tiistai 9. kesäkuuta 2015

Eivät työttömät loisia ole, vaan porvarit

Työttömyyttä pidetään kansantalouden kestokyvyn kannalta pahana juttuna: työtön ei oikein ole kuluttaja, sillä hänellä on yleensä rahaa vain välttämättömään. Hänen ei myöskään mielletä ansainneensa rahojaan itse (eli omalla työllään); tästä syystä työttömyyden mielletään rapauttavan moraalin. Työttömyys rapauttaa myös monien töissäkäyvien veronmaksumoraalin, sillä he kuitenkin maksavat suuren osan ansiosidonnaisesta, plus rahoittavat täydentävän toimeentulotuen.

Ei se kuitenkaan ihan noin yksioikoista ole. Ansiosidonnaista verotetaan 20%, kun taas pienimpiä ansiotuloja vähemmän tai ei lainkaan. Itse asiassa moni keskituloinenkin selviytyy työtöntä pienemmällä veroprosentilla vähennyksien jälkeen.

Työttömyysetuuden verotus perustellaan varmaankin virallisesti kahdella seikalla: ensiksikin siksi, että hyvinvointivaltion rahoituspohjaa pitää jotenkin laajentaa. Mikäs sen kätevämpää kuin ottaa niiltä, joilla on jo valmiiksi vähän, heillä kun ei ole poliittista ja elinkeinoelämällistä merkitystä. Toiseksikin voi näyttää siltä, että verotus nostaa työttömien kansalaisstatusta jos ei nyt sentään hyviksi niin ainakin veronmaksajiksi. Kolmas, piilolukujärjestykseen kuuluva peruste lienee moralistinen: jos ei työssäkäyntiä pystytäkään tekemään kannattavaksi, niin tehdään sitten ainakin työttömyys kannattamattomaksi siten, että heikkopäisinkin osaa laskea, että se on kannattamatonta.

Eivät työttömät ole loisia, koska he osallistuvat enemmänkin kuin kykyjensä mukaan palvelujen rahoittamiseen, ja harva tästä edes näkee tarpeelliseksi valittaa tai jaksaa valittaa. Työttömät ovat päinvastoin hyödyllisiä, eivätkä vain sitä, vaan välttämättömiä. Työttömät ovat muistutus kilvoittelun välttämättömyydestä; sitäpaitsi työmarkkinat tarvitsevat joustavaa, tarvittaessa kutsuttavaa työvoimaa, joita kapitalistit voivat sitten tarpeen mukaan palkata ja irtisanoa.

Todellisia parasiitteja ovat porvarit, joille kyllä kelpaa julkisin varoin rakennettu infrastruktuuri ja julkisin varoin rahoitettu koulutus, mutta siltikin he haluaisivat rapauttaa palvelujen rahoituspohjaa, ja vielä ovat usein keksineet naamioida ansiotulonsa kevyemmin verotettaviksi pääomatuloiksi, ja osa heistä vielä ulkoistamalla palveluita ja laivaamalla verovarat paratiisisaarille täydentävät tämän tihutyön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti