Ihmettelen, miten oman alansa korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden irtisanominen pienentää työttömyyttä. Miten yliopistolla ja ehkä vain siellä uraa tehnyt "tuotteistaa" osaamisensa? Minne?
Toki akateeminen tutkija on useimmissa tapauksissa hakemisen ekspertti, hänhän on tottunut hallinnoimaan hakemuksia ja apurahoja.
Kilpailukyvystä ja innovaatioista en tässä puhu mitään, sillä ne on jo heitetty romukoppaan, se osa, joka ei ole aivovuotanut sivistysvaltioihin, vieden projektirahoituksensa ja tutkimusryhmänsä mukanaan esimerkiksi Norjaan.
Verotus vähentää porvarillisen katsantokannan mukaan innovatiivisuutta, joten akateeminen tutkija, jonka palkasta edes osa maksetaan verovaroista, on tällä logiikalla vähemmän innovatiivinen kuin vaikkapa sataprosenttisesti säätiön apurahalla eläjä, koska hän on loisija, eikä loisijan tarvitse innovoida kun on leipä niin leveä ja askel keveä. Verotus onkin pahasta, ja kaikki, joiden palkat maksetaan edes osittain verovaroista, ovatkin tietystikin loisia.
Yliopistojen irtisanomiset ovat varmaan myös reiluja: on jo aikakin, että akateemisten asiantuntijoiden työttömyys saadaan ajantasaistettua muiden alojen tasalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti