Lähiluonnon arvottaminen on vaikeaa, mutta se lienee selvää, että lähiluonto on lähiluontona arvokkainta lähellä. Sitä ei voi ulkoistaa muihin (maa)kuntiin, sillä silloin se lakkaisi olemasta lähiluontoa.
Mitään laskukaavaa lähiluonnon arvottamiselle ei ole, mutta mitä useammalle se on lähiluontoa, sitä useammalle se on arvokasta. Siksi onkin väärin rinnastaa Helsingin kaupunkiluontoa muualla sijaitsevaan luontoon hehtaari hehtaarilta. Kyllä helsinkiläisen luonnon virkistyskäyttö (-ja -arvo) on suurempi kuin sellaisen luonnon, jossa kukaan ei käy, Berkeleyn havaitsemista koskeva ontologinen huomio todistettuna.
Kaupunkibulevardeista sen verran, että edelleenkään kaikkia nurmijärveläisiä, pornaislaisia, tuusulalaisia, vihtiläisiä ja porvoolaisia ei saada siirtymään metron käyttäjiksi, eikä muuttamaan Helsinkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti