Ja mitä on suomalainen musiikki? Mitä suomalaista esimerkiksi Rasmuksessa on kuin se, että esiintyjät ovat Suomen kansalaisia ja että tavaran viemiseen on käytetty vienti- ja/tai tuotantotukea?
Varmaan Veikko Lavi on suomalaisempaa. Tapsa Rautavaarakin lauloi käännöstä, kuten Walk the line.
Kahta väliä sillä kuitenkin on. Musiikki työllistää, ei ainoastaan muusikoita vaan myös tuottajia, miksaajia, äänittäjiä, valomiehiä ja -naisia, roudareita ja myös esiintymispaikkojen vahtimestareita ja baarihenkilökuntaa.
Toiseksi suomalaiset muusikot tarjoavat samastumiskohteita. Vaikka Mick Jaggerista, Madonnasta, Anne-Sophie Mutterista ja Glenn Gouldista on idoleiksi, Remu Aaltonen, Chisu, Pekka Kuusisto ja Olli Mustonen antanevat uskoa kaikille kellarimuusikoillemme ja viuluviikareillemme: että musiikin tekeminen kannattaa.
Siksi onkin tärkeää, ettei tarvitse enää lähteä saamaan oppia Berliiniin Sibeliuksen tavoin vaan että musiikin opetusta on tarjolla täälläkin. Ja korkeatasoista se onkin, ja sitä on tarjolla melkein jokaisessa joennotkossa. Suomi saa aiheesta olla ylpeä ainutlaatuisesta musiikkioppilaitosverkostostaan.
Ja kyllä musiikki kannattaa. Maa ilman musiikkia ei nimittäin ole paljon mitään. Musiikin kuluttajana voin sitten toki valita, ostanko aidon Glenn Gouldin äänilevyn vai menenkö kuuntelemaan Mustos-Ollia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti