, miten se voi olla vastuussa ihan kaikesta vaikka juuri kukaan missään ei ilmoittaudu sen kannattajaksi?
VastaaPoista