Nyt seuraa julkista ripittäytymistä, mitä toki olen sosiaalisessa mediassa aiemminkin harrastanut. Tämä on narsistinen väline, joka saa luulemaan, että muutkin olisivat omista sisäisistä tutkisteluista kiinnostuneita.
Kävin Pasilan kirjastossa, jossa aurinkoni nousi Brahmsin sellosonaattien myötä. Hieno ajatus soitattaa musiikkia kirjastossa! Vaikka musiikki onkin jokapäiväinen seuralaiseni, tuo yllättävä kohtaaminen valaisi päiväni.
Minun on usein ollut viime aikoina vaikeaa löytää monista asioista positiivinen puoli. Tämän luulen johtuvan siitä, että mielekkyyden kokemus on ollut kortilla: se, että kokisin voivani tehdä jotain sellaista, jossa kokisin voivani kanavoida johonkin konstruktiiviseen omaa osaamistani ja kokemuksiani. Instituutiot: työ ja politiikka tuottavat pettymyksiä toistensa perään siinä määrin, että olen usein alkanut uskomaan itselleni puolustusaseiksi kasvattamien häränsarvien kuuluvan olennaisena osana anatomiaani siinä määrin, että puolustuksesta on tullut usein paras hyökkäys.
Olen alkanut pitämään itseäni hankalana tyyppinä, ja kehittänyt itselleni yliminän, etsien ja löytäen tekemisissäni virheitä silloinkin kun niitä ei ole. Olen alkanut uskoa, että olen ylikoulutettu, väärää sukupuolta, väärä mies väärässä paikassa, vaikka olenkin oikea mies väärässä paikassa. Minusta on tullut kävelevä itseään toteuttava ennustus.
Olen alkanut pitämään itseäni hankalana tyyppinä, ja kehittänyt itselleni yliminän, etsien ja löytäen tekemisissäni virheitä silloinkin kun niitä ei ole. Olen alkanut uskoa, että olen ylikoulutettu, väärää sukupuolta, väärä mies väärässä paikassa, vaikka olenkin oikea mies väärässä paikassa. Minusta on tullut kävelevä itseään toteuttava ennustus.
Brahms muistutti siitä, että moni asia on niin hyvin, että moni muukin toivoisi, että ne olisivat niin hyvin. Perhe, korvat, joilla nauttia musiikista, (heikohkot) silmät, joilla lukea kirjoja, (heikohkopolviset) jalat, joilla juosta metsässä ja ystävät. Perheelle ja ystävillekin on valitettavasti aika ajoin näyttäytynyt tämä edellä avaamani mielekkyyden kokemisen kriisi.
Kiitos tosiystävilleni, että olette, ja kiitos Brahmsille siitä, että olet tehnyt, ja anteeksi kaikille niille, jotka ovat sattuneet sijaiskärsijöiksi häränsarvien tielle. Toistaiseksi aion käyttää aikaani mahdollisimman paljon tärkeiden asioiden parissa, ja vähemmän potentiaalista turhautumaa aiheuttavan parissa. Vaikka olisi joku uusi projekti kyllä jossain vaiheessa ihan kiva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti