perjantai 9. toukokuuta 2014

Uusmaalaisia virkistysaluekuulumisia




Kopparnäsin rantakalliot Berglundin talon ikkunan muodostamissa "kehyksissä". 


Mikä on Uudenmaan virkistysalueyhdistys? Se on poliittisesti ohjattu uusmaalaisten kuntien yhteistyöelin, jonka mission mukaan sen ”tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten virkistysmahdollisuuksia, säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa.”

Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksessä toiminnansuunnittelua rajaa Inkoossa, Kopparnäsin virkistysalueella sijaitseva yksityinen Berglundin talo, joka käytännössä tekee Kopparnäsin arvokkaista rantakallioista yksityispihan jatkeen.

Berglundin talon ostamismahdollisuus on väreillyt pinnan alla jo jonkin aikaa. Keskusteluissa on väläytelty vaihtoehtoja asunto-osakeyhtiön perustamista, majoitus- ja ravintolatoiminnan pyörittämistä talossa sekä mahdollisen vierasvenesataman perustamista, tai sitten merellisen luontokeskuksen, eräänlaisen meri-Haltian perustamista taloon.

Berglundin talon hankkimista puoltavat se, että siitä olisi mahdollista tehdä yhdistyksen ”lippulaiva”, mutta toisaalta tämä hankinta sitoisi yhdistyksen kädet aluehankinnoissa ja muissa investoinneissa. Avoin kysymys on myös, missä määrin talon hankinta maksaisi itsensä takaisin; ainakaan vierasvenesatamalle ei voi esittää tuottotavoitteita, eikä sellainen ole virkistysalueilla sopivaakaan, ne kun ovat yleisiä hyödykkeitä. Realistisin vaihtoehto saada sijoituksesta tuottoa mahdollisimman ripeällä aikataululla olisi kiinteistöyhtiön perustaminen; tämän lisäksi taloon voisi jättää tilaa yhdistyksen toimitiloille ja/tai mahdolliselle tilausravintolalle ja luontokeskukselle.

Vihreästä näkökulmasta esitetyt varaukset yhdistyksen strategiaan liittyvät luonnonhoitostrategioihin ja aluehankintoihin, jälkimmäiset liikenneyhteysnäkökulmasta. Me näemme sisäänrakennetun ristiriidan siinä, että strategiassa myönnetään, että pääkaupunkiseutu ja keskinen Uusimaa ovat virkistysalueissa aliedustettuina mutta kuitenkin strategiassa tavoitellaan aluehankintoja ensisijaisesti saaristosta ja itäiseltä Uusimaalta.

Vihreät haluavat myös painottaa joukkoliikenneyhteyksiä nyt hyväksyttyä strategiapaperia
enemmän; Outi Ugaksen aloite – joka sai tukea jopa Kokoomuksesta – kuitenkin hävisi äänestyksessä puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Lisäksi vihreät haluaisivat varmistaa, että virkistysalueille ei asetettaisi tuottotavoitteita, jotka ohjaavat luonnonhoitoa, kun nyt hyväksytyssä strategiassa toivottiin, että alueiden hoitoon osallistuisivat yhdistyksen lisäksi myös kunnat. Vihreillä onkin tärkeä rooli varmistaa, että kuntien omat kehitystavoitteet eivät ole ristiriidassa maakunnallisten virkistysaluetavoitteiden kanssa.

Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa ja muuttuvassa kuntakentässä ei voi laskea kovin paljoa sen varaan, että kunnat osallistuisivat alueellaan sijaitsevien, yhdistyksen omistamien alueiden hoitoon, puhumattakaan siitä, että virkistysalueille on hankala laskea välittömiä tuottotavoitteita, jolloin niiden itseisarvoisuus pitää perustella toisin. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että yhdistyksen pelivara strategisena toimijana säilyy.







Kirjoitus on julkaistu Uudenmaan Vihreiden blogikutsusarjassa, josta alkuperäisjulkaisun pääsee lukemaan klikkaamalla otsikkoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti