maanantai 8. kesäkuuta 2015

Tarkoitushakuista verovääristelyä

Uudessa Suomessa siteeratun toimitusjohtaja Mikko Wennbergin mukaan Suomen suurituloisin 10% maksaa valtion ansiotuloveroista 70%. Tämä nosto on varmaankin päätetty tehdä tasaveron lobbaamiseksi ja hyvätuloisten kapinamielen nostattamiseksi. Jutussa halutaan osoittaa, että hyvätuloiset jo osallistuvat (ihan tarpeeksi) talkoisiin. Niin osallistuvatkin. He ovat monopolisoineet talkoista käytävän keskustelun.

Talkoille on ominaista vapaaehtoisuus. Ihan niin kuin veronmaksaminen voisi perustua talkoohenkeen. Amerikkalaisesta talkoohengestähän on meillä jo nähtävissä enemmänkin kuin vain viitteitä; ajatellaanpa vain lastensairaalan rahoitusta, joka perustuu talkoisiin. koska siihen ei saatu kerättyä tarpeeksi verovaroja.

Kuitenkaan ei tässä mitään uutisarvoa ole. Lienee luonnollista, että suurimpiin ansioihin kohdistuu suurin ansiotuloverotus. Valikoivaa uutisointia osoittaa se, että jutussa ei mainita sitä, että ansiotuloveron lisäksi meillä on paljon tasaveroja, alkaen kunnallisveroäyristä, joka se itse asiassa on vääristynyt hyvätuloisia suosivaan suuntaan.

Mitä tarkoitan tällä vääristymällä? No sitä, että yleensä kunnan veroäyri ja kuntalaisten keskitulo korreloivat keskenään positiivisesti. Helsinki, Espoo ja Kauniainen taitavat olla keskituloiltaan Suomen rikkaimpia kuntia, ja niissä on myös alhaisin veroäyri.

Kunnallisveron lisäksi on paljon muita tasaveroja, kuten arvonlisävero. Sen kohdistumisessa on kyseenalaisia elementtejä, sehän vähentää kokonaiskysyntää, haitaten pienyrittäjyyttä. Kunnallisveron lisäksi on olemassa muitakin vähätuloisia sorsivia veromuotoja. Esimerkiksi ansiotulovero, joka sorsii sosiaalietuuksilla eläviä, onhan eläkeläisillä ja työttömillä suurempi veroprosentti kuin pienipalkkaisilla niin että he usein joutuvat täydentävän toimeentulotuen eli viimesijaisten etuuksien varaan.

Ansiotuloverotus toteuttaa "kultakin ansioidensa mukaan" -ajatusta, ollen oikeudenmukainen, jos oikeudenmukaisuuden käsitettä kavennetaan siten, että oikeus kuuluu ensisijaisesti työkykyisille työllisille. Samalla tavalla oikeudenmukaisia ovat erilaiset käyttö- ja haittaverot, jotka kohdistuvat kyseiseen haittaajaan tai käyttäjään, kuten polttoainevero, tupakka- ja alkoholiverot. Harva protestoi ainakaan kahta viimeistä vastaan, ja polttoaineverokin on autoveroa parempi, tähtäähän se käytön ohjaamiseen vähemmän haittaavaan suuntaan, ollen arvottamatta omistamista sinänsä.

Tämä valikoiva, hyvätuloisille myötäsukainen nosto todistaa myös sen, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet epätarkoituksenmukaisen ja -oikeudenmukaisen korkeiksi, jos veronmaksumoraalia pitää jo alkaa erikseen rapauttamaan.

Uuden Suomen jutun voi lukea klikkaamalla bloggaukseni otsikkoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti