Mitä jos sittenkin ulkoistettaisiin terveydenhuolto?

Jokainen minut tunteva tietää, että en ole ensimmäisten ulkoistajien joukossa, etenkään peruspalveluiden. Järjestämisvastuun ainakin tilaajana täytyy pysyä julkisen valvonnan alaisuudessa, tämä on demokraattinenkin kysymys,

Kuitenkin suhteellisen vähäinen kokemukseni julkisen terveydenhoidon asiakkaana (yksityisestä kokemusta on sitäkin vähemmän, ainakin toistaiseksi) ja sitä runsaampi kokemukseni julkisen terveydenhoidon työntekijänä saa miettimään, että voisiko palvelun laadulle tehdä jotakin.

Julkisen terveydenhoidon työnantajakuva ei ole kaksinen, ja siksi ainakin perusterveydenhoidossa on pulaa etenkin lääkäreistä. Toki työnantajakuvaa voi parantaa, ja pitääkin, eikä vain kuvaa, vaan työnantajaa. Voidaan aloittaa moninkertaisesta raportoinnista ja mustasukkaisen tiukkojen ammattirajojen madaltamisesta (mikä ei käy pelkällä THL:n mahtikäskyllä, sillä ei alan työkulttuuria muuteta).

Niin, siitä työkulttuurista. Sen kanssa tiiviisti yhteydessä on johtaminen. Jos esimerkiksi HUS yksityistettäisiin, sen olisi pakko pyrkiä toiminnassaan tehokkuuteen. Tehokkuuden edellytys on järkiperäisyys, ja siihen kuuluu työntekijöitä kunnioittava henkilöstöjohtaminen ja aito työpaikkademokratia. Yksityisellä, voittoon pyrkivällä yrityksellä ei ole varaa ajaa henkilöstöään sairauslomien kautta irtisanoutumaan.

Vihervasemmistolaisena pahaa pelkään, että terveydenhoidon yksityistäminen voisi olla kokeilemisen arvoinen ratkaisu. Tätähän on jo itse asiassa aloitettukin, tai siis tarkkaan ottaen ulkoistamista, ulkoistamalla ainakin HUS:issa joitakin tukitoimia liikelaitoksille (mitkä kyllä käytännössä saavat paitsi pestä emo-organisaation likapyykit, myös kuvaannollisesti pestä sen likapyykit siivoamalla hankalimmat, huonoimmin tuottavat tai eläkeikää lähestyvät, vaikeimmin työllistyvät pois emo-organisaation kontolta).

Ammattialoista on helpointa ulkoistaa ns. tukitoimet, mitkä tarkoittavat niitä aloja, jotka joka tapauksessa tulevat katoamaan kartalta. Seuraavaksi veikkaan ulkoistettavaksi sihteereitä, jollaisia saa ostaa erisorttisista toimialapalveluista. Niin että jos kerran kuitenkin ulkoistetaan ammattikunta kerrallaan, miksei sitten tehtäisi tätä kertarysäyksellä?

Ratkaistavaksi vain jäisi se, miten verorahat saataisiin pysymään kotimaassa. Väestövastuu kyllä hoituisi tilaaja-tuottaja -mallilla, jossa tilaajan intressejä edustaisi demokraattisesti valittu elin aivan nykyisen kaltaisesti.