Entäs sitten, vaikka vähentäisikin. Toki pyöräileminen on terveellistä hyötyliikuntaa, ja sen kaikki mahdolliset haittavaikutukset kanssakulkijoille, kaupunkitilan käytölle ja ilmastolle vain minimaalisia esimerkiksi autoiluun verrattuna, mutta ilman pyöräilykypärää kaatumisen tai törmäämisen seuraukset ovat kaikkea muuta kuin terveellisiä tai yhteiskuntataloudellisestikaan halpoja. Vaikka niitä sattuisi "vain" promillen murto-osille, pyöräilykypärä on aika halpa henkivakuutus omalle päälle.
Olen ymmärtänyt, että tässä pyöräilykypäräpakon poistamisessa ajatuksena on pienentää kynnystä pyöräilemiseen, ja samalla vähentää autoilua ja pyöräilyn lisääntyessä kanssaliikkujat tottuisivat paremmin pyöräilijöihin. En minä kuitenkaan tekisi kenestäkään koekaniinia, saati uhrilammasta tätä parempaa liikennekulttuuria odotellessa. Itsestänikään. Olisin enemmän kiinnostunut oman pääni kuin yleisen liikennekulttuurin vaalimisesta. Sitä odotellessa voikin sitten vaikka odotella oman neliraajahalvaantumisen kohenemista, jos on sattunut käymään kehnosti liikenteessä, tai toivoa, että ne lapset, joille sitä parempaa liikennekulttuuria ollaan oltu kehittämässä, muistavat muistopuheessaan isäänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti