Politiikka on siitä kummallinen ura, että siinä, toisin kuin "ulkomaailmassa" eli "siviilimaailman urissa", epäonnistuminen ei ole epäonnistuminen. Päinvastoin, se voi meritoida sinut seuraavaan tehtävään, jatkamaan epäonnistumisia.
Esimerkiksi se, että on päässyt työharjoittelemaan ympäristön kustannuksella, meritoi tuhoamaan koulutusjärjestelmän.
Toivon olevani väärässä. Että ei kyseessä ole sarjaepäonnistuja. Että ei yhdessä tehtävässä limboamisesta voisi päätellä toista. Että kykypuolueeseen ei mahtuisi sellaisia, joiden kyvyistä ei oikein voi puhua, tosin on kyvyttömyyskin kyky aivan samalla tavalla kuin laatua se on sekundakin.
Voihan se olla, että oli väärässä tehtävässä, kun ajatteli, että soita voidaan suojella vapaaehtoispohjalta. Toivottavasti ei luule, että koulutuksenkin voi järjestää vapaaehtoispohjalta.
On näitä kyllä aikaisemminkin nähty, sarjaepäonnistujia. Tämä kaikki on mahdollista siksi ja vain siksi, että tuleva valtiovarainministeri valittiin ensin puolueensa puheenjohtajaksi. Ja tästä alkoi sarjaepäonnistuminen, mikä johtuu sarjaväärässäroolissaolemisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti