Monikulttuurisuus kuuluu opetussuunnitelmaan

Arkikeskustelussa piilo-opetussuunnitelmaan ajatellaan kuuluvan kaikki ne koulun välittämät asenteet ja tieto, joita ei suoranaisesti löydy oppikirjoista. Piilo-opetussuunnitelma-ajatuksen ytimessä ovat koulussa opittavat asenteet, joita edellytetään kunnon työläiseltä, mieheltä, naiselta tai kansalaiselta, jolloin piilo-opetussuunnitelma on yhdistävä tekijä koulun ja sen ulkopuolisiin vaatimuksiin sosiaalistumisen välillä (Antikainen, Rinne ja Koski 2000, 225-227). Kuitenkin laajemmin ymmärrettynä opetussuunnitelmaan kuuluu myös näitä asenteita, jolloin piilo-opetussuunnitelman alue kapenee.

Tätä ei ymmärtänyt ainakaan se nurmijärveläisäiti, joka muutamia viikkoja sitten oli laajalti levinneessä Facebook-statuksessaan valittanut, että hän ottaa lapsensa pois koulussa aina silloin kun tunneilla ”aivopestään” hänen lapsestaan suvaitsevaista. Suvaitsevaisuus ei kuitenkaan ole koulun piilo-opetussuunnitelman, vaan opetussuunnitelmatason asia, eikä opetuksesta ole mahdollista leikata pois suvaitsevaisuustunteja; viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan perusopetus ”ohjaa niiden (elämän ja ihmisoikeuksien) puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. ” Lisäksi opetusssuunnitelmassa todetaan, että ”opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä”.

Ylläoleva puheenvuoroni oli alunperin tarkoitettu avoimen yliopiston kurssin Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri keskustelunavaukseksi, mutta se käyköön myös kurssin ulkopuolisessa yhteiskunnassa avaukseksi.