Erään Facebook-kaverini seinällä käytiin vilkasta keskustelua kirkollispyhistä, puolesta ja vastaan, ja siihen osallistui monenlaisten tunnustusten edustajia. Useampi argumentti käytettiin sen puolesta, että valtionkirkon erityisyys yleisten vapaapäivien määrittelyssä pitäisi purkaa. Ymmärrän tämän tasapuolisuusargumenttina, joka tosin johtaisi pian siihen, että ne vapaapäivät kutistuisivat kuin pyy maailmanlopun edellä.
Lukitsisin kyllä nykyiset evankelisluterilaisen valtionkirkon pyhäpäivät. Tätä en tekisi korostaakseni jo muutenkin selvää kulttuurisen evankelisluterilaisuuden dominanssia, vaan suojellakseni ylipäätään vapaa-aikaa. Sen kukin sitten saa viettää ihan niin jumalattomasti kuin haluaa.
Työntekijöiltä muutenkin kiristetään vyötä, ja yksipuolisesti heikennetään heidän oikeuksiaan, ainakin mikäli se porvarihallituksesta riippuu. Vaikka sitä onkin porvarihallituksen politiikasta lukuisine epäpyhine ratkaisuineen vaikea päältä uskoa, niin kyllä katolilainen Soini, lestadiolainen Sipilä ja uskontojaisänmaapuolueenjohtajavirkansapuolesta Orpo pyhittänevät sentään pyhää. Jos vapaapäivien kalenterista poistettaisiin joulu, pääsiäinen ja joitakin vähäpätöisempiä pyhiä, on naiivia luulla, että ne menetetyt pyhät voisi pitää joskus muulloin haluamaansa aikana. Ei varmastikaan voisi. Ei kai KiKy-hallitus nyt lahjaksi vahingossakaan avaa yhtään uutta mahdollisuutta vapaaseen, joten menetetyt pyhävapaat olisivat menetettyjä vapaita. Yksikään mahdollisuus varastaa työntekijältä ei jää näiltä rosvoilta käyttämättä.
Joskus nuorena periaatteellisena kohkapäänä ajattelin, että olisi kohtuullista avata ateisteja varten kaupat joulupäivinä. Kas kun ei avata omia kauppoja, ja seuraava askel onkin sitten jakaa kaupunkitila tunnustuksien mukaan, kadun toista puolta kristityt ja toista jumalattomat. Sellaistakin on kokeiltu, jos sattumoisin joku on historiantunnilla kuullut. Nyt perheellisenä arvostan vapaata niin paljon, että minulle on aivan sama, mihin suuntaan niiden takia pitää kumartaa tai pyllistää, ja jos vapaiden pyhittämiseen tarvitaan pyhyyden käsite, pidän pyhän mielelläni, semminkin kun nykypolitiikassa, jossa kaikki mitataan rahalla, loistaa pyhyys poissaolollaan. On tärkeää suojella viimeisiäkin tulosmittaukselta vapaita vyöhykkeitä, rauhoittaa ne, ja varmistaa tämä rauhoitus pyhityksellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti