En osaa pitää uskottavana sitä, että kaupunkibulevardit mahdollistaisivat virkistysalueiden säästämisen. Ilman kaupunkibulevardeja ei esimerkiksi Keskuspuistoa kavennettaisi Hämeenlinnantien reunalta, koska sattumoisin Hämeenlinnantie nyt sattuu rajautumaan Keskuspuistoon, ja sattumoisin sisäänajoväylän reunustamista taloilla kutsutaan kaupunkibulevardisaatioksi.
Kokemukseni perusteella yleensä bulevardisaatiota ajavien tahojen näyttö virkistysalueiden puolustamisintresseistä on aika olematon, jolloin näyttää siltä, että nämä bulevardit ovat keppihevonen kaupunkimetsien hävittämiseen. Argumentointi kaupunkibulevardien puolesta on siis näiltä osin falskia ja valheellista.
Lisää asukkaita merkitsee aina lisää myös autoja, vaikka näistä asukkaista kuinka suuri osa olisikin autottomia. Jokainen, jonka pitää säännöllisesti liikkua ruuhka-aikoina esimerkiksi Koskelantiellä, tietää, mitä nämä bulevardit tulisivat olemaan. Liikenne vetää erinomaisesti aina Koskelantien alkuun saakka. Sitten noin puolitoista kilometriä madellaan kävelyvauhtia, ihan riippumatta siitä, istutaanko bussissa tai autossa. Mikäs siinä, kyllä sellaisen varrella voi asua, jos haluaa. Mutta entäs jos haluaa sieltä mahdollisimman pian pois?
Ihmisten toiveisiin vetoaminen - kuten siihen, että mahdollisimman moni haluaa asua Helsingin keskustassa - heittää politiikan roskakoriin. Politiikalla on myös ohjailuvaikutus, ja sen pitää perustua johonkin muuhun visioon kuin kansalaisten näkemiseen kuluttajina ja näihin oletettuihin kulutuspreferensseihin sopeutumiseen. Helsingin kasvattamisajatus on yksi sovellus siitä politiikkanäkemyksestä, jossa politiikka alistetaan taloudelle, kuihdutetaan olemasta.
Jos Helsinkiin keskitetään lisää asukkaita, vedoten kysyntään, haluun asua Helsingissä, olisi hassua, ellei tämä kysynnän ja tarjonnan laki koskisi myös palveluita, mukaanlukien työpaikat, joiden luulisi loogisesti käyttäytyvän asuntojen tavoin eli keskittyvän, jos keskustaan tulevat ihmisetkin, asumaan, tekemään työtä ja nauttimaan siitä urbaanista elämästä, jota kaupunkibulevardien havainnekuvatkin esittävät. Olisi tietysti hyvä, jos Pornaisistakin saataisiin pistoraide Stadiin, mutta saman tarjonnan ja kysynnän lain mukaan se ei ole kannattavaa, joten tulevat sieltä Helsinkiin asioidakseen ja tehdäkseen töitä lisääntyvässä määrin, jos kerran asioita keskitetään Helsinkiin. Kaikki eivät voi eivätkä saa tehdä etätöitä, joten olisi ehkä kuitenkin ihan o.k. olla vaikeuttamatta näiden elämää entisestään.
Näissä keskusteluissa vaaditaan aina vastaehdotuksia, että minne sitten. Minullahan ei ole asiaan minkäänlaista äänioikeutta tai Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa osallisen asemaa, joten ei minun tarvitsisi sanoa tähän mitään. Osallisharhaisena kuitenkin otan kantaa tähänkin: kyllä niitä asuntoja mahtuu ainakin Malmin lentokentälle, Keski-Pasilaan, Tuusulanväylän, Länsiväylän ja Itäväylän varteen tarkasti valittuihin paikkoihin ja sellaisille katvealueille kuin Kaarelassa on esimerkiksi Hämeenlinnanväylän ja Kalannintien välisessä kainalossa. Tämä selvennykseksi myös niille, jotka epäilevät minun vastustavan sisäänajoväylien varsirakentamista kategorisesti.
En vastusta, vaan peräänkuulutan rehellistä argumentointia. Katson, että kaupunkibulevardeja ihmelääkkeenä pitävä yksiääninen hurmahenkisyys kaipaa vastapainokseen kriittistä ääntä. Yleinen mielipide on helppo manipuloida houkuttelevilla havainnekuvilla, joissa katuelämä uusien uljaiden kaupunkibulevardien varsille esitetään peräti eteläeurooppalaiseksi. No, niitä havainnekuvia on aina, vähän niinkuin pikaruokaketjujen tuotekuvissakin.
Haluatte siis lisää ruuhkia, kaikki kun Helsinkiin kerran haluavat? Saamanne pitää.
Hei Michael ja kiitos perustellun aiheellisesti kirjoittamastasi kriittisestä kaupunkibulevardi-suunnitelmien tarkastelusta. Esittämiesi viheralueiden säästämisen mahdollistavien asuntorakentamis-vaihtoehtojen joukosta pomppaa kuitenkin Malmin kenttä esille muista huomattavasti poikkeavana. Vaikka sitä ei sellaiseksi usein mielletäkään, on Malmin kentän alue erittäin tärkeä osa kaupungin viher- ja virkistysalueiden verkkoa. Sitä on jopa kuvailtu Koillis-Helsingin "lintuparatiisiksi" (http://www.etv-systeemit.fi/mbs/Lentokentta.htm) ja sen merkitys asukkaiden ulkoilualueena on merkittävä. Muista esittämistäsi vaihtoehto-alueista selvästi poiketen, kokevat asukkaat Malmin kentän jopa olevan yksi Helsingin hiljaisimmista alueista (http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmanlaatu-ja-melu/hiljaiset/alueet). Tämä tuntuu olevan melkoinen yllätys monille niistä, jotka vaativat kentän alasajoa meluargumentteihin vedoten.
VastaaPoista“Viherarvojensa” lisäksi kentällä toki on myös hyötyarvo liikennepaikkana ja merkittävä arvo myös rakennettuna kulttuuriympäristönä. Malmin kentän tarkastelu potentiaalisena rakennusmaana esittämiesi Keski-Pasilan sekä Tuusulanväylän, Länsiväylän ja Itäväylän varsien rinnalla ei siis sellaisenaan oikein “osu”. Mielessä on kuitenkin pidettävä, että kentälle ominaiset luontoarvot säilyttävää asuntorakentamista olisi mahdollista tehdä kentän laita-alueille, ainakin 15.000, ehkä jopa 20.000 asukkaan verran, joten siinä mielessä Malmin kenttä todellakin tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia myös asuntorakentamiselle - myös lentotoiminnan jatkuessa.
Voi se näinkin olla. Toisaalta minua väsyttää se, että usein samat tahot puolustavat Malmia jopa keskenään ristiriitaisiltakin näyttävillä argumenteilla. Minun on vaikea nähdä, miten lentäminen säilyttäisi luontoa paremmin kuin normaali virkistyskäyttö, jollainen toki lisääntyisi, jos Malmin lentokenttä rakennettaisiin. Pakko sitä ei ole rakentaa, mutta jos Malmin lentokentän rakentamisella säästettäisiin esimerkiksi Keskuspuisto, valinta on luonnonystävän näkökulmasta helppo. Kulttuurihistoriallisilla arvoillakin puolustaminen on ihan ok, kunhan sitten tämä muistetaan rehellisesti perustella eikä naamioida joksikin muuksi.
VastaaPoistaMinua väsyttää kentän tarkastelu vain maankäytön näkökulmasta, tyhjänä tonttina, vaikka siellä on yli 40% koko maan yleisilmailun operaatioista. Ilman koulutuksen läpilaskujakin olisi se Suomen toiseksi vilkkain. Kenttää tarvitaan - varsinkin kaupungin kasvaessa ja kevytilmailun lisääntyessä, kuten EU ja muut tahot ovat arvioineet. Kentän arvoa ja sen tarjoamaa potentiaalia ei yksinkertaisesti olla objektiivisesti tutkittu ja huomioitu.
VastaaPoistaMinua väsyttää myös kentästä puhuminen “pienen joukon harrastus”-kenttänä. Vain 20% on harrastekäyttöä ja kerhojen koneita käytävät kymmenet ihan tavalliset käyttäjät. Eivät upporikkaat. Kentän yhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 8.000. Vertailun vuoksi: Veneet kaupungin venesatamissa todellakin ovat vain harvojen käytössä, moni niistä hinnaltaan huomattavasti Malmin koneita kalliimpi. Mihin jäi kaupungin arvojen mukainen yhdenvertaisuusperiaate?
Tässä - muistin virkistykseksi - kaupungin arvot, joita Malmin kentän sulkeminen selkeästi loukkaisi.
- Asukaslähtöisyys (selvä enemmistö puoltaa säilyttämistä)
- Ekologisuus (kentän luontoympäristöä ei kunnioiteta)
- Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus (ks. yllä)
- Taloudellisuus (>100mio. kenttäinfran tuhoaminen, paalutus…)
- Turvallisuus (pk-seudun huoltovarmuuden heikkeneminen)
- Osallisuus ja osallistuminen (kuntalaisaloite torpattu siihen kantaa ottamatta)
- Yrittäjämyönteisyys (kentän ilmailualan osaamiskeskittymä tuhotaan)
(www.hel.fi/strategiaohjelma)
Minua väsyttää myös Malmi-keskustelun jatkuva vetäminen kovaan “25.000 asukasta vai lentokenttä”-vastakkainasetteluun. Reunoillehan voidaan rakentaa huomattava määrä asuntoja, vaikka kentän avoin, linnustolle tärkeä niittymaisema ja lentotoiminta säilyisivätkin. 25.000 asukkaan lähiö ei voi olla kaupungille kannattavampi kuin muutama tuhat asukasta vähemmän juuri tuolla, mutta sen lisäksi kansainvälinen, kulttuuri- ja luontoarvoiltaan huomattava, ainoa vapaan aikataulun lentokenttä 150km säteellä.
Sanot että “jos Malmin lentokentän rakentamisella säästettäisiin esimerkiksi Keskuspuisto”. Keskuspuisto ei ole ainoa vaihtoehto sijoittaa ne muutama tuhat asukasta, jotka eivät lentotoiminnan jatkuessa Malmille mahtuisi. Jos esim. Linnanvuorenpuistoon suunnitellaan uutta siirtolapuutarhaa jo olemassa olevien yhdeksän lisäksi, ei se väitetty tonttipula kovin huutava voi olla. Östersundomissakin on toistakymmentä kertaa Malmin verran tilaa - myös Natura-alueiden ulkopuolella. Kerroskorkeuden kasvattaminenkin olisi monin paikoin mahdollista. Kenttäalueen umpeen rakentaminen 25.000 asukkaan lähiöllä rasittaisi ympäristöä ja alueen linnustoa huomattavasti enemmän kuin kentän säilyttäminen avoimena niittymaisemana.
Kentän puolesta argumentoinnissa ei ole kyse perusteiden “naamioimisesta” muuksi kuin mitä ne ovat. Kentän säilyttämistä nyt vaan sattuu puoltamaan useampi toisistaan riippumaton asia, kuten sen keskeinen merkitys Suomen yleisilmailulle (tärkein koulutustoiminnan keskittymä, joustavat lentoyhteydet - myös ulkomaille), toimivan kentän historialliset arvot rakennettuna kulttuuriympäristönä, kentän kiistattomat luontoarvot ja sen arvo pk-seudun huoltovarmuudelle. Ehkä sinua väsyttää se, että niin moni asia puhuu kentän säilyttämisen puolesta ja niin harva sitä vastaan?
Fakta-argumentteja tukee myös selkeästi kentän säilyttämisen kannalla oleva kansalaismielipide. Asiaan kantaa ottaneiden viranomais- ja muiden tahojen esittämistä, valtaosaltaan kentän säilyttämistä puoltavista kannanotoista puhumattakaan.
http://tinyurl.com/LVM-Malmi-Lausuntoyhteenveto
Kysehän ei ole siitä, että asuntorakentamista alueelle vastustettaisiin, vaan sen kohtuullisesta vähentämisestä, jotta kentän toiminta ja sen arvot voitaisiin säilyttää, kuten kaupungin asukkaat haluavat.
Blogisi loppua (muokaten) siteeraten: En vastusta, vaan peräänkuulutan rehellistä argumentointia. Katson, että kentän arvot ohittava, pelkkään asuntorakentamiseen fokusoitunut yksiääninen hurmahenkisyys kaipaa vastapainokseen kriittistä ääntä.
Loput kyseisestä kappaleesta voin allekirjoittaa sellaisenaan.